Uutinen

Kesla-konsernin vuoden 2011 liikevaihto ja tulos ylittivät selvästi vuoden 2010 tason

KESLA OYJ             TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 25.1.2012 klo 08.00

KESLA OYJ:N TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011

Konsernin vuoden 2011 liikevaihto ja tulos ylittivät selvästi vuoden 2010 tason. Euroopan rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden pitkittyminen heijastui kuitenkin yleiseen investointi-ilmapiiriin loppuvuotta kohden heikentäen myös Keslan liiketoimintaympäristöä.   

Loka – joulukuu 2011 lyhyesti:

• Konsernin liikevaihto kasvoi 3,9 % vertailukaudesta ja oli 11,6 miljoonaa euroa (10-12/2010 11,2 miljoonaa euroa).
• Konsernin liikevoitto heikkeni vertailukauteen nähden ollen 261 tuhatta euroa voitollinen (1 205 tuhatta euroa).
• Liiketoiminnan rahavirta oli positiivinen 276 tuhatta euroa (720 tuhatta euroa positiivinen).
• Osakekohtainen tulos oli 0,04 euroa (0,25 euroa).

Tammi - joulukuu 2011 lyhyesti ja tulevaisuuden näkymät:

• Konsernin liikevaihto kasvoi 30,3 % vertailuvuoteen nähden ollen 43,9 miljoonaa euroa (1-12/2010 33,7 miljoonaa euroa).
• Konsernin liikevoitto parani selvästi vertailuvuodesta ollen 2 877 tuhatta euroa voitollinen (2 177 tuhatta euroa).
• Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta oli positiivinen 1 157 tuhatta euroa (1 369 tuhatta euroa).
• Osakekohtainen tulos oli 0,57 euroa (0,43 euroa).
• Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 44,3 % (31.12.2010 43,7 %).
• Konsernin tilauskanta oli tilikauden lopussa 6,8 miljoonaa euroa (31.12.2010 7,0 miljoonaa euroa).
• Näkymät: Euroopan rahoituskriisin, epävarmojen talousnäkymien sekä ohentuneen tilauskannan seurauksena Keslan odotukset vuodelle 2012 ovat vuotta 2011 heikommat. Tuotekehitys- ja markkinointitoimenpiteistä sekä toteutetuista sopeutustoimenpiteistä huolimatta konsernin liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan jäävän vuonna 2012 alle vuoden 2011 tason, ellei vallitseva liiketoimintaympäristön epävarmuus poistu alkuvuoden aikana.
• Hallitus esittää 1.3.2012 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista voittovaroista jaetaan osinkoa A- ja B-sarjan osakkeille 0,25 euroa / osake, yhteensä 842 tuhatta euroa.

Toimintaympäristö

Keslan metsäkoneryhmän liiketoimintaympäristö jatkui vuonna 2011 suotuisana syksyyn saakka. Metsäteollisuuden hyvä suhdanne yhdessä metsäenergian kasvavan käytön kanssa tukivat metsäkoneryhmän tuotteiden kysynnän kasvua alkuvuoden aikana. Euroopan rahoituskriisin pitkittyminen yhdessä talouden epävarmuuden kasvaessa heikensivät metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymiä syksystä alkaen. Heikentyneet tulevaisuuden näkymät yhdessä yleisen investointi-ilmapiirin epävarmuuden kanssa heikensivät metsäkoneryhmän tuotteiden kysyntää loppuvuotta kohden.

Konepajajärjestelmien liiketoimintaympäristö vahvistui vuonna 2011 vuoteen 2010 nähden suomalaisen konepajateollisuuden parantuneen kasvukehityksen seurauksena. Kasvukehitys kuitenkin taittui loppuvuotta kohden talouden epävarmuuden kasvaessa.

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla voimistunut raaka-aineiden hintojen nousu sekä toimitusaikojen pidentyminen rauhoittuivat kolmannesta vuosineljänneksestä alkaen. Yleinen kustannustason nousu vuoden 2011 loppua kohden loi kasvavan haasteen liiketoiminnan operatiiviselle kannattavuudelle neljännestä vuosineljänneksestä alkaen.

