1
K
esla Oyj - v
astuullisuusr
apor
tti ja vuosikertomus 2023
Hallinnoin
ti
Hallituk
sen toimintakertomus ja tilinpäätös
Ke
sl
a
2
02
3
V
astuullisuus
Yo
u
r
R
e
sponsible
P
ar
tner
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
2
Ke
s
l
a
2
02
3
Ke
s
l
a
2
0
2
3
K
esl
a Oyj - Y
our R
esponsible Par
tner
3
Liiketoiminnot
4
Sijoit
tajal
le
5
T
apahtumat
6
L
yhyesti
7
A
v
ainluvut
8
T
oimitusjoht
aja Ilkka Mie
t
tinen
9
Megatr
endit
11
Sidosr
yhmät
15
A
r
vo
t
16
Strate
gia
13
Puunkorjuulait
tee
t
17
Autonosturit
19
T
rak
torivarustee
t
2
1
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
3
K
es
l
a O
yj - Y
our R
esp
onsib
le Par
tne
r
Kesla on vastuullinen
kumppani, jok
a kehit
tää t
yökoneita
, tekno
logiaa ja p
alveluita asiakk
aidensa kest
ävään
menestyk
seen niin metsässä kui
n sen ulkopuol
ellakin. Kes
lan toi
minta on k
eskit
ty
n
y
t kolmeen li
iket
oiminta-
alueeseen, jo
tka ovat tra
k
torivar
usteet, puunk
orjuul
aitteet sekä auto- ja teolli
suusno
sturit. Kon
sernin
liik
evaih
to oli 5
5
,4 milj. eu
roa vuonna 20
23
. Viennin os
uus liik
evaih
dosta oli 5
9 %. Vuonn
a 1
960 perustetu
lla
Kes
lalla on tu
otantol
aitokset Joensuus
sa, Kesälahdel
la ja Iloma
ntsissa sekä m
y
yntiyhtiö A
ppenweieri
ssa,
Saks
as
sa. Keslan pa
lveluksessa on noin 2
60 henkilöä. Ke
slan A-osakkeet noteerata
an Nasdaq Hels
inki Oy
:ssä.
Sijainti
Kes
lan toi
mipisteet si
jaitseva
t
Joensuussa,
Kesälahdella ja
Iloma
ntsissa
. Lisä
k
si sillä on
sak
salaine
n my
yntiyhtiö,
Kesla GmbH.
Perustet
tu
Maanviljelijä Antti K
ärkk
äinen
keksi Kivi
-Antti-k
ivienkeru
u
-
laitteen ja perusti yrit
yk
sen
Rantasal
men raivausväline
Ranta
salmella 1
960.
Liiketoiminnot
Auto
- ja te
ollisuusnos
turit
Puunkorjuulait
teet
T
rak
torivarusteet
Liikev
aihto
Liik
evaih
to vuonna 2
0
23 oli 5
5,4
mil
j. euroa. Liik
evaihdo
sta 59 %
meni vientim
ark
kinoille.
Ty
ö
n
t
e
k
i
j
ä
t
Kes
lalla ol
i vuonna 20
23
noin
260 t
yö
ntek
ijää
.
Pörssi
Kesla lis
tautui p
ör
ssiin 1
988
. Ny
-
k
yään Keslan osak
keet notee
ra
-
taan Nasd
aq Helsinki Oy:ssä.
P
uunk
orjuuliik
et
oimin
ta
A
ut
o
- ja t
eollisuusnosturit
T
raktorivarusteet
Har
v
est
erik
our
a
t
M
etsäk
onenosturit
A
ut
o
- ja t
eollisuusnosturit
K
uormaimet (tr
akt
ori)
P
er
ä
v
aunut (tr
akt
ori)
Hak
kurit (tr
akt
ori)
Kahmarit
P
uunk
orjuuliik
et
oimin
ta
Auto- ja teollisuusnostur
it
T
r
akt
oriv
ar
ust
eet
Har
v
est
erik
our
a
t
M
etsäk
onenosturit
A
ut
o
- ja t
eollisuusnosturit
K
uormaimet (tr
akt
ori)
P
er
ä
v
aunut (tr
akt
ori)
Hak
kurit (tr
akt
ori)
Kahmarit
P
uunk
orjuuliik
et
oimin
ta
A
ut
o
- ja t
eollisuusnosturit
T
r
akt
oriv
ar
ust
eet
Har
v
est
erik
our
a
t
M
etsäk
onenosturit
A
ut
o
- ja t
eollisuusnosturit
K
uormaimet (tr
akt
ori)
P
er
ä
v
aunut (tr
akt
ori)
Hak
kurit (tr
akt
ori)
Kahmarit
Onhan siinä ava
inl
ippu
?
