Article

Haastavassa toimintaympäristössä konsernin liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani selvästi vertailukauteen nähden

KESLA OYJ  OSAVUOSIKATSAUS 6.8.2013 klo 9.00

KESLA OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.–30.6.2013

Kansainvälisen talouskasvun heikkous yhdessä Euroopan rahoituskriisin kanssa heijastuivat Keslan liiketoimintaympäristöön katsauskaudella. Haastavassa toimintaympäristössä konsernin liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani selvästi vertailukauteen nähden. Tilauskanta säilyi vakaana.

Vertailukautena tarkoitetaan tässä tiedotteessa vuoden 2012 tammi-kesäkuuta, ellei toisin erikseen mainita.

Huhti-kesäkuu 2013 lyhyesti:

• konsernin liikevaihto kasvoi 8,5 % vertailukaudesta ja oli 11,0 miljoonaa euroa (4-6/2012 10,1 miljoonaa euroa)
• konsernin liikevoitto parani merkittävästi vertailukaudesta ja oli 207 tuhatta euroa voitollinen (150 tuhatta euroa tappiollinen)
• liiketoiminnasta kertynyt rahavirta oli negatiivinen 479 tuhatta euroa (negatiivinen 1 055 tuhatta euroa)
• osakekohtainen tulos oli 0,02 euroa (-0,06 euroa) sekä A- että B-osakkeille

Tammi-kesäkuu 2013 lyhyesti ja tulevaisuuden näkymät:

• konsernin liikevaihto kasvoi 4,9 % vertailukaudesta ja oli 21,7 miljoonaa euroa (1-6/2012 20,7 miljoonaa euroa)
• konsernin liikevoitto parani selvästi vertailukaudesta ja oli 622 tuhatta euroa voitollinen (259 tuhatta euroa voitollinen)
• liiketoiminnasta kertynyt rahavirta oli negatiivinen 204 tuhatta euroa (843 tuhatta euroa positiivinen)
• osakekohtainen tulos oli 0,09 euroa (0,00 euroa) sekä A- että B-osakkeille
• konsernin omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 37,2 % (30.06.2012 40,0 %)
• konsernin tilauskanta oli katsauskauden lopussa 8,9 miljoonaa euroa (30.6.2012 6,4 miljoonaa euroa)
• Näkymät: Euroopan rahoituskriisin jatkuminen sekä matala talouskasvuennuste painavat Keslan liiketoimintaympäristöä vuonna 2013. Vakaana pysyneen tilauskannan sekä liiketoimintaan tehtyjen kehitystoimenpiteiden myötä Keslan liikevaihdon odotetaan pysyvän vuonna 2013 karkeasti vuoden 2012 tasolla ja liikevoiton ylittävän vuoden 2012 tason.

Toimintaympäristö

Rahoitusmarkkinoiden kiristyneet vakuusvaateet yhdessä Euroopan heikon talouskehityksen kanssa heikensivät investointituotteiden kysyntää Euroopassa katsauskaudella.

Investointituotteiden kysynnän heikkous Euroopassa, vahvistunut hintakilpailu sekä suomalaisen konepajateollisuuden kustannushaasteet kilpailijamaihin nähden heikensivät kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä katsauskaudella.

Euroopan ulkopuolinen metsäteollisuustuotteiden hyvä kysyntä yhdessä investointituotteiden kysynnän kanssa tukivat kuitenkin eurooppalaisen konepajateollisuuden kysyntää katsauskauden aikana.

Liikevaihto

Kesla-konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 4,9 % vertailukauteen nähden. Metsäkoneet–liiketoiminnan ulkoinen myynti kasvoi 8,2 % vertailukauteen nähden. Konepajajärjestelmien ulkoinen myynti puolestaan laski 8,2 % vertailukauteen nähden. Koko konsernin liikevaihto kasvoi vertailukauteen nähden yhteensä 4,9 % ollen 21,7 miljoonaa euroa (1-6/2012 20,7 miljoonaa euroa).