Liikevaihto

Keslan liikevaihto kasvoi vuonna 2011 30,3 % vuoteen 2010 nähden ollen 43,9 miljoonaa euroa (1-12/2010 33,7 miljoonaa euroa). Liikevaihdon kasvun taustalla oli liiketoimintaympäristön myönteinen kehittyminen vuoden 2011 kolmanteen vuosineljännekseen saakka. Myös konsernissa tehdyt merkittävät markkinointipanostukset myyntikanavien kehittämiseksi ja asiakasnäkyvyyden parantamiseksi sekä tehdyt panostukset tuotekehitykseen ja liiketoimintojen kilpailukyvyn edelleen kehittämiseksi tukivat konsernin tuotekysynnän suotuisaa kehitystä. Metsäkoneryhmän ulkoinen myynti kasvoi tilikaudella 2011 29,9 % ja konepajajärjestelmien ulkoinen myynti 32,5 % vuoteen 2010 nähden.

Neljännellä vuosineljänneksellä Keslan liikevaihto kasvoi 3,9 % vertailuneljännekseen nähden ollen 11,6 miljoonaa euroa (10-12/2010 11,2 miljoonaa euroa). Metsäkoneryhmän ulkoinen myynti laski 0,6 % ja konepajajärjestelmien kasvoi 28,2 % vuoden 2010 neljänteen vuosineljännekseen nähden.

Keslan kotimaan myynti kasvoi vuonna 2011 yhteensä 26,8 % vertailuvuoteen nähden ollen 20,5 miljoonaa euroa (1-12/2010 16,2 miljoonaa euroa) ja vientimyynti 33,6 % ollen 23,4 miljoonaa euroa (17,5 miljoonaa euroa). Viennin osuus konsernin kokonaisliikevaihdosta oli 53,2 % (51,9 %). Vientitoiminnanosuus metsäkoneryhmän myynnistä oli 63,8 % (62,1 %).

Keslan kotimaan kone- ja laitemyyntiä piristi metsäteollisuuden hyvä suhdannetilanne syksyyn saakka sekä metsäenergian kasvava käyttö EU:n uusiutuvien energialähteiden käytölle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Konepajajärjestelmien kysyntää piristi kotimaisten asiakkaiden lopputuotekysynnän vilkastuminen maailmanlaajuisesti syksyyn saakka. Viennissä Keslan tuotteiden kysyntä kasvoi kaikilla markkina-alueilla syksyyn saakka.   

Tulos

Keslan liikevoitto ja tulos ennen veroja kasvoivat vuonna 2011 selvästi vuoteen 2010 nähden kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Neljännen vuosineljänneksen liikevoitto kuitenkin heikkeni vuoden 2010 neljänteen vuosineljännekseen nähden ollen 261 tuhatta euroa voitollinen (10-12/2010 1 205 tuhatta euroa) ja tulos ennen veroja 150 tuhatta euroa voitollinen (1 163 tuhatta euroa). Tuloksen heikkenemiseen vaikuttivat kysynnän heikkenemisen seurauksena heikentynyt toimintojen käyttöaste sekä vuoden 2011 aikana kumuloituneet kustannusnousut materiaali-, työ- ja yleiskustannuksissa. Viimeisen vuosineljänneksen aikana kirjattiin kertaluonteisia kuluja yhteensä 530 tuhatta euroa vaihto-omaisuuden alaskirjauksista.

Keslan vuoden 2011 liikevoitto oli kokonaisuudessaan voitollinen 2 877 tuhatta euroa (1-12/2010 2 177 tuhatta euroa) ja tulos ennen veroja voitollinen 2 551 tuhatta euroa (1 972 tuhatta euroa). Vuoden 2011 tuloksen merkittävä paraneminen johtui konsernin toimintaympäristön ja liiketoimintojen suotuisasta kehityksestä kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Kasvavan kysynnän ja tehtyjen markkinointitoimenpiteiden kautta vahvistunut liikevaihto sekä tehdyt kehitystoimenpiteet konsernin eri toiminnoissa tukivat tuloksen hyvää kehitystä kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Metsäkoneryhmän liiketulos kehittyi myönteisesti vuonna 2011 vertailuvuoteen nähden. Metsäkoneryhmän neljännen vuosineljänneksen tulos ennen veroja heikkeni vertailukauteen nähden ollen 149 tuhatta euroa (10-12/2010 1 000 tuhatta euroa). Tilivuoden 2011 tulos kokonaisuudessaan ennen veroja kasvoi ja oli 2 626 tuhatta euroa (1-12/2010 1 772 tuhatta euroa). Myönteisen kehityksen taustalla olivat syksyyn saakka jatkunut kysynnän kasvu sekä aktiivisten markkinointitoimenpiteiden kautta kasvaneet kone- ja laitetoimitukset.