KE
SL
A-tu
ot
tee
t k
antavat
itäsuo
malaise
lla ylp
eydellä
avainlippumerk
k
iä.
Ser
tioitua toimint
aa
Kes
lalle on m
yönnett
y ISO 900
1
ja ISO 3
834-
2 -ser
tifikaatit, j
otka
viestiv
ät toiminnan laadusta.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
4
Liik
e
toiminnot
Auto- ja teollisuusnosturit
Auto- ja teollisuusnosturit -liiketoiminnan tuotteita
ovat nosturit. Nosturit voidaan asen
taa mobiililait-
teisiin, yleensä rekka-autoihin. Keslan puutavara-
nosturit sopivat puun lastaamiseen tai hakkurin
syöttöön ja City-nosturit lastaamiseen metsän
ulkopuolella. Kiinteästi asennettaessa nostureita
voidaan käyttää tuotantolaitoksissa, esimerkiksi
sahalinjoilla häiriönpoistajina.
Tr
aktorivarusteet
T
raktorivarusteet liiket
oiminnan tuotteita ovat trak-
toreissa käytettäv
ät kuormaimet, metsäperävaunut
sekä erikoistuotteet, kuten monitoimiperävaunu
ja sammutusperävaunu
.
T
uotteita voidaan käyttää
niin metsässä, maatiloilla kuin kaupunk
iurakoinnis-
sakin.
Puunkorjuulaitteet
Puunkorjuulaitteita o
vat metsäkonenosturit eli
ajokone
- ja harvesterinosturit. Nostureita myydään
pääsääntöisesti alustakonevalmistajille
. Kesla on
maailman suurin alustakonevalmistuksesta riippu-
maton harvesterikouravalmistaja. Harvesterikouria
myydään hakkuukoneisiin tai k
aivinkoneisiin.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
5
Sijoit
tajal
le
Kesla on vastuullinen kumppani, jonka mis
siona on kehittää uusia t
yök
oneit
a, teknologiaa ja pal
-
veluita asiakkaide
nsa kestä
vään mene
styk
seen
.
T
av
oittelemme strat
egiakaudell
a 20
2
4
–
20
28 v
oi
-
makas
ta liikevaihdon ja
kannat
tavuuden k
asvu
a.
Kannat
tavalla liiketoiminnalla vakau
tamme yhtiö
n
taloudell
isen kehityk
sen sekä luomme l
isäar
voa s
idos
-
r
yhmillemm
e ja kas
vatamme omis
taja-ar
voa
.Olemme
tehneet pää
töksen keskitt
yä ammattikä
y
t
töön tark
oi
-
tettujen t
yökoneiden ma
rk
kinoihin E
uroopassa, Poh
-
jois-Am
erik
assa ja
Aasiassa,
joissa
näemm
e eniten
tilaa
kannat
tavalle kas
vulle.
Odotamme liik
evaihdon kasvavan v
oimakkaasti kai
-
kiss
a liiketoiminn
oissamm
e teollisuus-
ja Cit
y
-nos
-
tureiden,
uusien trak
torivar
ustetuot
teiden ja
har
-
vesteri
kourien ajaessa kasvua, ja käyt
tökatteemme
paranevan
voly
ymin k
asvun myötä.
T
eh
ostamme s
trategiakaudella
omaa toimintaamme
ja kehitämme toimitus
varmuut
tamme investoinnein
sekä strategis
in yhtei
st
yökumppan
uuk
sin. Olemme
myös valmiita luopumaan ydinliiketoimintaamme
kuulumat
tomista toiminnoist
a sek
ä ot
tamaan ak
tii
-
visen
roolin
toimialan konso
lidaatiossa
yhtiömm
e tu
-
levaisuu
den k
asvu
n mahd
ollist
amisek
si.
