Article

KESLA OYJ  OSAVUOSIKATSAUS 7.8.2012 klo 9.00

KESLA OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.–30.6.2012

Euroopan rahoitusmarkkinoiden epävarmuus yhdessä kansainvälisen talouskasvun hidastumisen kanssa painoivat Keslan liiketoimintaa katsauskaudella. Konsernin liikevaihto laski 7 % edellisvuodesta ja tulos ennen veroja heikentyi selvästi. Saksan tytäryhtiön käynnistäminen heikensi konsernitulosta.

Vertailukautena tarkoitetaan tässä tiedotteessa vuoden 2011 tammi-kesäkuuta ellei toisin erikseen mainita.

Huhti-kesäkuu 2012 lyhyesti:

• konsernin liikevaihto laski 11,9 % vertailukaudesta ja oli 10,1 miljoonaa euroa (4-6/2011 11,5 miljoonaa euroa)
• konsernin liikevoitto heikkeni selvästi vertailukaudesta ja oli 150 tuhatta euroa tappiollinen (772 tuhatta euroa voitollinen)
• liiketoiminnasta kertynyt rahavirta oli negatiivinen 1 055 tuhatta euroa (negatiivinen 895 tuhatta euroa)
• osakekohtainen tulos oli -0,06 euroa (0,16 euroa)

Tammi-kesäkuu 2012 lyhyesti ja tulevaisuuden näkymät:

• konsernin liikevaihto laski 7,1 % vertailukaudesta ja oli 20,7 miljoonaa euroa (1-6/2011 22,2 miljoonaa euroa)
• konsernin liikevoitto heikkeni selvästi vertailukaudesta ja oli 259 tuhatta euroa voitollinen (1 897 tuhatta euroa)
• liiketoiminnasta kertynyt rahavirta oli positiivinen 843 tuhatta euroa (1 334 tuhatta euroa)
• osakekohtainen tulos oli 0,00 euroa (0,39 euroa)
• konsernin omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 40,0 % (30.6.2011 42,1 %)
• konsernin tilauskanta oli katsauskauden lopussa 6,4 miljoonaa euroa (30.6.2011 7,4 miljoonaa euroa).
• Näkymät: Euroopan rahoituskriisin, epävarmojen talousnäkymien sekä ohentuneen tilauskannan seurauksena Keslan odotukset vuodelle 2012 ovat vuotta 2011 heikommat. Konsernin liikevaihdon odotetaan jäävän alle vuoden 2011 tason ja liikevoiton jäävän selvästi alle vuoden 2011 tason.

Toimintaympäristö

Keslan katsauskauden liiketoimintaympäristöä heikensi Euroopan rahoituskriisin jatkuminen sekä kansainvälisen talouskasvun hidastuminen syksystä 2011 alkaen. Liiketoimintaympäristö säilyi kuitenkin syksyn 2011 odotuksia parempana sekä selkeästi vuoden 2009 taantumaa aktiivisempana.

Metsäteollisuuden suhdannetta heikensi katsauskaudella Euroopan rahoituskriisin ja talouden epävarmuuden jatkuminen heijastuen mm. rakentamisen ja paperin kulutuksen vähenemiseen Euroopassa. Metsäenergian käytön kasvua häiritsi katsauskaudella korvaavien polttoaineiden edullisuus kansainvälisen talouskasvun heikkenemisen seurauksena sekä metsäenergian tukimuotojen epävarmuus.

Euroopan rahoituskriisi ja talouskasvun heikkeneminen heijastuivat kysyntää heikentävästi myös konepajajärjestelmien liiketoimintaympäristöön.

Vuonna 2011 ja alkuvuonna 2012 toteutuneet tuotantotekijöiden kustannusnousut yhdessä julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävien verokorotusten kanssa muodostivat kasvavan haasteen yritystoiminnan kannattavuuden kehittämiselle katsauskaudella.

Liikevaihto

Kesla-konsernin liikevaihto laski 7,1 % vuoden 2012 tammi-kesäkuussa vertailukauteen nähden. Metsäkoneet –liiketoiminnan ulkoinen myynti laski vertailukauteen nähden 8,9 %. Konepajajärjestelmien ulkoinen myynti kasvoi lievästi vertailukauteen nähden. Koko konsernin liikevaihto laski vertailukauteen nähden yhteensä 7,1 % ollen 20,7 miljoonaa euroa (1-6/2011 22,2 miljoonaa euroa).

