Kesla

Kesla - 60-luvulta nykypäivään

Juuret

”Pohjoiskarjalaisuus on jotakin aivan erityistä ja ainutlaatuista. Se on rosoista juurevuutta mutta yhä enemmän myös nykyaikaista osaamista ja ennakkoluulotonta avarakatseisuutta ja etenkin aitoutta”

Pasi Koivumaa

Alussa oli - Kivi ja Antti

1960

Kun rantasalmelainen pienviljelijä Antti Kärkkäinen osti ensimmäisen Fordson Majorinsa vuonna 1954, ryhtyi hän miettimään, kuinka hän selättäisi itäsuomalaisten peltojen vitsauksen, kivet. Antti oli kekseliäs mies ja niinpä hän kehittikin itse oman kivenraivauskoneensa, Kivi-Antin, joka esiteltiin suurelle yleisölle Mäntyharjun maatalousnäyttelyssä 1956. Myynti lähti ketterästi käyntiin ja menestystuotteen markkinoinnista huolehti itse isäntä, joka perusti 1960 oman tilansa riiheen yrityksen nimeltä Rantasalmen raivausväline. Yritys toi markkinoille uusia keksintöjä mm. PATU-äkeen, joka esiteltiin ensimmäisen kerran Vääksyssä 1968. Uusien tuotteiden myötä yrityksen toiminta kasvoi.

Tilat käyvät pieneksi

1970

Yrityksen kasvu toi haasteita logistiikalle, sillä tehdas sijaitsi hankalan matkan päässä rautatiestä ja itse tiekään ei kovin hääppöinen ollut. Niinpä suurempia tiloja logistisesti paremmalta paikalta alettiin etsiä jo 1969. Kesken kartoituksen Antti Kärkkäinen kohtasi viidennen tulppansa ja menehtyi. Seppo-pojan jatkaessa yritystoimintaa Kesälahden kunta suhtautui laajenevaan yrityksen positiivisesta ja rakensi yritykselle 1800 neliön tuotantotilat, joihin yritys muutti 1974.

1974 yritys työllisti jo parisenkymmentä työntekijää. Vuosikymmenen saatossa työntekijämäärä ja tuotanto kasvoivat: tehtaalta lähti kaksi rautatievaunullista tavaraa, jotka tunnettiin PATU-tuotemerkillä. Muutettuaan Rantasalmen raivausväline muutti nimensä Keslaksi mukaellen uuden kotipaikkansa nimeä. Yritys toimi traktoreiden metsävarustelun pioneerina. Yksi kasvua vauhdittaneista tekijöistä oli yhteistyön alkaminen Hankkijan kanssa.

Metsä on monen leipäpuu

1980

Keslan hallitus teki 1979 merkittävän päätöksen siirtymisestä pellolta metsään, peltokoneista puunkorjuuseen. Toiminta lähti 1980-luvulla voimakkaaseen kasvuun ja liikevaihto oli vuosikymmenen lopussa jo lähes 80 miljoonaa markkaa. Metsäkoneet tekivät Keslasta myös oikean vientiyrityksen. Kesälahden toimitiloja laajennettiin kasvun myötä 80-luvulla lähes vuosittain. Kesla laajentui uudelle paikkakunnalle vuonna 1984 ostamalla Ilomantsista Kartekki Ky:n koneistamon ja fuusioimalla sen itseensä. Vuonna 1988 Keslan toiminta laajeni myös Joensuuhun, kun Kesla osti S.A.Tervolta Karjalan Rautarakenteen konepajan ja Foresteri Oy:n osake-enemmistön.

Vuosikymmen oli vahvaa kasvua traktoreiden metsävarusteiden markkinoilla. Kesla aloitti yritysostojen seurauksena myös isompien nostureiden valmistuksen. Pörssiin yritys listautui 1988.

Viennin osuus kasvaa

1990

1990-luvun vaihteessa Kesla teki uuden aluevaltauksen ja ryhtyi valmistamaan itselleen uusia tuotteita, henkilönostimia. 90-luvun alussa lama iski voimakkaasti myös Keslaan ja toimintaa oli saneerattava. Yrityksen ydin kuitenkin säilyi ehjänä ja laman hellitettyä otteensa vuosina 1993-1994 Kesla aloitti uuden kasvun jossa vientitoiminnoilla oli entistä merkittävämpi rooli. Viennin määrä ylitti kotimaan myynnin ensimmäisen kerran vuonna 1992 ja on siitä lähtien kasvanut tasaisesti ollen tänä päivänä yli 70 % luokkaa.

Metsäteknologian moniosaaja

2000

Joulukuun alussa vuonna 2005 Kesla Oyj:stä muodostui konserni yhtiön yhtiöittäessä Ilomantsin tehtaan toiminnot itsenäiseksi Kesla Oyj:n 100 % omistamaksi tytäryhtiöksi, Kesla Components Oy:ksi. Kesla perusti myös ensimmäisen tytäryhtiönsä – OOO Keslan Venäjälle. Tytäryhtiön toiminnot jouduttiin kuitenkin ajamaan alas vuoden 2008 rahoituskriisin yhteydessä.

Kesla ensiesitteli FinMETKO 2006 -konenäyttelyssä Jämsänkoskella uudistetun yritys- ja tuoteilmeensä. Vahvat tuotemerkit PATU ja FORESTERI sekä niihin liittyvät väritykset yhtenäistettiin KESLA-tuotemerkiksi sekä musta-harmaaksi tuoteväritykseksi. Yritys- ja tuotemerkkien sekä väritysten yhtenäistäminen teki Keslasta markkinoinnillisesti yhtenäisen kokonaisuuden parantaen yhtiön näkyvyyttä. Keslasta tuli ”metsäteknologian moniosaaja”. Markkinoille tuotiin 2000-sarjan autonosturit, 200- ja 300-sarjan metsäkuormaimet ja uusi harvesterikourien sukupolvi.

Henkilönostinliiketoiminnasta luovuttiin 2006.

#yourlifetimematch

2020

40 miljoonan liikevaihdon kokoluokasta nouseminen seuraavalle tasolle edellyttää inspiroivaa visiota, selkeämpää ja systemaattisempaa johtamisjärjestelmää, syvää asiakastarpeen ymmärrystä sekä asiakkaalle lisäarvoa tuottavia tuoteinnovaatioita. Havahtuminen siihen, että toimintaa tulee päivittää seuraavalle tasolle ei tapahtunut ongelmitta, mutta sen tuloksena yrityksen arvot ja strategia ovat löytäneet muotonsa, mikä helpottaa uusiin haasteisiin vastaamista.

Kuudessakymmenessä vuodessa Keslasta on kasvanut kansainvälinen, menestyvä ja toimialallaan arvostettu yhteistyökumppani, jolla on kolme tehdasta Suomessa, myyntiyhtiö maailmalla ja myyntiä reiluun 40 maahan viennin ollessa noin 70 % yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta.

Henkilöstöä, meitä ylpeitä keslalaisia, on noin 250 henkeä.