Kesl
an osingonja
kopolitiikka ot
taa huomioon yhtiön
jak
okelpoist
en voitto
varojen l
isäk
si taloud
ellisten ta
-
voitteide
n saavuttamisen vaa
timat i
nve
stoint
i- ja ra
-
hoitust
arpe
et. Y
htiö pyrkii
jakamaan, r
ahoitusaseman
niin sal
liessa, noi
n 4
0 % vuos
it
taisesta tu
lok
sestaan.
V
uoden alin
3,
79
€
V
uoden ylin
Kaikkien aikojen ylin
Osinko
K
eslan osakkeet 2023
5,00
€
16,6
€
0,
10
€*
29.
12.2023
3,95
€
Hallitu
k
sen ehdotu
s yhtiökok
ouk
selle.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
6
T
apahtumat
Helmikuu:
Kesla lyk
kää tilinpäätök
sen julk
aisua ja neuvot
te
-
lee uusi
k
si erään
t
ymässä ol
leen 2 milj. eur
on bul-
let
-lainan j
a uusii 3 mi
lj. euron k
onsernit
ilili
miitin.
T
ammikuu:
Kes
la aloitti Iloman
tsin toi
mipistettä kos
kevat
muut
osneuvo
t
telut. Neuvo
t
telu
jen tulok
sena Ilo
-
mantsin henk
ilökuntaa
lomautetaan.
Huhtikuu:
Kes
lan yhtiök
okou
s pidetään 1
2.4.20
23. Yht
iöko-
kouk
sen valits
ema hallitus järjest
äyt
y
y.
Huhtikuu:
Kesla Oyj:n hallitus nimit
tää y
rit
yk
sen
talousjohta
-
jaj
ak
si K
TM Il
k
ka Miettisen ja tuo
tantoj
ohtajaksi DI
Marko Lap
palaisen.
Maaliskuu:
Kes
la julkai
see vuo
den 2
02
2 tilin
päätöksen sekä
vuosiker
to
muk
sen
ja vas
tuullisuusrapo
r
tin. Vuo
-
den 20
22 l
iike
vaiht
o on 45
,9 mi
lj. euroa ja l
iiketu-
los -
1
,
3 milj. eu
roa.
Huhtikuu:
Kesla aloit
taa str
ategian päivit
y
ks
en.
Huhtikuu:
Positiivinen tulosvaroi
tus: Keslan tilikauden 20
23
liik
etulos kasva
a selvästi vuodesta 20
22.
Huhtikuu:
Kes
la julkai
see Q
1
:n l
iiket
oiminta
katsauk
sen. En
sim
-
mäise
n k
var
taal
in liik
evaih
to kasvaa 72,5 % ja l
iike
-
tulos kas
vaa 1
,2
milj. euroa olle
n 602 tuhatta e
uroa.
Elok
uu:
Kes
la julkai
see H
1
:n tu
lok
sen. Liik
evaih
to kasvaa
23,2 % ja
liiketulos parane
e 995 tuhanteen eu
-
roon
.
Sy
y
sk
uu
:
T
oimitusjohtaja M
arko P
ek
kola ilmoit
taa siir
t
y
vän
-
sä toise
n yrit
yk
sen palv
eluk
seen. P
ek
k
olan viimei-
nen päi
vä Keslalla on 1
.
1
1
.202
3. H
allitus nimitt
ää
talousjohtaja Ilk
ka M
iet
tisen v
t. toimitusjohtajak
si.
Sy
y
sk
uu
:
Kesla julkaisee uusitun s
trategian. Strategian ta
-
voitte
ena on mm.
liike
vaih
don kak
sinker
taist
ami
-
nen s
trategiakauden
aikana.
Jouluku
u:
Kes
la saa päät
ök
seen muuto
sneuvo
t
telut, j
otka
kos
kevat k
oko henkilöst
öä.