Keslan kotimaan myynti laski katsauskaudella 13,8 % vertailukauteen nähden ollen 9,0 miljoonaa euroa (10,4 miljoonaa euroa) ja vientimyynti laski lievästi ollen 11,7 miljoonaa euroa (11,8 miljoonaa euroa).  Vientiliiketoiminnan osuus metsäkoneryhmän kokonaismyynnistä oli 68,5 % (64,1 %).

Keslan molempien liiketoiminta-alueiden liikevaihtoa painoi heikentynyt liiketoimintaympäristö vertailukauteen nähden. Konsernissa tehdyt tuotekehitys- ja markkinointipanostukset tukivat liiketoiminnan kehitystä, mutta eivät riittäneet paikkaamaan heikentynyttä kokonaiskysyntää. Konsernin tilauskanta oli katsauskauden alussa lähes vertailukauden alun tasolla, mutta katsauskauden aikainen tuote- ja jälkimarkkinointipalvelumyynti jäi jälkeen vertailukaudesta.

Tulos

Kesla-konsernin tulos heikkeni katsauskaudella vertailukauteen nähden. Toisen vuosineljänneksen liikevoitto oli 150 tuhatta euroa tappiollinen (4-6/2011 772 tuhatta euroa voitollinen) ja tulos ennen veroja 208 tuhatta euroa tappiollinen (711 tuhatta euroa voitollinen). Tammi-kesäkuun liikevoitto heikkeni vuoden 2011 vastaavasta ajankohdasta ja oli 259 tuhatta euroa voitollinen (1-6/2011 1 897 tuhatta euroa). Katsauskauden tulos ennen veroja oli 138 tuhatta euroa voitollinen (1 813 tuhatta euroa voitollinen).

Metsäkoneryhmän toisen vuosineljänneksen tulos ennen veroja heikkeni merkittävästi vertailukauteen nähden ollen 274 tuhatta euroa tappiollinen (4-6/2011 769 tuhatta euroa voitollinen). Tammi-kesäkuun tulos ennen veroja heikkeni selvästi ja oli 52 tuhatta euroa tappiollinen (1-6/2011 1 780 tuhatta euroa voitollinen). Suurin yksittäinen tulosta heikentävä tekijä katsauskaudella oli Keslan panostus Saksan markkinoihin tytäryhtiön perustamisen kautta. Tytäryhtiön tulosvaikutus katsauskauden tulokseen ennen veroja oli 399 tuhatta euroa negatiivinen.

Konepajajärjestelmien tulos ennen veroja kehittyi suotuisasti toisella vuosineljänneksellä ollen 52 tuhatta euroa voitollinen (4-6/2011 54 tuhatta euroa tappiollinen). Konepajajärjestelmien vertailukauden tulosta heikensi 87 tuhannen euron luottotappiokirjaus. Tammi-kesäkuun tulos ennen veroja kasvoi vertailukauteen nähden ollen 197 tuhatta euroa voitollinen (1-6/2011 162 tuhatta euroa).

Keslan katsauskauden tulosta heikensi vertailukauteen nähden heikentyneessä liiketoimintaympäristössä 7,1 % laskenut liikevaihto. Konsernin rakenteet ja kapasiteetti olivat katsauskaudella vajaakäytössä eikä sovituilla ja toteutetuilla sopeutustoimenpiteillä pystytty vajaakuormitusta täysimääräisesti kompensoimaan. Uusien tuotteiden kehittäminen sekä raportointijaksolle ajoittuneet merkittävät markkinointitapahtumat heikensivät osaltaan katsauskauden tulosta ollen kuitenkin perusteltuja liiketoiminnan kehittämiseksi tulevaisuutta huomioiden. Myös vuodelta 2011 seuranneet sekä vuoden 2012 alusta voimaan tulleet välittömien ja välillisten kustannusten korotukset heikensivät konsernin operatiivista kannattavuutta vuoteen 2011 nähden.

Konsernissa jatkettiin katsauskaudella aktiivisia kehitystoimenpiteitä tuottavuuden, laadun ja toimitusvarmuuden edelleen kehittämiseksi tukemaan konsernin kannattavan kasvun tavoitetta.

Investoinnit ja kehitys

Kesla-konsernin investoinnit olivat vuoden 2012 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana yhteensä 622 tuhatta euroa (1-6/2011 301 tuhatta euroa). Kone-, laite- ja järjestelmäinvestoinnit kohdistuivat konsernin valmistuksen ja jälkimarkkinoinnin toimintojen tuottavuuden, laadun ja toimitusvarmuuden kehittämiseksi.

