Uutinen

Keslan liiketoiminta jatkui katsauskaudella myönteisenä.

Joensuu, Suomi, 2011-10-25 08:00 CEST (GLOBE NEWSWIRE) -- KESLA OYJ              OSAVUOSIKATSAUS 25.10.2011 klo 9.00

KESLA OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.–30.9.2011

Keslan liiketoiminta jatkui katsauskaudella myönteisenä. Euroopan rahoitusmarkkinoiden epävarmuus on kasvussa heijastuen yleiseen investointi-ilmapiiriin negatiivisesti.

Vertailukautena tarkoitetaan tässä tiedotteessa vuoden 2010 ensimmäistä yhdeksää kuukautta ellei toisin erikseen mainita.

 Heinä-syyskuu 2011 lyhyesti:

•  konsernin liikevaihto kasvoi 40,0 % vertailukaudesta ollen 10,1 miljoonaa euroa (7-9/2010 7,2 miljoonaa euroa)
• konsernin liikevoitto parani vertailukaudesta merkittävästi ollen 720 tuhatta euroa voitollinen (253 tuhatta euroa)
• liiketoiminnasta kertynyt rahavirta oli negatiivinen 453 tuhatta euroa (negatiivinen 662 tuhatta euroa)
• osakekohtainen tulos oli 0,13 euroa (0,05 euroa)

Tammi-syyskuu 2011 lyhyesti ja tulevaisuuden näkymät:

• konsernin liikevaihto kasvoi 43,4 % vertailukaudesta ollen 32,3 miljoonaa euroa (1-9/2010 22,5 miljoonaa euroa)
• konsernin liikevoitto parani merkittävästi vertailukaudesta ollen 2 617 tuhatta euroa voitollinen (972 tuhatta euroa)
• liiketoiminnasta kertynyt rahavirta oli positiivinen ollen 881 tuhatta euroa (648 tuhatta euroa)
• osakekohtainen tulos oli 0,52 euroa (0,18 euroa)
• konsernin omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 43,1 % (30.9.2010 42,3 %)
• konsernin tilauskanta oli katsauskauden lopussa 8,2 miljoonaa euroa (30.9.2010 7,6 miljoonaa euroa).
• Näkymät: konsernin vuoden 2011 liikevaihto ja liikevoitto ylittävät selvästi vuoden 2010 tason.

Toimintaympäristö

Keslan liiketoimintaympäristö jatkui suotuisana erityisesti vuoden 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Metsäteollisuuden hyvä suhdanne alkuvuonna yhdessä metsäenergian kasvavan käytön kanssa tukivat metsäkoneryhmän tuotteiden kysyntää koko katsauskauden ajan. Konepajajärjestelmien kysyntää vahvisti suomalaisen konepajateollisuuden hyvin kehittyneet tilauskannat. Katsauskauden kolmannen vuosineljänneksen toimintaympäristöön heijastui kesällä alkanut kasvava epävarmuus länsimaiden ylivelkaantumisen vaikutuksista rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Kasvava epävarmuus heijastui negatiivisesti yleiseen investointituotteiden kysyntäodotukseen sekä mm. metsäteollisuuden lähitulevaisuuden suhdanneodotuksiin.

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla vahvistuneiden raaka-ainehintojen nousu sekä  toimitusaikojen pidentyminen rauhoittuivat kolmannella vuosineljänneksellä. Yleinen kustannusinflaation voimistuminen heijastui katsauskaudella negatiivisesti liiketoimintojen kannattavuuskehitykseen.

Liikevaihto

Kesla-konsernin liikevaihto kasvoi vuoden 2011 kolmannella vuosineljänneksellä merkittävästi vertailukauteen nähden. Metsäkoneet –liiketoiminnan ulkoinen myynti kasvoi vertailukauteen nähden 45,7 % ja konepajajärjestelmien ulkoinen myynti vastaavasti 34,2 %. Koko konsernin liikevaihto kasvoi vertailukauteen nähden 40,0 % ollen 10,1 miljoonaa euroa (7-9/2010 7,2 miljoonaa euroa).

Vuoden 2011 yhdeksän ensimmäisen kuukauden liikevaihto kasvoi vertailukauteen nähden 43,4 % ollen 32,3 miljoonaa euroa (1-9/2010 22,5 miljoonaa euroa). Kotimaan myynti kasvoi 34,8 % ollen 14,9 miljoonaa euroa (11,1 miljoonaa euroa) ja vientimyynti 51,8 % ollen 17,4 miljoonaa euroa (11,5 miljoonaa euroa).  Vientiliiketoiminnan osuus metsäkoneryhmän kokonaismyynnistä oli 64,3 % (61,8 %).