T
uloksena ovat enin
-
tään 90 päivän lom
autukset ensim
mäisen vuos
i
-
puoliskon aik
ana 20
24.
Marraskuu:
Hallitus nimit
tää yr
it
yk
sen toimitusketjujohtajak
-
si DI Jar
i Jormanaisen. Jorm
anaisen on ta
rkoitu
s
aloittaa tehtä
vässää helmiku
ussa 20
2
4.
Jouluku
u:
Kes
la julkai
see liiket
oimin
takatsauk
sen kaudelta
Q
1
-Q3/2
0
23. Lii
kevai
hto kasvaa 1
6 % ja liik
etulos
parane
e -
1
1
9 tuhanteen
euroon. T
ilausvir
ta
on ta
-
soit
tunut.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
7
V
uosi 2023 l
yhy
es
ti
Kes
lan til
ikauden liik
evaih
to kasvoi 2
1 % ja oli 5
5
,4
mil
j. euroa. Liik
etulos ol
i 1
,4 mil
j. euroa.
T
oimi
tusketjun viivee
t vaikut
tiv
at ensimmäisen v
uo
-
sipuol
iskon kan
nattavuut
een, kun taas toi
sella vuosi
-
puoliskolla tilauskant
a oheni.
Auto ja teollisuusnosturit
-liik
etoimi
nnan til
auskan
ta oli vielä tili
kauden lopussa
-
kin vahva, mu
t
ta toimitu
sv
iiv
eet
jat
kuivat loppuvuo
-
dest
a alihankk
ijoiden so
peut
taess
a omaa toimintaan
-
sa. V
iimeisen n
eljännek
sen aik
ana saadut tilauk
set
olivat vuo
sitasoll
a 26 % alemm
at kuin v
er
tailukau
della.
Tilaus
kanta vuoden lopussa oli 1
6,5 milj. eu
roa (3
7
,0
).
Tilikauden lo
pussa Kesl
a aloitti sopeutumist
oimet, jot
-
ka koskivat k
oko henkilökun
taa ja tarkoittavat en
in
-
tään 9
0 päivän
lomautuk
sia kesäkuun 20
24 loppuun
mennes
sä. Sop
eutu
sten taloudell
iset vaikut
uk
set nä
-
k
y
vät va
sta v
uoden 2
02
4 puolell
a.
Parantanut kannat
tavuus ja
käy
ttöp
ääoman lasku p
a
-
ransivat konsernin
rahoitusas
emaa. Ne
ttovelkaantu
-
neis
uus laski 1
02 %
:iin (
1
34) ja oma
varai
suusast
e oli
36
%
(32).
Vuoden 20
23 aik
ana Kesla sisäänajoi NOS
TE-hank
keen
inv
es
toint
eja.
Hankkeen
tuomista
eduista y
rit
ys pää
-
see hy
öt
ymään vuon
na 20
2
4.
Keslan toimitusjohtana toimi marraskuulle as
ti DI Mar
-
ko P
ekkola. T
alous
johtaj
a Ilkka Miet
tinen on t
oimin
ut
v
t. toimitusjohtajana
marraskuust
a lähtien. T
ilikaude
n
päät
t
ymisen jälkeen
7
.
2.
20
2
4 hallitus
nimitti toimitus
-
johta
jak
si DI P
asi Niemi
sen, joka ottaa tehtä
vän vas
-
taan viim
eistään e
lokuussa.
0
10
20
30
40
50
60
Liikevai
h
to, M€
2021
2022
2023
45,
5
45,9
55,
4
-1,5
-1,0
-0,5
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
Liiketulos, M€
2021
2022
2023
2,2
-1,
3
1,
4
0
30
60
90
120
150
Net
tove
lk
aantuneisuus, %
2021
2022
2023
60
13
4
102
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
8
A
va
in
luvut
55,
4 M€
Liikev
aihto
0,
15 €
T
ulos/osake
1,
4 M€
Liiketulos
5,0 %
ROI
35,6 %
Omavar
aisuusaste
4,
1 M€
Rahavirta
0,
10 €
Osinko*
102,
1 %
Nettov
elkaantuminen
* Hallituksen osinkoehdotus yhtiökokoukselle
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
9
T
oimitusjoht
aja Ilkka Mie
t
tinen:
kak
sijak
oinen ja
haas
t
ava til
ik
aus
i
Tilikausi 2023 oli kaksijakoinen ja si
ten my
ös
haastava. V
uoden alkupuo
liskolla k
esk
ity
imme
komponenttiviiveistä aiheutunei
den tuotanto
-
haasteiden ratkaisemiseen, kun taas loppuvuon
-
na jouduimme sopeu
ttamaan kapasite
ettiamme
hil
jentyneeseen kysyntää
n.
