Article

KESLA OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011

Keslan liiketoiminta jatkoi katsauskaudella kannattavan kasvun uralla vertailukauteen nähden.

Vertailukautena tarkoitetaan tässä tiedotteessa vuoden 2010 ensimmäistä kuutta kuukautta ellei toisin erikseen mainita.

Huhti-kesäkuu 2011 lyhyesti:

• konsernin liikevaihto kasvoi 36,6 % vertailukaudesta ja oli 11,5 miljoonaa euroa (4-6/2010 8,4 miljoonaa euroa)
• konsernin liikevoitto parani vertailukaudesta ja oli 772 tuhatta euroa voitollinen (502 tuhatta euroa)
• liiketoiminnasta kertynyt rahavirta oli negatiivinen 895 tuhatta euroa (positiivinen 235 tuhatta euroa)
• osakekohtainen tulos oli 0,16 euroa (0,10 euroa)

Tammi-kesäkuu 2011 lyhyesti ja tulevaisuuden näkymät:

• konsernin liikevaihto kasvoi 45,1 % vertailukaudesta ja oli 22,2 miljoonaa euroa (1-6/2010 15,3 miljoonaa euroa)
• konsernin liikevoitto parani merkittävästi vertailukaudesta ja oli 1 897 tuhatta euroa voitollinen (719 tuhatta euroa)
• liiketoiminnasta kertynyt rahavirta oli positiivinen ja oli 1 334 tuhatta euroa (1 310 tuhatta euroa)
• osakekohtainen tulos oli 0,39 euroa (0,13 euroa)
• konsernin omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 42,1 % (30.6.2010 42,2 %)
• konsernin tilauskanta oli katsauskauden lopussa 7,4 miljoonaa euroa (30.6.2010 4,8 miljoonaa euroa).
• Näkymät: konsernin vuoden 2011 liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan ylittävän selvästi vuoden 2010 tason.

Toimintaympäristö

Keslan liiketoimintaympäristö jatkui suotuisana myös vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä. Vuoden 2009 taantuman jälkeen piristynyt investointituotteiden kysyntä tuki myynnin ja liikevaihdon hyvää kehitystä katsauskaudella vertailukauteen nähden. Metsäteollisuuden parantunut suhdanne yhdessä metsäenergian kasvavan käytön kanssa tukivat metsäkoneryhmän tuotteiden kysyntää katsauskaudella. Konepajajärjestelmien kysyntää vahvisti suomalaisen konepajateollisuuden hyvin kehittyneet tilauskannat.

Globaalisti kasvaneet konepajateollisuuden volyymit nostivat raaka-aineiden ja komponenttien hintatasoja sekä pidensivät niiden toimitusaikoja katsauskauden aikana. Kustannusinflaation voimistuminen heikensi valmistusvolyymien kasvun tuomaa positiivista tuloskehitystä.

Liikevaihto

Kesla-konsernin liikevaihto kasvoi vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä merkittävästi vertailukauteen nähden. Metsäkoneet –liiketoiminnan ulkoinen myynti kasvoi vertailukauteen nähden 37,1 % ja konepajajärjestelmien ulkoinen myynti vastaavasti 34,7 %. Koko konsernin liikevaihto kasvoi vertailukauteen nähden 36,6 % ollen 11,5 miljoonaa euroa (4-6/2010 8,4 miljoonaa euroa).

Vuoden 2011 kuuden ensimmäisen kuukauden liikevaihto kasvoi vertailukauteen nähden 45,1 % ollen 22,2 miljoonaa euroa (1-6/2010 15,3 miljoonaa euroa). Kotimaan myynti kasvoi 40,0 % ollen 10,4 miljoonaa euroa (7,4 miljoonaa euroa) ja vientimyynti 49,8 % ollen 11,8 miljoonaa euroa (7,9 miljoonaa euroa). Vientiliiketoiminnan osuus metsäkoneryhmän kokonaismyynnistä oli 64,1 % (61,9 %).

Keslan molempien liiketoiminta-alueiden liikevaihdon kasvua katsauskaudella tuki suotuisasti kehittynyt liiketoimintaympäristö yhdessä konsernissa tehtyjen tuotekehitys- ja markkinointiponnistelujen kanssa. Konsernin tilauskanta oli katsauskauden alussa lähes kolminkertainen vertailukauden alkuun nähden. Myös katsauskauden aikainen tuotteiden ja jälkimarkkinointipalvelujen myynti ylitti vertailukauden myynnin merkittävästi.

