Ensimmäisen kauden kansanedustaja, outokumpulainen Hanna Huttunen vieraili Keslalla maanantaina. Huttunen toimii eduskunnassa hallinto- ja lakivaliokunnan jäsenenä, ympäristövaliokunnan varajäsenenä ja erityisenä mielenkiinnon kohteena hänellä on yritystoiminta. Huttunen on vieraillut useissa itäsuomalaisissa yrityksissä ja nyt vuorossa oli ensimmäinen vierailu Keslalla.
- Olen tiennyt Keslan olevan merkittävä yritys, mutta itse tuotteet ja maailmanlaajuinen toiminta ovat jäänee huomiotta, toteaa Huttunen.
Kesla on nimittäin Pohjoismaiden suurin autonostureiden valmistaja ja maailman suurin alustakoneesta riippumattomien harvesterikourien valmistaja.
Itä-Suomen merkitys metsäteknologian osaamiskeskuksena globaalistikin oli Huttusella jo ennestään tiedossa, sillä maakuntahallituksen toiminnassa hänelle on tullut vastaan kyselyitä jopa toiselta puolelta maapalloa juurikin itäsuomalaiseen metsä- ja metsäkoneosaamiseen liittyen. Hyvä esimerkki on pian 60-vuotias Kesla, jonka liikevaihdosta tulee yli 70 % viennistä.
Paikallinen yritystoiminta on paras lääke Itä-Suomen hyvinvoinnin lisäämiseksi
Alueellisesti Kesla on melkoisen suuri talousvaikuttaja, sillä se työllistää noin 250 henkilöä Joensuun, Ilomantsin ja Kesälahden pisteissään. Huttunen kokeekin, että alueellinen hyvinvointi syntyy yrittämisestä.
- Aluepolitiikan keinot ovat rajalliset. Käytännön tasolla kaikkein tärkeintä alueellisen hyvinvoinnin kannalta onkin, että paikallisilla yrityksillä on menestymisen mahdollisuudet, Huttunen toteaa.
Metsäalan ammattilaisena Huttusella on selkeät ja realistiset näkemykset myös suomalaisesta metsäosaamisesta ja metsänhoidosta.
- Suomessa metsänhoito on huipputasolla ja perustuu metsän uusiutumiseen. Nykyinen keskustelu aiheesta pyörii pitkälti ääripäissä, totaalisuojelussa ja avohakkuissa, jolloin unohdetaan huomioida ne todellisuutta olevat välimaastoon sijoittuvat ratkaisut, toteaa Huttunen.
Vierivät kivet eivät sammaloidu, mutta kukaan ei saa jäädä niiden alle
Huttunen on maininnut kantavaksi ajatuksekseen sen, että vierivät kivet eivät sammaloidu, mutta kukaan ei saa niiden alle jäädä. Vierailun aikana keskusteltiin monenlaista aina työvoiman saannista metsänhoidollisiin asioihin. Huttusen keskustelussa välittyi aito kiinnostus itäsuomalaisiin yrityksiin ja hyvinvointiin. Jos Huttusesta on kiinni, ei Pohjois-Karjala jääne vierivien kivien alle.