V
uoden 20
23 viimei
sen neljän
nek
sen liik
evaih
to oli
1
3,
3 milj. euroa (
1
4,
9)
, mik
ä johtui k
ys
ynnän alhaisuu
-
desta korko
tason pysyessä aiempia vuos
ia korke
am
-
malla tasolla
. K
ysy
nnän ja tilauskert
y
män alhaisuuden
vuoksi yhtiö alo
it
ti jou
lukuus
sa sopeutustoi
met, jotka
koskivat koko henk
ilökuntaa ja
tarkoit
tavat enintään
90 päivän lomautuksia kesäku
un 20
24 loppu
un. T
oi
-
mitu
sviiveitä saat
iin osi
n purettua, mutta vuoden vii
-
meisel
lä neljän
nek
sellä t
oimittajien sopeutu
stoimet
vaikut
tivat p
uoles
taan Keslan toimitusk
yk
y
yn
. V
er
tai
-
lukaud
en liikevaihtoon sisält
y
i puo
lustusvoimien
tuot
-
teide
n toimit
uk
sista 1
,4 mil
j. euroa. Kanna
t
tavu
us jäi
heikok
si, sillä sope
utustoimien vaikutuk
s
et näk
y
vät
pääosin vas
ta 20
24. Liiketulos oli -93 tuhatt
a euroa
(
-
1
4
2
). P
ositi
ivista oli, että k
ykenim
me pitämään vuo
-
den 20
23 vi
imeisen nelj
änneksen rahavi
rran 1
,6 mil
j.
euroa p
ositiivisena.
”Vuoden viimeise
ll
ä neljännek
sellä
toimit
tajien sopeutustoime
t vaikut-
tivat Keslan toimitusk
y
ky
yn.
”
V
uositasol
la konsern
in liik
evaih
to parani 2
0,8 % ja oli
5
5,4 mi
lj. euroa (
45,
9
). Kan
nattavuus para
ni selvästi.
Kes
lan tuotteiden kysy
ntä hei
k
ke
ni vuoden toisell
a
Vt. toimitusjohta
ja, talousjohtaja Ilkka
Miet
tinen ja taus
-
talla Joensuun tuotannon
uusi hitsausrobotti.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
10
puolis
kolla m
ikä johtui sekä yleise
stä epävarmu
udesta
että korkea
lla pysyneestä kork
otasosta. Tilikauden
20
23 lopu
n tilau
skanta oli 1
6,5 milj. eur
oa (3
7
,0
). Vien
-
nin os
uus oli merkittävä, 5
9 % li
ikeva
ihdosta (
6
1
)
.
Kohonneita
kustannuk
sia pyst
y
t
tiin siir
tämään
osin
hintoihin, mikä näk
yi
parantuneena
koko vuoden
kan
-
natt
avuutena liiketulok
sen
noustessa 1
,4
miljoonaa
euroa
voitollisek
si
(-
1
,3)
.
Net
tovelkaantun
eisuusas
te
parani ol
len 1
0
2 % (
1
34
), jo
ten suu
nta oli oik
ea, vaikka
-
kaan ei tav
oit
teiden tasolla. V
uoden tulosta rasittivat
merkit
tä
västi kork
otason m
yötä kasvaneet nettora
-
hoituskululut 0,7 milj. euroa
(0,2
).
”Ne
ttovelkaantuneisuusaste
parani.
”
Vuoden 202
3
aikana jatket
tiin NOSTE
-hank
keen inves
-
tointien käy
t
töön
ottoa
. Nämä investoinnit p
arantavat
kilpailuk
y
k
yä mahdo
llistamalla automaation ja
digi
-
talisoinnin hyödyntämise
n tuot
teiden valmistuk
ses
-
sa, teh
ostavat tuotantoa ja kehit
tävät laadunhallintaa.