Konepajajärjestelmien liiketulos heikkeni vuonna 2011 vertailuvuoteen nähden. Konepajajärjestelmien neljännen vuosineljänneksen tulos ennen veroja heikkeni vertailukauteen nähden ollen -33 tuhatta euroa (10-12/2010 187 tuhatta euroa). Vuoden 2011 tulos kokonaisuudessaan ennen veroja heikkeni ja oli 47 tuhatta euroa (1-12/2010 324 tuhatta euroa). Konepajajärjestelmien tulosta heikensi operatiivisen valmistustoiminnan heikko kannattavuus kapasiteettiin nähden vajaan kuormituksen seurauksena sekä yksittäisten uusien tuotteiden sisäänajoon liittyneet aloituskustannukset. Lisäksi vuodelle 2011 kirjattiin 103 tuhannen euron luottotappiovaraus MFG Components Oy:n asiakkaan yrityssaneerauksen johdosta.

Investoinnit

Kesla-konsernin investoinnit kasvoivat vuonna 2011 vertailuvuoteen nähden ollen yhteensä 998 tuhatta euroa (1-12/2010 618 tuhatta euroa). Koko vuoden investointitaso jäi alle suunnitelman mukaisten poistojen. Vuoden 2011 investoinnit kohdistuivat tuotannon koneisiin ja laitteisiin, tietojärjestelmiin sekä yhtiön jälkimarkkinointitoimintojen kehittämiseen. Merkittävien investointien sijaan konsernin kehittämisen painopiste kohdistui vuonna 2011 toimintojen kehittämiseen, mm. vuoden 2010 viimeisellä vuosineljänneksellä käyttöönotettuun uuteen toiminnanohjausjärjestelmään sekä johtamisjärjestelmiin.  

Tuotekehitys

Kesla jatkoi vuonna 2011 tuotekehityspanostuksia tuotteistonsa kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseksi sekä malliston laajentamiseksi kattamaan entistä laajempia asiakaskuntia. Vuoden 2011 tuotekehitysmenot olivat yhteensä 944 tuhatta euroa eli 2,1 % liikevaihdosta (vuonna 2010 789 tuhatta euroa, 2,3 %).

Kesla osallistui vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä merkittäviin kuljetus- ja metsäalan näyttelyihin Suomessa ja Ruotsissa. Kyseisissä näyttelyissä Kesla esitteli tuoteuutuuksia jo ennestään laajaan nosturimallistoonsa tukemaan malliston soveltuvuutta myös Keski-Euroopan kokorunkojen ja kierrätysmateriaalien käsittelyyn. Näyttelyissä ensiesiteltiin myös uusi traktorikäyttöinen hakehakkuri metsäenergian tehokkaaseen tuottamiseen. Merkittävä tuoteuudistus liittyi myös Keslan harvesterikouramalliston uudistamiseen vuoden 2011 aikana. Tuoteuutuuksien ohella vuonna 2011 jatkettiin tuotannossa olevien tuotteiden asiakastarpeista lähtevää jatkokehittämistä sekä tuotteiden valmistettavuuden kehittämistä tuottavuuden ja laadun näkökulmasta.

Markkinointi

Kesla kehitti vuoden 2011 aikana aktiivisesti kotimaan ja viennin myynti- ja jälkimarkkinointiverkostojaan sekä täydensi niitä uusilla yhteistyökumppanuuksilla.

Vuoden 2011 merkittävin markkinointiin liittynyt päätös oli loppuvuodesta tehty päätös tytäryhtiön perustamisesta Saksaan. Saksa on yksi Euroopan johtavia metsämaita mm. vuosittaisella metsäkone- ja laitemyynnillä mitattuna. Materiaalien kierrätystarpeiden kasvu sekä Saksassa että muualla Keski-Euroopassa muodostavat metsäkonesektorin ohella merkittävän kasvupotentiaalin Keslan metsäkoneryhmän tuotteille.