Keslan kotimaan myynti kasvoi katsauskaudella 4,2 % vertailukauteen nähden ollen 9,3 miljoonaa euroa (9,0 miljoonaa euroa). Vientimyynti kasvoi 5,5 % ollen 12,3 miljoonaa euroa (11,7 miljoonaa euroa).  Vientiliiketoiminnan osuus metsäkoneryhmän kokonaismyynnistä oli 66,4 % (67,9 %).

Metsäkoneryhmän liikevaihdon suotuisaan kehitykseen vaikutti konsernissa tehdyt tuotekehitys- ja markkinointipanostukset. Konepajajärjestelmien liikevaihdon laskuun vaikutti heikentynyt investointituotteiden kysyntätilanne Euroopassa sekä muutokset asiakaskentässä. Konsernin tilauskanta oli katsauskauden alussa vertailukauden alkua korkeammalla tasolla pysyen vakaana koko katsauskauden ajan.

Tulos

Kesla-konsernin tulos parani katsauskaudella selvästi vertailukauteen nähden. Toisen vuosineljänneksen liikevoitto oli 207 tuhatta euroa voitollinen (4-6/2012 150 tuhatta euroa tappiollinen) ja tulos ennen veroja 144 tuhatta euroa voitollinen (208 tuhatta euroa tappiollinen). Tammi-kesäkuun liikevoitto parani vuoden 2012 vastaavasta ajankohdasta selvästi ja oli 622 tuhatta euroa voitollinen (1-6/2012 259 tuhatta euroa voitollinen). Katsauskauden tulos ennen veroja oli 459 tuhatta euroa voitollinen (138 tuhatta euroa voitollinen).

Metsäkoneryhmän toisen vuosineljänneksen tulos ennen veroja parani vertailukauteen nähden merkittävästi ollen 112 tuhatta euroa voitollinen (4-6/2012 274 tuhatta euroa tappiollinen). Tammi-kesäkuun tulos ennen veroja parani selvästi ja oli 363 euroa voitollinen (1-6/2012 52 tuhatta euroa tappiollinen).

Konepajajärjestelmien tulos ennen veroja kehittyi heikosti toisella vuosineljänneksellä ollen 14 tuhatta euroa voitollinen (4-6/2012 52 tuhatta euroa voitollinen). Tammi-kesäkuun tulos ennen veroja heikkeni vertailukauteen nähden ollen 124 tuhatta euroa voitollinen (1-6/2012 197 tuhatta euroa voitollinen).

Molempien liiketoiminta-alueiden tulokseen vaikutti katsauskauden heikosta investointituotteiden kysynnästä johtunut liiketoimintavolyymien jääminen alle konsernin rakenne- ja kapasiteettitason. Heikko investointituotteiden kysyntä lisäsi hintakilpailua markkinoilla eikä omien tuotteiden hinnankorotuksilla ja toimintoihin ja tuotteisiin liittyvillä kehitystoimenpiteillä pystytty kattamaan liiketoiminnan kustannusten nousua. Myös panostukset tuotekehitykseen sekä myyntiin ja markkinointiin heikensivät katsauskauden kannattavuutta. Metsäkoneryhmä pystyi kuitenkin parantamaan kannattavuuttaan heikkoon vertailukauteen nähden.

Investoinnit ja kehitys

Kesla-konsernin investoinnit olivat katsauskaudella yhteensä 522 tuhatta euroa (1-6/2012 622 tuhatta euroa). Keskeneräiset investoinnit katsauskauden päättyessä olivat 1 330 tuhatta euroa (1-6/2012 0 tuhatta euroa). Investoinnit liittyivät tammikuussa 2012 käynnistettyyn Kesla 2015 ‑kehityshankkeeseen, jonka tavoitteena on Kesla-konsernin liiketoimintojen, tuotteiden ja rakenteiden kokonaisvaltainen kehittäminen kannattavan kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseksi. Katsauskauden kone-, laite- ja järjestelmäinvestoinnit kohdistuivat konsernin valmistus- ja jälkimarkkinointitoimintojen kehittämiseen. Vuoden 2013 investoinnit tulevat kokonaisuudessaan ylittämään selvästi vuoden 2012 tason.