Kesla odot
taa
inv
es
tointien hy
öt
yj
en näk
y
vän
täysi
-
määräisenä v
uoden 202
4 aikana.
Kesla jatkoi vuode
n aikana uusien
tuotteid
en kehit
-
tämistä j
a markkinoilla ole
vien tuotteiden pä
ivit
yk
si
ä
vastaamaan
paremmin asiak
kaiden t
arpeit
a. T
uoteke
-
hit
ys keskitt
yi muutoin tuot
teiden valmistettavuuteen
uus
ien inv
estoin
tien mukai
sesti. KESLA proC i -k
är
-
kio
hjauksen
myy
nti trak
torikuor
maimiin aloitet
tiin
vuodenvaih
teessa 20
23-
20
2
4. Sen sijaan a
utonostu
-
rien vastaa
van ohj
auk
sen t
estauk
set jat
kuvat vielä ja
ohjaus tulee my
y
ntiin syk
sy
llä 20
2
4.
Tiedotimme sy
yskuun lopus
sa
uudesta strat
egiastam
-
me ajal
le 20
2
4 – 20
28. S
trategi
an perustana on, että
Kesla on vastuulline
n kumppani,
jonka missiona
on
keh
it
tää uus
ia t
yök
oneita, teknologia
a ja palvelu
ita
asia
k
kaidensa kestä
vään menest
yk
seen.
”Keslan missiona on k
ehit
tää uusia
t
yök
onei
ta, tek
nologiaa ja
pal
veluita asiak
kaidensa kestävään
menes
t
yk
seen
.
”
Yhtiön vi
sio kiteyt
y
y uudessa sloga
nissa ”Y
our Re
s
-
ponsible P
artner
”
. ”Y
our” kertoo, että t
yös
kent
elem
-
me asi
akasta var
ten. ”Res
ponsible” k
orostaa vastu
un
kantami
sta olipa k
yse sitten työnt
ekijöistä, as
iakkaista,
toimitt
ajista, y
mpäristöst
ä tai yhteiskunnast
a. ”Par
t
-
ner
” sanalla haluamme
korostaa tavoitett
amme vah
-
voist
a ja pi
tkäaik
aisist
a kumpp
anuuk
sist
a.
St
rategia
k
audel
le asetettujen ta
voitteiden saa
vut
ta
-
miseksi Kes
la on määrit
elly
t kol
me strategista t
eemaa,
jotka oh
jaava
t yhtiön toi
mintaa ja va
lint
oja: roh
kea
uudistuminen,
kannat
tava kasv
u ja yhd
essä men
es
-
t
ymine
n. Strat
egiaa t
oteuteta
an jatk
ossakin k
olmen
liiketoiminta-
alueen
kaut
ta: tr
ak
torivarus
teet,
auto
- ja
teollisuusnos
turit s
ekä p
uunkorjuulait
teet
.
Kii
tos hy
väst
ä kehit
yk
sest
ä 2023 kuu
luu a
-
siakkaille, yhteist
yökumppaneille ja k
esl
alai
-
sille. Jatkamme strategiamme toteutt
amista
yhdessä teidän kanssanne.
Ilkka Miettinen
v
t. toimitusjohtaja
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
11
Megat
r
endi
t
Digitalisaatio
Digitaalisuus ja tekoälyn h
yödyntäminen
lisääntyvät k
aikilla sektoreilla. Digitaaliset
ratkaisut tukevat tuotteiden suunnittelua,
valmistusta ja niiltä vaadittavia ominaisuuksia
sekä asiak
kuuksien ja prosessien hallintaa.
Lisäksi ne helpottavat työtä, jota Keslan
valmistamilla työvälineillä tehdään.
Digitaalisuuden ja tekoälyn h
yödyntäminen
niin työn tekemisessä kuin työkoneiden käy-
tössä lisääntyy voimakk
aasti, mutta
hy
ödyntämisessä on piir
teitä, jotka yrit
ysten
on huomioitava ja mukautettava toimintaan-
sa sen mukaan muutoksissa.