Keslan tytäryhtiö Saksassa tulee vastaamaan Keslan metsäkoneryhmän tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista saksalaisille jälleenmyyjille ja teollisille kumppaneille. Tytäryhtiö vastaa myös tuotteisiin liittyvästä jälkimarkkinointituesta. Tytäryhtiön suunniteltu käynnistyminen tapahtuu vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Tase ja rahoitus

Konsernin tilikauden 2011 päättävän taseen loppusumma oli 29,3 miljoonaa euroa (31.12.2010 27,6 miljoonaa euroa). Taseen loppusummaa tilikauden alkuun nähden kasvatti konsernin liiketoiminnan kasvua tukeva käyttöpääoman kasvu.

Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät katsauskaudella hyvinä. Rahalaitoslainojen määrä kasvoi katsauskaudella nettomääräisesti 1 001 tuhatta euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli katsauskaudella 1 157 tuhatta euroa positiivinen (1-12/2010 1 369 tuhatta euroa).

Konsernin tilikauden 2011 lopun omavaraisuusaste oli 44,3 % (31.12.2010 43,7 %). Konsernin nettovelkaantumisaste oli tilikauden päätteeksi 77,8 % (31.12.2010 75,1 %).

Henkilöstö

Kesla-konsernin palveluksessa oli tilikauden 2011 aikana keskimäärin 277 henkilöä (vuonna 2010 221 henkilöä). Henkilöstön kokonaismäärä oli tilikauden päättyessä 283 henkilöä (31.12.2010 249 henkilöä). Vuonna 2011 toteutettiin kannattavaa kasvua tukevia maltillisia henkilöstörekrytointeja konsernin eri toimintoihin, lähinnä tuotekehitykseen, myyntiin ja markkinointiin.

Kesla Oyj ilmoitti 8.12.2011 käynnistävänsä yhteistoimintaneuvottelut Joensuun ja Kesälahden tehtaillaan sopeutuakseen toimintaympäristön muutokseen loppuvuoden aikana. Vastaavasti Kesla Oyj:n tytäryhtiö MFG Components Oy käynnisti omat yt-neuvottelut.

Neuvottelujen tuloksena sovittiin koko Kesla Oyj:n henkilöstöä (178 henkilöä) koskeva lomautussuunnitelma. Lomautusten määrä, kohdentuminen ja ajankohta tulevat tarkentumaan yhtiön tilauskannan ja toimintaympäristön kehityksen mukaisesti. Lomautukset tulevat kestämään enintään 90 päivää ja ajoittumaan vuodelle 2012. MFG Components Oy:n neuvottelut jatkuivat yli vuoden vaihteen.

Kesla Oyj:n Kesälahden tehtaanjohtaja Martti Haverinen siirtyi 1.9.2011 alkaen omalle yksilölliselle eläkkeelle. Kesla Oyj:n Kesälahden tehtaan tehdaspäälliköksi ja Kesla Oyj:n johtoryhmän jäseneksi nimitettiin 1.9.2011 alkaen DI Jussi-Pekka Multanen.

Saksan tytäryhtiön toimintojen käynnistäjäksi ja käynnistyksen jälkeen toimintojen johtajaksi palkattiin joulukuussa metsänhoitaja Hannu Heinonen.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi Kesla–konsernille yrityksen kehittämisavustusta yhteensä enintään 3 183 tuhatta euroa aikajänteelle 2011 - 2014. Myönnetty avustus pitää sisällään EU:n rakennerahaston varoja. Kehittämisavustus liittyy Kesla–konsernin suunnittelemaan Kesla 2015-kehityshankkeeseen, jonka tavoitteena on Kesla-konsernin liiketoimintojen ja –rakenteiden kokonaisvaltainen kehittäminen kannattavan kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Kesla-kehityshanke muodostuu Kesla Oyj:n ja Kesla Oyj:n tytäryhtiön MFG Components Oy:n toimipisteisiin suunnitelluista investoinneista sekä liiketoimintojen tavoitteiden mukaisesta kehittämisestä Keslan neljällä toimipaikkakunnalla Joensuussa, Kesälahdella, Tohmajärvellä ja Ilomantsissa. Osahankkeiden toteutuspäätökset tehdään hankesuunnitelmien valmistuttua hankekauden aikana.