Kesla julkaisi 18.1.2012 päivätyllä pörssitiedotteella KESLA 2015 –kehityshankkeen, jonka ensimmäisiä investointipäätöksiä toteutettiin katsauskaudella. Pääosa kehityshankkeista on vielä selvitys- tai suunnitteluasteella toteutuksen ajoittuessa tuleville vuosille. KESLA 2015 –kehityshanke muodostuu Kesla Oyj:n ja Kesla Oyj:n tytäryhtiön MFG Components Oy:n toimipisteisiin suunnitelluista investoinneista sekä tuotteiston ja liiketoimintojen tavoitteiden mukaisesta kehittämisestä Keslan neljällä toimipaikkakunnalla Joensuussa, Kesälahdella, Tohmajärvellä ja Ilomantsissa.

Tuotekehitys ja markkinointi

Kesla jatkoi katsauskaudella panostuksia tuotteistonsa kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Kesla osallistui toisella vuosineljänneksellä kuluvan vuoden merkittävimpiin metsäalan näyttelyihin Ranskassa ja Saksassa. Kyseisissä näyttelyissä Kesla esitteli tuoteuutuuksia ja -uudistuksia jo ennestään kattavaan aines- ja energiapuun hankintaan, käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvään tuotemallistoonsa. Merkittävin yksittäinen tuoteuutuus oli KESLA 2114ZT –nosturi, joka on ensimmäinen Keslan suunnittelema ja valmistama kierrätyskäytön viimeisimmän EN 12999 konedirektiivin vaatimukset täyttävä nosturi. Kierrätystoimiala, erityisesti Keski-Euroopassa, on Keslalle yksi lähitulevaisuuden merkittävimmistä kasvupotentiaaleista.

Markkinointi - Kesla GmbH

Kesla GmbH on Keslan lähihistorian ja –tulevaisuuden merkittävin yksittäinen panostus Keslan kansainvälistymiseksi ja Keski-Euroopan merkittäville metsä- ja kierrätystoimialan markkinoille pääsemiseksi. Tytäryhtiö vastaa Keslan metsäkoneryhmän tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista saksalaisille jälleenmyyjille ja teollisille kumppaneille. Tytäryhtiö vastaa myös tuotteisiin liittyvästä jälkimarkkinointituesta.

Kesla GmbH rekisteröitiin Saksan kaupparekisteriin 19.2.2012. Tytäryhtiö sai toimitilat käyttöönsä 1.3. alkaen jolloin myös tytäryhtiöön suunnitellut henkilöstörekrytoinnit saatiin valmiiksi. Tytäryhtiö käynnisti suunnitellut myynti- ja markkinointiponnistelut toisen vuosineljänneksen aikana. Saksassa 13. - 16.6. pidetyt metsäalan messut, KWF-Tagung 2012, olivat katsauskauden tärkein Keslan tytäryhtiön esiintulo saksalaisille jälleenmyyjille ja loppuasiakkaille. Messuilla vieraili noin 50.000 kävijää neljän päivän aikana.

Saksan markkinat ovat heikentyneet odotuksiin nähden kevään ja alkukesän aikana. Kesla GmbH:n liikkeellelähtö on siten ollut suunniteltua hitaampaa ja tuloksen kehittyminen odotettua heikompaa.

Tase ja rahoitus

Konsernin katsauskauden päättävän taseen loppusumma oli 30,3 miljoonaa euroa (31.12.2011 29,3 miljoonaa euroa). Taseen loppusummaa vuoden vaihteeseen nähden kasvatti käyttöpääoman lievä kasvu mm. tytäryhtiön perustamisen kautta, käynnissä olevat investoinnit sekä muutokset raha- ja pankkisaamisissa sekä lyhytaikaisissa siirtosaamisissa.

Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät katsauskaudella hyvinä. Rahalaitoslainojen määrä kasvoi katsauskaudella nettomääräisesti 1 302 tuhatta euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli katsauskaudella 843 tuhatta euroa positiivinen (1-6/2011 1 334 tuhatta euroa).

Konsernin katsauskauden lopun omavaraisuusastetta pienensi vuoden vaihteeseen nähden katsauskaudella maksettu osinko vuodelta 2011, yhteensä 842 tuhatta euroa. Konsernin katsauskauden lopun omavaraisuusaste oli 40,0 % (30.6.2011 42,1 %). Konsernin nettovelkaantumisaste oli katsauskauden päätteeksi 92,9 % (30.6.2011 73,1 %).