Tulos

Kesla-konsernin tuloskehitys jatkui suotuisana katsauskauden molemmilla vuosineljänneksillä vuoteen 2010 nähden. Toisen vuosineljänneksen liikevoitto oli 772 tuhatta euroa voitollinen (4-6/2010 502 tuhatta euroa) ja tulos ennen veroja 711 tuhatta euroa voitollinen (451 tuhatta euroa).

Tammi-kesäkuun liikevoitto parani merkittävästi vuoden 2010 vastaavasta ajankohdasta ja oli 1 897 tuhatta euroa voitollinen (1-6/2010 719 tuhatta euroa). Katsauskauden tulos ennen veroja oli 1 813 tuhatta euroa voitollinen (588 tuhatta euroa).

Metsäkoneryhmän toisen vuosineljänneksen tulos ennen veroja kasvoi vertailukauteen nähden ollen 769 tuhatta euroa (4-6/2010 276 tuhatta euroa). Katsauskauden tulos kokonaisuudessaan ennen veroja kasvoi ja oli 1 780 tuhatta euroa (1-6/2010 569 tuhatta euroa).  

Konepajajärjestelmien tulos ennen veroja jäi tappiolliseksi toisella vuosineljänneksellä ollen 54 tuhatta euroa tappiollinen (4-6/2010 178 tuhatta euroa voitollinen). Konepajajärjestelmien tulosta heikensi toiselle vuosineljännekselle tehty 87 tuhannen euron luottotappiovaraus yhden MFG Components Oy:n asiakkaan yrityssaneeraushakemuksen johdosta. Katsauskauden tulos kokonaisuudessaan ennen veroja kasvoi vertailukauteen nähden ollen 162 tuhatta euroa voitollinen (1-6/2010 111 tuhatta euroa).

Keslan katsauskauden tuloksen merkittävä paraneminen johtui myönteisen liiketoimintaympäristön myötä merkittävästi kasvaneesta liikevaihdosta vertailukauteen nähden. Myös yhtiöissä tehdyt kehitystoimenpiteet tuottavuuden, laadun ja toimitusvarmuuden edelleen kehittämiseksi heijastuivat myönteisesti tuloskehitykseen. Toisen vuosineljänneksen tulosta ensimmäiseen vuosineljännekseen nähden heikensi raaka-aineiden ja komponenttien hinnannousut, yleinen kustannusinflaation voimistuminen sekä vuosineljännekselle ajoittuneet markkinointipanostukset liiketoiminnan kasvun tukemiseksi.     

Investoinnit ja kehitys

Kesla-konsernin investoinnit olivat matalat vuoden 2011 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana ollen yhteensä 301 tuhatta euroa (1-6/2010 85 tuhatta euroa). Investointien sijaan konsernin kehittämisen painopiste kohdistui toimintojen edelleen kehittämiseen, mm. vuoden 2010 viimeisellä vuosineljänneksellä käyttöönotettuun uuteen toiminnanohjausjärjestelmään sekä laatujärjestelmien edelleen kehittämiseksi.  

Tuotekehitys ja markkinointi

Kesla jatkoi katsauskaudella panostuksia tuotteistonsa kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Kesla osallistui toisella vuosineljänneksellä merkittäviin kuljetus- ja metsäalan näyttelyihin Suomessa ja Ruotsissa. Kyseisissä näyttelyissä Kesla esitteli tuoteuutuuksia jo ennestään laajaan nosturimallistoon sekä uuden traktorikäyttöisen hakkurin metsäenergian tehokkaaseen tuottamiseen. Merkittävä tuoteuudistus liittyi myös Keslan harvesterikouramalliston uudistamiseen. Keslan laaja tuotemallisto aines- ja energiapuun hankintaan, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyen yhdessä tuoteuutuuksien kanssa herättivät kotimaisissa ja ulkomaisissa asiakkaissa hyvää kiinnostusta.

Tase ja rahoitus

Konsernin katsauskauden päättävän taseen loppusumma oli 29,6 miljoonaa euroa (31.12.2010 27,6 miljoonaa euroa). Taseen loppusummaa vuoden vaihteeseen nähden kasvatti konsernin liiketoiminnan kasvua tukeva käyttöpääoman kasvu.

Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät katsauskaudella hyvinä. Rahalaitoslainojen määrä kasvoi katsauskaudella nettomääräisesti 144 tuhatta euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli katsauskaudella 1 334 tuhatta euroa positiivinen (1-6/2010 1 310 tuhatta euroa).

Konsernin katsauskauden lopun omavaraisuusaste oli 42,1 % (30.6.2010 42,2 %). Konsernin nettovelkaantumisaste kehittyi suotuisasti katsauskaudella ollen katsauskauden päätteeksi 73,1 % (30.6.2010 76,8 %).

Henkilöstö

Kesla-konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 271 henkilöä (1-6/2010 202 henkilöä). Henkilöstön kokonaismäärä oli katsauskauden päättyessä 297 henkilöä (31.12.2010 249 henkilöä). Katsauskaudella jatkettiin kannattavaa kasvua tukevia maltillisia henkilöstörekrytointeja konsernin eri toimintoihin.

Kesla Oyj:n Kesälahden tehtaanjohtaja Martti Haverinen siirtyy 1.9.2011 alkaen omalle yksilölliselle eläkkeelle. Kesla Oyj:n Kesälahden tehtaan tehdaspäälliköksi ja Kesla Oyj:n johtoryhmän jäseneksi 1.9.2011 alkaen nimitettiin DI Jussi-Pekka Multanen.

Riskit ja epävarmuustekijät

Keslan liiketoiminnan riskit ja epävarmuustekijät liittyvät mahdollisiin liiketoimintaympäristön äkillisiin ja voimakkaisiin, ennustamattomiin muutoksiin sekä mahdollisiin muutoksiin Keslan merkittävissä liiketoimintakumppanuuksissa.

Vallitsevan markkinatilanteen yksi merkittävimmistä riskeistä liittyy yksittäisten Euroopan maiden sekä USA:n velkakriiseihin. Velkakriisien paheneminen ja leviäminen voisi toteutuessaan aiheuttaa kansainvälisen rahoituskriisin ja vuoden 2009 taantuman kaltaisen investointihyödykkeiden kysynnän romahtamisen.

Kansainvälisen talouskasvun jatkumiselle tuo epävarmuuden Euroopan ja USA:n valtioiden paineet julkisten talouksien tasapainottamiseksi mm. mahdollisten veronkorotusten sekä julkistalouden investointien ja investointeja tukevien toimintojen leikkausten muodossa.

Kansainvälinen investointituotteiden kysynnän merkittävä häiriintyminen aiheuttaisi Keslalle vaikeuksia liiketoimintojen tason ja kannattavuuden ylläpidossa. Mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt kasvattaisivat konsernin rahoituksellisia riskejä rahoituksen saatavuuteen ja hintaan nähden sekä potentiaalisten asiakasluottorappioriskien kasvuun liittyen. Mahdollisen vakavan rahoituskriisin vaikutukset asiakkaisiin voivat kuitenkin hidastaa konsernin tuotteiden kysyntää. Yhtiö on tehnyt tätä ennakoivat suunnitelmat.

Vallitseva raaka-aineiden ja komponenttien hintatason nousu yhdessä yleisen kustannusinflaation nousun kanssa tuovat paineita kustannusten nousulle joiden siirtäminen lopputuotehintoihin riippuu vallitsevasta kilpailutilanteesta. Myös raaka-aineiden ja komponenttien pidentyneet toimitusajat ja saatavuus voivat aiheuttaa häiriöitä liiketoimintaprosesseihin.

Kesla pyrkii ennaltaehkäisemään ja pienentämään riski- ja epävarmuustekijöiden vaikutusta konsernin liiketoimintoihin hakemalla pitkäjänteisiä ja luotettavia yhteistyökumppanuuksia ja liiketoimintaratkaisuja eri muodoissaan. Konsernin asiakkuuksien laajentaminen yhdessä laajan tuotevalikoiman myötä pienentävät konsernin riippuvuutta yksittäisen markkinan ja asiakkuuden kysyntävaihteluilta. Liiketoiminnan kannattavuutta pyritään ylläpitämään tuottavuuden parantamiseen liittyvillä kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla. Rahoitusriskejä pienennetään aktiivisella kassavirran ohjaamisella, myyntisaamisten aktiivisella valvonnalla sekä rahoitustarpeiden hyvällä ennakoinnilla. Riskeistä ja niihin varautumisesta löytyy enemmän tietoa vuoden 2010 vuosikertomuksesta sivuilta 29 ja 30.