Riskit ja epävarmuustekijät

Keslan liiketoiminnan merkittävät riskit ja epävarmuustekijät liittyvät mahdollisiin liiketoimintaympäristön äkillisiin ja voimakkaisiin, ennustamattomiin muutoksiin sekä mahdollisiin muutoksiin Keslan merkittävissä liiketoimintakumppanuuksissa. Myös Keslan sisäisiin toimintoihin, omaisuuseriin ja henkilöstöön liittyy riski- ja epävarmuustekijöitä.  

Vallitsevan liiketoimintaympäristön merkittävimmät riskit liittyvät Euroopan valtioiden sekä USA:n ylivelkaantumisen aiheuttamaan rahoitusmarkkinoiden epävarmuuteen sekä kansainvälisen talouskasvun merkittävään pitkäaikaiseen hidastumiseen valtioiden leikatessa investointejaan ja korottaessaan veroja velkaantumisen pienentämiseksi. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden kasvu voi johtaa vuoden 2009 taantuman kaltaisen investointihyödykkeiden kysynnän romahtamiseen. Talouskasvun pitkäaikainen hidastuminen yhdessä kasvaneiden välittömien ja välillisten kulujen kanssa aiheuttavat toteutuessaan vaikeuksia liiketoimintojen kannattavuuden ylläpidolle toimialan tarjonnan ylittäessä kysynnän.  

Kansainvälinen investointituotteiden kysynnän merkittävä häiriintyminen yhdessä kilpailijamaita korkeampien kustannusnousujen kanssa aiheuttaisivat Keslalle vaikeuksia liiketoimintojen tason ja kannattavuuden ylläpidossa. Mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt kasvattaisivat konsernin rahoituksellisia riskejä rahoituksen saatavuuteen ja hintaan nähden sekä potentiaalisten asiakasluottorappioriskien kasvuun liittyen. Yhtiö on tehnyt riskeihin liittyen ennakoivia suunnitelmia.

Kesla pyrkii ennaltaehkäisemään ja pienentämään riski- ja epävarmuustekijöiden vaikutusta konsernin liiketoimintoihin hakemalla pitkäjänteisiä ja luotettavia yhteistyökumppanuuksia ja liiketoimintaratkaisuja eri muodoissaan. Konsernin asiakkuuksien laajentaminen yhdessä laajan tuotevalikoiman myötä pienentävät konsernin riippuvuutta yksittäisen markkinan ja asiakkuuden kysyntävaihteluilta. Liiketoiminnan kannattavuutta pyritään ylläpitämään tuottavuuden parantamiseen liittyvillä kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla. Rahoitusriskejä pienennetään aktiivisella kassavirran ohjaamisella, myyntisaamisten aktiivisella valvonnalla sekä rahoitustarpeiden hyvällä ennakoinnilla. Riskeistä ja niihin varautumisesta löytyy enemmän tietoa vuoden 2010 vuosikertomuksesta sivuilta 29 ja 30.

Lähiajan näkymät

Euroopan rahoituskriisin, epävarmojen talousnäkymien sekä ohentuneen tilauskannan seurauksena Keslan odotukset vuodelle 2012 ovat vuotta 2011 heikommat. Suomen ja Euroopan metsäteollisuuden heikko suhdannenäkymä tulee heijastumaan investointituotteiden kysyntään Euroopassa tulevina vuosineljänneksinä. EU:n asettamat uusiutuvien energialähteiden kasvutavoitteet tukevat kuitenkin toteutuessaan energiapuuhankintaan liittyvien koneiden ja laitteiden kysyntää. Maailmantalouden ennakoitu kasvun hidastuminen tulee heikentämään myös suomalaisen konepajateollisuuden kasvunäkymiä heijastuen konepajajärjestelmien kysyntään heikentävästi tulevina vuosineljänneksinä.