Keslan molempien liiketoiminta-alueiden liikevaihdon kasvua katsauskaudella tuki suotuisasti kehittynyt liiketoimintaympäristö erityisesti katsauskauden kahdella ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Myös konsernissa tehdyt tuotekehitys- ja markkinointiponnistelut tukivat liikevaihdon myönteistä kehitystä. Konsernin tilauskanta oli katsauskauden alussa lähes kolminkertainen vertailukauden alkuun nähden. Myös katsauskauden aikainen tuotteiden ja jälkimarkkinointipalvelujen myynti ylitti vertailukauden myynnin merkittävästi.

Tulos

Kesla-konsernin tuloskehitys jatkui suotuisana katsauskauden kaikilla vuosineljänneksillä vuoteen 2010 nähden. Kolmannen vuosineljänneksen liikevoitto oli 720 tuhatta euroa (7-9/2010 253 tuhatta euroa) ja tulos ennen veroja 588 tuhatta euroa (221 tuhatta euroa). Tammi-syyskuun liikevoitto parani merkittävästi vuoden 2010 vastaavasta ajankohdasta ollen 2 617 tuhatta euroa voitollinen (1-9/2010 972 tuhatta euroa). Katsauskauden tulos ennen veroja oli 2 401 tuhatta euroa voitollinen (810 tuhatta euroa).

Metsäkoneryhmän kolmannen vuosineljänneksen tulos ennen veroja kasvoi vertailukauteen nähden ollen 697 tuhatta euroa (7-9/2010 203 tuhatta euroa). Katsauskauden tulos kokonaisuudessaan ennen veroja kasvoi ja oli 697 tuhatta euroa (1-9/2010 772 tuhatta euroa). Metsäkoneryhmän katsauskauden tuloksen merkittävä paraneminen johtui myönteisen liiketoimintaympäristön myötä merkittävästi kasvaneesta liikevaihdosta vertailukauteen nähden. Myös konsernissa tehdyt kehitystoimenpiteet tuottavuuden, laadun ja toimitusvarmuuden edelleen kehittämiseksi heijastuivat myönteisesti tuloskehitykseen. Raaka-aineiden hinnannousut yhdessä yleisen kustannusinflaation voimistumisen kanssa söivät osan liiketoimintavolyymin kasvun tuomasta tuottavuushyödystä.

Konepajajärjestelmien tulos ennen veroja jäi tappiolliseksi kolmannella vuosineljänneksellä ollen 83 tuhatta euroa tappiollinen (7-9/2010 27 tuhatta euroa voitollinen). Konepajajärjestelmien tulosta heikensi operatiivisen valmistustoiminnan heikko kannattavuus sekä yksittäisten uusien tuotteiden sisäänajoon liittyneet aloituskustannukset. Liiketoiminnan operatiivista kannattavuutta heikensi myös kapasiteettiin nähden vajaa tehtaiden kuormitus katsauskaudella. Toiselle ja kolmannelle vuosineljännekselle tehtiin yhteensä 103 tuhannen euron luottotappiovaraus yhden MFG Components Oy:n asiakkaan yrityssaneeraushakemuksen johdosta. Katsauskauden tulos kokonaisuudessaan ennen veroja heikkeni vertailukauteen nähden ollen 80 tuhatta euroa voitollinen (1-9/2010 138 tuhatta euroa).

Investoinnit ja kehitys

Kesla-konsernin investoinnit kasvoivat katsauskaudella vertailukauteen nähden ollen kuitenkin edelleen alle tehtyjen suunnitelman mukaisten poistojen tason. Katsauskauden bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 432 tuhatta euroa (1-9/2010 99 tuhatta euroa). Katsauskauden investoinnit kohdistuivat tietojärjestelmiin ja valmistuksen koneisiin ja laitteisiin. Merkittävien investointien sijaan konsernin kehittämisen painopiste kohdistui toimintojen kehittämiseen, mm. vuoden 2010 viimeisellä vuosineljänneksellä käyttöönotettuun uuteen toiminnanohjausjärjestelmään sekä laatujärjestelmien kehittämiseksi.  