Tuotekehitys

Kesla jatkoi katsauskaudella panostuksia tuotteistonsa kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Kesla osallistui toisella vuosineljänneksellä kuluvan vuoden merkittävimpiin metsä- ja kuljetusalan näyttelyihin Suomessa ja Ruotsissa. Kyseisissä näyttelyissä Kesla esitteli tuoteuutuuksia ja -uudistuksia aines- ja energiapuun hankintaan, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvään tuotemallistoonsa. Merkittävin yksittäinen tuoteuutuus oli KESLA 2110T –puutavaranosturi, jonka suunnittelussa Kesla on hyödyntänyt toimialan uusinta materiaali- ja konstruktio-osaamista. Muut tuoteuutuudet liittyivät Keslan laajaan kahmarimallistoon sekä kuormain- ja metsäperävaunumallistoon.

Markkinointi

Kesla jatkoi katsauskaudella panostuksia myynti-, markkinointi- ja jälkimarkkinointitoimintojen edelleen kehittämiseksi sekä kotimaassa että viennissä. Merkittävimmät panostukset kohdistuivat helmikuussa 2012 käynnistettyyn tytäryhtiöön Saksassa, toisella vuosipuoliskolla pidettyihin toimialan näyttelyihin Suomessa ja Ruotsissa sekä yhtiön jälkimarkkinointitoimintojen kehittämiseen mm. rekrytointien muodossa.

Saksan markkinatilanne säilyi katsauskaudella vuoden 2012 tapaan heikkona asiakkaiden siirtäessä investointipäätöksiä epävarmassa toimintaympäristössä.

Tase ja rahoitus

Konsernin katsauskauden päättävän taseen loppusumma oli 33,5 miljoonaa euroa (31.12.2012 28,7 miljoonaa euroa). Taseen loppusummaa vuoden vaihteeseen nähden kasvatti konsernin liiketoimintojen kasvuun ja kehittämiseen liittyvä käyttöpääoman kasvu sekä Kesla 2015 –hankkeen käynnissä olevat investoinnit.

Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät katsauskaudella hyvinä. Rahalaitoslainojen määrä kasvoi katsauskaudella nettomääräisesti 3 150 tuhatta euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli katsauskaudella 204 tuhatta euroa negatiivinen (1-6/2012 843 tuhatta euroa positiivinen).

Konsernin katsauskauden lopun omavaraisuusaste oli 37,2 % (30.06.2012 40,0 %). Konsernin nettovelkaantumisaste oli katsauskauden päätteeksi 98,6 % (30.06.2012 92,9 %).

Henkilöstö

Kesla-konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 280 henkilöä (1-6/2012 266 henkilöä). Henkilöstön kokonaismäärä oli katsauskauden päättyessä 293 henkilöä (31.12.2012 285 henkilöä). Vuoden vaihteeseen nähden henkilöstömäärää kasvatti yksittäiset rekrytoinnit mm. jälkimarkkinointitoimintojen kehittämiseksi.

Konsernin liikevaihdon jäädessä konsernin rakenteiden mukaisesta kapasiteettitasosta, oli yksittäisiä henkilöitä lomautettuna osan aikaa katsauskaudella. Konsernin emoyhtiön osalta marraskuussa 2012 sovitut sopeutustoimenpiteet lomautusten muodossa peruttiin huhtikuussa vakaana jatkuneen tilauskannan myötä. Konepajajärjestelmiin liittyvät sopeutustoimenpiteet jatkuivat myös toisella vuosineljänneksellä.

Riskit ja epävarmuustekijät

Keslan liiketoiminnan riskit ja epävarmuustekijät liittyvät mahdollisiin liiketoimintaympäristön äkillisiin ja voimakkaisiin sekä pitkäkestoisiin muutoksiin sekä mahdollisiin muutoksiin Keslan merkittävissä liiketoimintakumppanuuksissa.