Lähiajan näkymät

Keslan lähitulevaisuuden liiketoimintaympäristö näyttää edelleen myönteiseltä. Kasvaneista epävarmuustekijöistä mm. velkakriiseihin ja kansantalouksien tasapainottamiseen liittyen huolimatta Keslan tuotteiden kysynnän odotetaan säilyvän hyvällä tasolla lähitulevaisuudessa. Metsäteollisuuden korkeahkon käyntiasteen ja EU:n asettamien uusiutuvien energialähteiden kasvutavoitteiden odotetaan tukevan Keslan metsäkoneryhmän suotuisaa kysynnän kehittymistä. Yhtiön aktiiviset myynti- ja tuotekehitysponnistelut tukevat osaltaan myönteisen kehityksen jatkumista. Myös konepajajärjestelmien kysynnän odotetaan jatkavan kasvu-uralla.

Liiketoiminnan kasvun jatkuminen yhdessä konsernin aktiivisten kehitystoimenpiteiden kanssa tukevat konsernin liiketoimintojen tuloksen suotuisaa kehittymistä. Raaka-aineiden ja komponenttien hintojen nousu yhdessä yleisen kustannusinflaation kasvun kanssa kuitenkin heikentävät volyymikasvun hyötyä.    

Keslan tilauskanta oli katsauskauden lopussa 54 % korkeampi vuoden takaiseen tasoon nähden ollen 7,4 miljoonaa euroa (30.6.2010 4,8 miljoonaa euroa). Suotuisan liiketoimintaympäristöodotuksen, kasvaneen tilauskannan sekä tehtyjen kehitystoimenpiteiden myötä konsernin vuoden 2011 liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan ylittävän selvästi vuoden 2010 tason.

Hyvä hallinnointitapa

Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 1.1.2009 alkaen. Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan Internet –sivuilta osoitteessa www.kesla.fi kohdasta Sijoittajille - Hallinnointi. Lisätietoja Keslan hallinnointitavasta löytyy Keslan kotisivuilta sekä Keslan vuosikertomuksesta, joka on julkaistu pdf-muodossa Keslan kotisivuilla osoitteessa www.kesla.com. Vuosikertomuksen voi tilata myös puhelimitse numerosta 0207 862 841.

Hallussa olevat omat osakkeet

Yhtiön hallussa oli katsauskauden lopussa omia osakkeita 14 570 kpl, joiden osuus kaikkien osakkeiden määrästä on 0,4 % ja 0,1 % äänimäärästä.

TAULUKKO-OSA

Konserniliikearvo on syntynyt MFG Components Oy:n hankinnan yhteydessä.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSESTA (1000 EUR)

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma:

VELAT JA NIIDEN VAKUUDEKSI ANNETUT KIINNITYKSET (1000 EUR)

TOIMINTASEGMENTIT

Yhtiön vuosineljännesten liikevaihdot ja tulokset ennen veroja (1000 EUR)

Laadintaperiaatteet

Osavuosikatsaus on laadittu noudattaen IAS 34 standardin mukaisia vaatimuksia. Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita ja laskentamenetelmiä kuin tilinpäätöksessä vuodelta 2010.

Tilinpäätöstiedotteen luvut ovat tilintarkastamattomia.

Seuraava osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2011 julkaistaan 25.10.2011 klo 9.00.

Joensuu 9.8.2011

KESLA OYJ

Jari Nevalainen

toimitusjohtaja

LISÄTIETOJA:

Toimitusjohtaja Jari Nevalainen, 040 - 830 7750

JAKELU:

NASDAQ OMX Helsinki

Keskeiset tiedotusvälineet

www.kesla.com

Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara- ja metsäkonenosturit, harvesteri- ja energiakourat sekä hakkurit. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2010 33,7 miljoonaa euroa. Metsäkoneryhmän liikevaihdosta viennin osuus oli 62,1 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä sekä myyntiyhtiö Pietarissa. Keslan palveluksessa on noin 290 henkeä. Keslan A-osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.