Tuotekehitys ja markkinointi

Kesla jatkoi katsauskaudella panostuksia tuotteistonsa kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Kesla osallistui toisella vuosineljänneksellä merkittäviin kuljetus- ja metsäalan näyttelyihin Suomessa ja Ruotsissa. Kyseisissä näyttelyissä Kesla esitteli tuoteuutuuksia jo ennestään laajaan nosturimallistoon sekä uuden traktorikäyttöisen hakkurin metsäenergian tehokkaaseen tuottamiseen. Merkittävä tuoteuudistus liittyi myös Keslan harvesterikouramalliston uudistamiseen. Kolmannella vuosineljänneksellä jatkettiin alkuvuoden aikana esiteltyjen tuoteuutuuksien tuotannollistamista ja kaupallistamista vuoden neljännestä neljänneksestä eteenpäin.

Tase ja rahoitus

Konsernin katsauskauden päättävän taseen loppusumma oli 29,8 miljoonaa euroa (31.12.2010 27,6 miljoonaa euroa). Taseen loppusummaa vuoden vaihteeseen nähden kasvatti konsernin liiketoiminnan kasvua tukeva käyttöpääoman kasvu.

Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät katsauskaudella hyvinä. Rahalaitoslainojen määrä kasvoi katsauskaudella nettomääräisesti 805 tuhatta euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli katsauskaudella 881 tuhatta euroa positiivinen (1-9/2010 648 tuhatta euroa).

Konsernin katsauskauden lopun omavaraisuusaste oli 43,1 % (30.9.2010 42,3 %). Konsernin nettovelkaantumisaste oli katsauskauden päätteeksi 77,0 % (30.9.2010 85,1 %).

Henkilöstö

Kesla-konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 275 henkilöä (1-9/2010 212 henkilöä). Henkilöstön kokonaismäärä oli katsauskauden päättyessä 298 henkilöä (31.12.2010 248 henkilöä). Katsauskaudella jatkettiin kannattavaa kasvua tukevia maltillisia henkilöstörekrytointeja konsernin eri toimintoihin.

Kesla Oyj:n Kesälahden tehtaanjohtaja Martti Haverinen siirtyi 1.9.2011 alkaen omalle yksilölliselle eläkkeelle. Kesla Oyj:n Kesälahden tehtaan tehdaspäälliköksi ja Kesla Oyj:n johtoryhmän jäseneksi 1.9.2011 alkaen nimitettiin DI Jussi-Pekka Multanen.

Riskit ja epävarmuustekijät

Keslan liiketoiminnan merkittävät riskit ja epävarmuustekijät liittyvät mahdollisiin liiketoimintaympäristön äkillisiin ja voimakkaisiin, ennustamattomiin muutoksiin sekä mahdollisiin muutoksiin Keslan merkittävissä liiketoimintakumppanuuksissa.

Vallitsevan liiketoimintaympäristön merkittävin riski liittyy länsimaiden ylivelkaantumisen aiheuttamaan kasvavaan rahoitusmarkkinoiden epävarmuuteen sekä kansainvälisen talouskasvun merkittävään pitkäaikaiseen hidastumiseen. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden kasvu voi johtaa vuoden 2009 taantuman kaltaisen investointihyödykkeiden kysynnän romahtamiseen.

Kansainvälinen investointituotteiden kysynnän merkittävä häiriintyminen aiheuttaisi Keslalle vaikeuksia liiketoimintojen tason ja kannattavuuden ylläpidossa. Mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt kasvattaisivat konsernin rahoituksellisia riskejä rahoituksen saatavuuteen ja hintaan nähden sekä potentiaalisten asiakasluottorappioriskien kasvuun liittyen. Yhtiö on tehnyt riskeihin liittyen ennakoivia suunnitelmia.

Kesla pyrkii ennaltaehkäisemään ja pienentämään riski- ja epävarmuustekijöiden vaikutusta konsernin liiketoimintoihin hakemalla pitkäjänteisiä ja luotettavia yhteistyökumppanuuksia ja liiketoimintaratkaisuja eri muodoissaan. Konsernin asiakkuuksien laajentaminen yhdessä laajan tuotevalikoiman myötä pienentävät konsernin riippuvuutta yksittäisen markkinan ja asiakkuuden kysyntävaihteluilta. Liiketoiminnan kannattavuutta pyritään ylläpitämään tuottavuuden parantamiseen liittyvillä kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla. Rahoitusriskejä pienennetään aktiivisella kassavirran ohjaamisella, myyntisaamisten aktiivisella valvonnalla sekä rahoitustarpeiden hyvällä ennakoinnilla. Riskeistä ja niihin varautumisesta löytyy enemmän tietoa vuoden 2010 vuosikertomuksesta sivuilta 29 ja 30.