Vallitsevan markkinatilanteen merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät Euroopan rahoituskriisin mahdolliseen syvenemiseen sekä kansainvälisen talouskasvun edelleen heikkenemiseen erityisesti Aasiassa. Läntisten teollisuusmaiden toteuttamat julkisten talouksien tasapainostustoimenpiteet, menojen leikkaukset ja veronkorotukset, voivat toteutuessaan edelleen heikentää ja pitkittää heikkoa talouskehitystä. Toteutuessaan epävarmuustekijät heikentäisivät investointituotteiden kysyntää entisestään aiheuttaen Keslalle vaikeuksia liiketoimintatason ja -kannattavuuden kehittämisessä. Mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt kasvattaisivat konsernin rahoituksellisia riskejä rahoituksen saatavuuteen ja hintaan nähden sekä potentiaalisten asiakasluottorappioriskien kasvuun liittyen.

Liiketoimintaan liittyvien välittömien ja välillisten kustannusten edelleen nousu kilpailijamaihin nähden heikentäisi yhtiön kilpailukykyä ja liiketoiminnan kannattavuusmahdollisuuksia. Kustannusnousujen siirtäminen lopputuotehintoihin riippuu vallitsevasta markkina- ja kilpailutilanteesta.

Kesla pyrkii ennaltaehkäisemään ja pienentämään riski- ja epävarmuustekijöiden vaikutusta konsernin liiketoimintoihin hakemalla pitkäjänteisiä ja luotettavia yhteistyökumppanuuksia ja liiketoimintaratkaisuja eri muodoissaan. Konsernin asiakkuuksien laajentaminen yhdessä laajan tuotevalikoiman myötä pienentävät konsernin riippuvuutta yksittäisen markkinan ja asiakkuuden kysyntävaihteluilta. Liiketoiminnan kannattavuutta pyritään ylläpitämään tuottavuuden parantamiseen liittyvillä kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla. Rahoitusriskejä pienennetään aktiivisella kassavirran ohjaamisella, myyntisaamisten aktiivisella valvonnalla sekä rahoitustarpeiden hyvällä ennakoinnilla. Riskeistä ja niihin varautumisesta löytyy enemmän tietoa vuoden 2012 vuosikertomuksesta sivuilta 9 ja 10.

Lähiajan näkymät

Keslan lähitulevaisuuden liiketoimintaympäristöä leimaa edelleen Euroopan rahoituskriisin jatkuminen sekä talouskasvun heikkous. Heikko liiketoimintaympäristö heijastuu Keslan molempien liiketoiminta-alueiden lähitulevaisuuteen.

Positiiviset odotukset kohdistuvat metsäenergian käytön kasvun jatkumiseen Euroopassa sekä Keslan omien tuotekehitys-, myynti- ja markkinointipanostusten myönteiseen vaikutukseen konsernin liiketoimintoihin.

Keslan tilauskanta oli katsauskauden lopussa vahvempi kuin vuosi sitten ollen 8,9 miljoonaa euroa (30.6.2012 6,4 miljoonaa euroa).

Euroopan rahoituskriisin jatkuminen yhdessä matalan talouskasvuennusteen kanssa painavat Keslan liiketoimintaympäristöä vuonna 2013. Vakaana pysyneen tilauskannan sekä liiketoimintaan tehtyjen kehitystoimenpiteiden myötä Keslan liikevaihdon odotetaan pysyvän vuonna 2013 karkeasti vuoden 2012 tasolla ja liikevoiton ylittävän vuoden 2012 tason.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Kesla Oyj ilmoitti 2.7. vahvistavansa myynti- ja markkinointitoimintojaan uudelleen organisoimalla ja jakamalla myynti- ja markkinointitoiminnot kahteen tuotepohjaiseen vastuualueeseen: off-road ja on-road. Samassa yhteydessä yhtiön on-road –vastuualueen markkinointijohtajaksi nimettiin kauppatieteiden maisteri Tapio Ingervo (45v). Tapio Ingervo aloittaa Keslan palveluksessa 1.10.2013.