Kasvaneista epävarmuustekijöistä huolimatta Keslan tuotteiden kysynnän odotetaan säilyvän vähintään kohtuullisella tasolla lähitulevaisuudessa. Keslan aktiiviset myynti- ja tuotekehitysponnistelut yhdessä toimintojen tuottavuuden ja laadun kehittämisen kanssa tukevat konsernin kilpailukykyä vallitsevassa toimintaympäristössä.

Konsernin tilauskanta oli katsauskauden lopussa 6,8 miljoonaa euroa (31.12.2010 7,0 miljoonaa euroa). Tuotekehitys- ja markkinointitoimenpiteistä sekä toteutetuista sopeutustoimenpiteistä huolimatta konsernin liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan jäävän vuonna 2012 alle vuoden 2011 tason, ellei vallitseva liiketoimintaympäristön epävarmuus poistu alkuvuoden aikana.

Hyvä hallinnointitapa

Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 1.1.2009 alkaen. Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan Internet–sivuilta osoitteessa www.kesla.fi kohdasta Sijoittajille - Hallinnointi. Lisätietoja Keslan hallinnointitavasta löytyy Keslan kotisivuilta sekä Keslan vuosikertomuksesta, joka on julkaistu pdf-muodossa Keslan kotisivuilla osoitteessa www.kesla.com. Vuosikertomuksen voi tilata myös puhelimitse numerosta 0207 862 841.

Hallituksen esitys voitonjaosta, omien osakkeiden hankkimis- ja myyntivaltuutuksesta

Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2011 on 10 916 tuhatta euroa, josta tilikauden 2011 voitto on 1 673 tuhatta euroa. Hallitus esittää 1.3.2012 Joensuuhun kokoon kutsuttavalle yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista voittovaroista jaetaan osinkoa A- ja B-sarjan osakkeille 0,25 euroa / osake, yhteensä 842 tuhatta euroa. Jäljelle jäävät voittovarat 831 tuhatta euroa jäävät vapaaseen omaan pääomaan. Hallitus esittää yhtiökokoukselle myös, että omien osakkeiden hankinta- ja myyntivaltuutusta jatketaan vuonna 2012.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Hallussa olevat omat osakkeet

Yhtiön hallussa oli tilikauden 2011 lopussa omia osakkeita 14 570 kpl, joiden osuus kaikkien osakkeiden määrästä on 0,4 % ja 0,1 % äänimäärästä.

Laadintaperiaatteet

Tilinpäätös on laadittu noudattaen IAS 34 standardin mukaisia vaatimuksia. Tilinpäätöksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita ja laskentamenetelmiä kuin tilinpäätöksessä vuodelta 2010.

TAULUKKO-OSA

Konserniliikearvo on syntynyt MFG Components Oy:n hankinnan yhteydessä.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSESTA (1000 EUR)

 Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma

VELAT JA NIIDEN VAKUUDEKSI ANNETUT KIINNITYKSET (1000 EUR)

TOIMINTASEGMENTIT

Yhtiön vuosineljännesten liikevaihdot ja tulokset ennen veroja (1000 EUR)

Tilinpäätöstiedotteen luvut ovat tilintarkastettuja.

Konsernin taloustiedottaminen vuonna 2012

Kesla julkaisee vuonna 2012 kolme osavuosikatsausta seuraavasti:

ajalta 1.1. – 31.3.2012                     24.4.2012 klo 9.00

ajalta 1.1. – 30.6.2012                     7.8.2012 klo 9.00

ajalta 1.1. – 30.9.2012                     23.10.2012 klo 9.00

Vuosikertomus vuodelta 2011 valmistuu viikolla 9.

Varsinainen yhtiökokous pidetään Joensuussa 1.3.2012.

Joensuu, 25.1.2012

KESLA OYJ

Jari Nevalainen

toimitusjohtaja

LISÄTIETOJA:

Toimitusjohtaja Jari Nevalainen, 040 - 830 7750

JAKELU:

NASDAQ OMX Helsinki

Keskeiset tiedotusvälineet

www.kesla.com

Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara- ja metsäkonenosturit, harvesteri- ja energiakourat sekä hakkurit. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2011 43,9 miljoonaa euroa. Metsäkoneryhmän liikevaihdosta viennin osuus oli 63,8 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä sekä myyntiyhtiö Pietarissa. Keslan palveluksessa on noin 280 henkeä. Keslan A-osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.