Lähiajan näkymät

Keslan lähitulevaisuuden liiketoimintaympäristöön heijastuu länsimaiden ylivelkaantumisen aiheuttama rahoitusmarkkinoiden kasvava epävarmuus sekä maailmantalouden kasvun ennakoitu hidastuminen. Ennusteet mm. Suomen ja Euroopan metsäteollisuuden suhdanteen heikkenemisestä tulevat heijastumaan investointituotteiden kysyntään Euroopassa tulevina vuosineljänneksinä. EU:n asettamat uusiutuvien energialähteiden kasvutavoitteet tukevat kuitenkin osaltaan toteutuessaan energiapuuhankintaan liittyvien koneiden ja laitteiden kysyntää. Maailmantalouden ennakoitu kasvun hidastuminen tulee heikentämään myös suomalaisen konepajateollisuuden kasvunäkymiä heijastuen konepajajärjestelmien kysyntään heikentävästi tulevina vuosineljänneksinä.

Kasvaneista epävarmuustekijöistä huolimatta Keslan tuotteiden kysynnän odotetaan säilyvän vähintään kohtuullisella tasolla lähitulevaisuudessa. Yhtiön aktiiviset myynti- ja tuotekehitysponnistelut yhdessä toimintojen tuottavuuden ja laadun kehittämisen kanssa tukevat yhtiön kilpailukykyä vallitsevassa toimintaympäristössä.

Keslan tilauskanta oli katsauskauden lopussa 8,2 miljoonaa euroa (30.9.2010 7,6 miljoonaa euroa). Katsauskauden toteuman sekä katsauskauden lopun tilauskannan myötä konsernin vuoden 2011 liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan ylittävän selvästi vuoden 2010 tason.

Hyvä hallinnointitapa

Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 1.1.2009 alkaen. Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan Internet –sivuilta osoitteessa www.kesla.fi kohdasta Sijoittajille - Hallinnointi. Lisätietoja Keslan hallinnointitavasta löytyy Keslan kotisivuilta sekä Keslan vuosikertomuksesta, joka on julkaistu pdf-muodossa Keslan kotisivuilla osoitteessa www.kesla.com. Vuosikertomuksen voi tilata myös puhelimitse numerosta 0207 862 841.

Hallussa olevat omat osakkeet

Yhtiön hallussa oli katsauskauden lopussa omia osakkeita 14 570 kpl, joiden osuus kaikkien osakkeiden määrästä on 0,4 % ja 0,1 % äänimäärästä.

TAULUKKO-OSA

Konserniliikearvo on syntynyt MFG Components Oy:n hankinnan yhteydessä.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSESTA (1000 EUR)

 Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma:

VELAT JA NIIDEN VAKUUDEKSI ANNETUT KIINNITYKSET (1000 EUR)

TOIMINTASEGMENTIT

Yhtiön vuosineljännesten liikevaihdot ja tulokset ennen veroja (1000 EUR)

Laadintaperiaatteet

Osavuosikatsaus on laadittu noudattaen IAS 34 standardin mukaisia vaatimuksia.

Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita ja laskentamenetelmiä kuin tilinpäätöksessä vuodelta 2010.

Osavuosikatsaustiedotteen luvut ovat tilintarkastamattomia.

Kesla Oyj:n tilinpäätös vuodelta 2011 julkaistaan 25.1.2012 klo 9.00.

Joensuu 25.10.2011

KESLA OYJ

Jari Nevalainen

toimitusjohtaja

LISÄTIETOJA:

Toimitusjohtaja Jari Nevalainen, 040 - 830 7750
 

JAKELU:

NASDAQ OMX Helsinki

Keskeiset tiedotusvälineet

www.kesla.com

Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara- ja metsäkonenosturit, harvesteri- ja energiakourat sekä hakkurit. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2010 33,7 miljoonaa euroa. Metsäkoneryhmän liikevaihdosta viennin osuus oli 62,1 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä sekä myyntiyhtiö Pietarissa. Keslan palveluksessa on noin 290 henkeä. Keslan A-osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.