Hyvä hallinnointitapa

Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 1.1.2009 alkaen. Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan internetsivuilta osoitteessa www.kesla.fi kohdasta Sijoittajille - Hallinnointi. Lisätietoja Keslan hallinnointitavasta löytyy Keslan kotisivuilta sekä Keslan vuosikertomuksesta, joka on julkaistu pdf-muodossa Keslan kotisivuilla osoitteessa www.kesla.fi. Vuosikertomuksen voi tilata myös puhelimitse numerosta 0207 862 841.

Kesla Oyj:n hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, että yhtiössä tuotettava informaatio on luotettavaa sekä että yhtiön sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa.

Osakkeenomistajat

Keslan äänivallaltaan suurin omistaja, Seppo Kärkkäinen (omistusosuus osakepääomasta 16,0 % ja osuus äänioikeuksista 52,7 %), toteutti huhtikuussa lastensa kanssa sukupolvenvaihdosjärjestelyn, jonka seurauksena Paula Kärkkäisen omistusosuus Kesla Oyj:n osakepääomasta järjestelyn jälkeen on 5,3 % ja osuus äänioikeuksista 14,8 % sekä Veli-Matti Kärkkäisen omistusosuus Kesla Oyj:n osakepääomasta järjestelyn jälkeen on 11,9 % ja osuus äänioikeuksista 36,5 %. Lisäksi Veli-Matti Kärkkäisellä on vaikutusvalta Makael Oy:n omistamien osakkeiden kautta (0,4 % osakepääomasta ja 0,1 % äänimäärästä), jolloin hänen osuutensa kokonaisuudessaan on järjestelyn jälkeen 12,3 % osakepääomasta ja 36,6 % äänimäärästä. Seppo Kärkkäisen omistusosuus Kesla Oyj:n osakepääomasta järjestelyn jälkeen on 0,5 % ja osuus äänioikeuksista 1,7 %.

Hallussa olevat omat osakkeet

Yhtiön hallussa oli katsauskauden lopussa omia osakkeita 14 570 kpl, joiden osuus kaikkien osakkeiden määrästä on 0,4 % ja 0,1 % äänimäärästä.

TAULUKKO-OSA

Konserniliikearvo on syntynyt MFG Components Oy:n hankinnan yhteydessä.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSESTA (1000 EUR)

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma:

VELAT JA NIIDEN VAKUUDEKSI ANNETUT KIINNITYKSET (1000 EUR)

Lisäksi emoyhtiö on pantannut omistamansa MFG Components Oy:n osakkeet lainojensa vakuudeksi. Panttaus voidaan purkaa 500 000,00 euron ylimääräistä lainan lyhennystä vastaan.

RAHOITUSVAROJEN JA –VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot eivät poikkea käyvästä arvosta.

TOIMINTASEGMENTIT

Yhtiön vuosineljännesten liikevaihdot ja tulokset ennen veroja (1000 EUR)

Laadintaperiaatteet

Osavuosikatsaus on laadittu noudattaen IAS 34 standardin mukaisia vaatimuksia.

Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita ja laskentamenetelmiä kuin tilinpäätöksessä vuodelta 2012.

Tilinpäätöstiedotteen luvut ovat tilintarkastamattomia.

Seuraava osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2013 julkaistaan 22.10.2013 klo 9.00.

Joensuu 6.8.2013

KESLA OYJ

Jari Nevalainen

toimitusjohtaja

LISÄTIETOJA:

Toimitusjohtaja Jari Nevalainen, 040 - 830 7750

JAKELU:

NASDAQ OMX Helsinki

Keskeiset tiedotusvälineet

www.kesla.com

Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara- ja metsäkonenosturit, harvesteri- ja energiakourat sekä hakkurit. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2012 40,2 miljoonaa euroa. Metsäkoneryhmän liikevaihdosta viennin osuus oli 63,0 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä sekä myyntiyhtiöt Pietarissa, Venäjällä ja Sinzheimissa, Saksassa. Keslan palveluksessa on noin 280 henkeä. Keslan A-osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.