Henkilöstö

Kesla-konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 266 henkilöä (1-6/2011 271 henkilöä). Henkilöstön kokonaismäärä oli katsauskauden päättyessä 288 henkilöä (31.12.2011 283 henkilöä). Vuoden vaihteeseen nähden henkilöstömäärää kasvatti tehdyt rekrytoinnit Saksan tytäryhtiöön.  

Kesla Oyj ja MFG Components Oy kävivät henkilöstön kanssa yhteistoimintaneuvottelut joulukuussa 2011 sopeutuakseen heikentyneeseen liiketoimintaympäristöön. Neuvotteluissa sovittiin molempien yhtiöiden henkilöstöä koskevat lomautussuunnitelmat joiden mukaan lomautusten määrä, kohdentuminen ja ajankohta tarkentuvat yhtiöiden tilauskantojen ja toimintaympäristön kehityksen mukaisesti. Lomautukset kestävät enintään 90 päivää ja ajoittuvat vuodelle 2012. Konsernin tilauskannan ja liikevaihdon jäädessä tavoitteesta ja rakenteiden mukaisesta kapasiteettitasosta oli osa henkilöstöstä lomautettuna osan aikaa katsauskauden aikana.

Metsänhoitaja Mika Tahvanainen (37 v) nimitettiin 14.5. alkaen Kesla Oyj:n markkinointijohtajaksi vastuualueenaan KESLA –tuotteiden kotimaan ja kansainvälisen myynnin, markkinoinnin ja jälkimarkkinoinnin johtaminen ja kehittäminen. DI Simo Saastamoinen (45 v) nimitettiin 1.6. alkaen Kesla Oyj:n talousjohtajaksi vastuualueenaan Kesla –konsernin taloushallinnon tehtävät kuten sisäinen ja ulkoinen laskentatoimi, IFRS -konserniraportointi, rahoitus sekä henkilöstöhallinto. Mika Tahvanainen ja Simo Saastamoinen nimitettiin samalla myös Kesla Oyj:n johtoryhmän jäseniksi.

Riskit ja epävarmuustekijät

Keslan liiketoiminnan riskit ja epävarmuustekijät liittyvät mahdollisiin liiketoimintaympäristön äkillisiin ja voimakkaisiin, ennustamattomiin muutoksiin sekä mahdollisiin muutoksiin Keslan merkittävissä liiketoimintakumppanuuksissa.

Vallitsevan markkinatilanteen merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät Euroopan rahoituskriisin mahdolliseen jatkumiseen ja syvenemiseen sekä kansainvälisen talouskasvun hiipumiseen mm. Euroopan rahoituskriisin seurauksena. Myös läntisten teollisuusmaiden toteuttamat julkisten talouksien tasapainostustoimenpiteet, menojen leikkaukset ja veronkorotukset, voivat heikentää kansainvälistä talouskasvua. Mahdollinen rahoituskriisin syveneminen ja yleisen toiminta-aktiviteetin väheneminen heijastuisivat negatiivisesti investointituotteiden rahoitukseen ja kysyntään.

Kansainvälinen investointituotteiden kysynnän voimakas heikentyminen aiheuttaisi Keslalle vaikeuksia liiketoimintatason ja -kannattavuuden ylläpidossa. Mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt kasvattaisivat konsernin rahoituksellisia riskejä rahoituksen saatavuuteen ja hintaan nähden sekä potentiaalisten asiakasluottorappioriskien kasvuun liittyen.

Välittömien ja välillisten kustannusten nousu mm. valtioiden tasapainotustoimenpiteiden seurauksena tuo paineita yritysten liiketoimintakustannusten nousulle, joiden siirtäminen lopputuotehintoihin riippuu vallitsevasta kilpailutilanteesta.

Kesla pyrkii ennaltaehkäisemään ja pienentämään riski- ja epävarmuustekijöiden vaikutusta konsernin liiketoimintoihin hakemalla pitkäjänteisiä ja luotettavia yhteistyökumppanuuksia ja liiketoimintaratkaisuja eri muodoissaan. Konsernin asiakkuuksien laajentaminen yhdessä laajan tuotevalikoiman myötä pienentävät konsernin riippuvuutta yksittäisen markkinan ja asiakkuuden kysyntävaihteluilta. Liiketoiminnan kannattavuutta pyritään ylläpitämään tuottavuuden parantamiseen liittyvillä kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla. Rahoitusriskejä pienennetään aktiivisella kassavirran ohjaamisella, myyntisaamisten aktiivisella valvonnalla sekä rahoitustarpeiden hyvällä ennakoinnilla. Riskeistä ja niihin varautumisesta löytyy enemmän tietoa vuoden 2011 vuosikertomuksesta sivuilta 26 ja 27.

Lähiajan näkymät

Keslan lähitulevaisuuden liiketoimintaympäristöä leimaa epävarmuus. Euroopan rahoituskriisin jatkuminen yhdessä läntisten teollisuusmaiden julkisten talouksien tasapainotustarpeiden kanssa voivat entisestään heikentää kansainvälisen talouskasvun kehitystä. Suotuisimmillaankin kansainvälinen talouskasvu tulee olemaan maltillista lähitulevaisuudessa. Tämä heijastuu Keslan molempiin liiketoiminta-alueisiin; metsä- ja konepajateollisuuteen. Metsäenergian käytön odotetaan jatkavan Suomessa ja Euroopassa myös lähitulevaisuudessa kasvu-uralla vuoden 2020 uusiutuvan energiakäytön tavoitteiden mukaisesti.

Vallitsevassa epävarmuudessa Kesla pyrkii omilla tuotekehitys- ja markkinointitoimenpiteillään tukemaan tuotteidensa ja palvelujensa suotuisaa kysyntää mahdollistaen vähintään kohtuullisen liiketoimintavolyymin lähitulevaisuudessa.

Keslan tilauskanta oli katsauskauden lopussa ohuempi kuin vuosi sitten ollen 6,4 miljoonaa euroa (30.6.2011 7,4 miljoonaa euroa). Euroopan rahoituskriisin, epävarmojen talousnäkymien sekä ohentuneen tilauskannan seurauksena Keslan odotukset vuodelle 2012 ovat vuotta 2011 heikommat. Konsernin liikevaihdon odotetaan jäävän alle vuoden 2011 tason ja liikevoiton jäävän selvästi alle vuoden 2011 tason.

Hyvä hallinnointitapa

Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 1.1.2009 alkaen. Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan internet –sivuilta osoitteessa www.kesla.fi kohdasta Sijoittajille - Hallinnointi. Lisätietoja Keslan hallinnointitavasta löytyy Keslan kotisivuilta sekä Keslan vuosikertomuksesta, joka on julkaistu pdf-muodossa Keslan kotisivuilla osoitteessa www.kesla.com. Vuosikertomuksen voi tilata myös puhelimitse numerosta 0207 862 841.

Kesla Oyj:n hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, että yhtiössä tuotettava informaatio on luotettavaa sekä että yhtiön sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa.

Hallussa olevat omat osakkeet

Yhtiön hallussa oli katsauskauden lopussa omia osakkeita 14 570 kpl, joiden osuus kaikkien osakkeiden määrästä on 0,4 % ja 0,1 % äänimäärästä.

TAULUKKO-OSA

Konserniliikearvo on syntynyt MFG Components Oy:n hankinnan yhteydessä.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSESTA (1000 EUR)

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma:

VELAT JA NIIDEN VAKUUDEKSI ANNETUT KIINNITYKSET (1000 EUR)

TOIMINTASEGMENTIT

Yhtiön vuosineljännesten liikevaihdot ja tulokset ennen veroja (1000 EUR)

Laadintaperiaatteet

Osavuosikatsaus on laadittu noudattaen IAS 34 standardin mukaisia vaatimuksia.

Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita ja laskentamenetelmiä kuin tilinpäätöksessä vuodelta 2011.

Tilinpäätöstiedotteen luvut ovat tilintarkastamattomia.

Seuraava osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2012 julkaistaan 23.10.2012 klo 9.00.

Joensuu 7.8.2012

KESLA OYJ

Jari Nevalainen

toimitusjohtaja

LISÄTIETOJA:

Toimitusjohtaja Jari Nevalainen, 040 - 830 7750

JAKELU:

NASDAQ OMX Helsinki

Keskeiset tiedotusvälineet

www.kesla.com

Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara- ja metsäkonenosturit, harvesteri- ja energiakourat sekä hakkurit. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2011 43,9 miljoonaa euroa. Metsäkoneryhmän liikevaihdosta viennin osuus oli 63,8 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä sekä myyntiyhtiöt Venäjällä ja Saksassa. Keslan palveluksessa on noin 280 henkeä. Keslan A-osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.