Esimerkkejä digitalisaatiosta löyty
y niin Keslan
käyttämästä tuotantoteknologiasta, esimer-
kiksi hitsauksen etäohjelmoinnista tai ohjaus-
järjestelmistä tai koneiden etätuesta.
K
estävä kehitys
Y
rit
ysten tul
ee huomioi
da toiminnassaan kes
-
tävä k
ehitys ja kaikki sen aspek
tit: ha
llinnol
liset,
sosiaaliset ja y
mpäristölliset näkökulmat.
V
astuul
-
lisuus määrittel
ee toimia lak
ia tiukemmin, sillä
eet
tinen k
äy
tt
äyt
ymin
en ohjaa toimintaa sy
väl
-
lisem
min kuin pelkät l
ait ja säädökset. T
uot
teen
pitkäikäi
sy
ys on yk
si osa k
estävää k
ehit
ystä. Se
varmistet
aan laadukk
aalla suunnittelulla,
kompo
-
nenteilla, materiaalivalinnoilla, valmis
tuk
sella ja
jälkimar
kk
inoinnilla.
Merk
it
tävää osaa Keslan tu
otteis
ta käy
tetään
metsän hoitoon, mi
k
ä paran
taa puuston kasvua
ja sit
en lisää metsän k
yk
yä sit
oa hiiltä. Metsien
monimuo
toisu
uden tur
vaami
nen edelly
t
tää koh-
teille sopivia metsänkäsittelymenetelmiä ja
hoitotoimia. Metsän uusiutuminen on tär-
keää myös luonnon
monimuotoisuudelle.
Globalisaatio
Globalisaatio on laajentanut markk
inoita
sekä k
ysynnän että tarjonnan osalta.
Yhdessä
maantieteellisessä paikassa sattuva kriisi voi
vaikuttaa maailmanlaajuisesti mm. logistiik-
kaan.
T
ämän vuoksi on my
ös muodostumassa
trendejä, joissa tuotantoa ja hankintaketjua on
tuotu lähemmäksi toimitusaikojen ja -varmuu-
den hallitsemiseksi. Globalisaatio edellyttää
my
ös uusia tapoja valvoa mm. hankintaketjun
vastuullisuutta, mikä vaatii uudenlaista
osaamista ja prosesseja organisaatiolta.
Epävarmuus
Globaali epävarmuus lisääntyy
.
Länsimainen demokratiaan ja ihmisoikeuksien
kunnioittamiseen perustuva yhteiskunta kokee
vastavoimia, jotka pyrkivät kyseenalaistamaan
pitkään vallinneen tasapainon ja kehit
yksen.
Maapallon resurssien hy
ödyntäminen
kohtaa haasteita.
Covid-19 -pandemia sekä Ukrainan ja Lähi-Idän
tilanteet ova
t tuoneet konk
reettisesti esille ja
yhä lähemmäksi yhteiskunnan haav
oittuvuuden
mm. energiasaata
vuuden sek
ä informaatio
-
vaikuttamisen osalta. Epävarmassa tilanteessa
yritysten on oltava taloudellisesti vah
voja, mutta
my
ös ketteriä muuttamaan suuntaa. Epävar
-
muuden hallitseminen edellyttää selkeää strate
-
giaa, sen seurantaa ja johtamista sekä osaavaa
henkilöstöä.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
12
Ke
s
l
a kehitt
ää tuot
teitaan vast
aamaan asiakkaiden tarpeita
ny
t
ja t
ulevai
suud
ess
a.
Kuva t
oteu
te
t
tu tekoä
lyn avu
ll
a.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
13
K
es
l
an strate
gia vuosi
ll
e 20
24
-
20
28
Kesla on vastuullinen kumppani, jonka missiona on kehittää uusia t
yökoneita, teknologiaa ja palveluita
asiakk
aidensa kestävään menestykseen.
Yhtiön visio kiteytyy uudessa sloganissa ”
Y
our Responsible Partner
”
. ”Y
our
”
ker
too
, että työskentelemme
asiakasta var
ten. ”Responsible”
korostaa vastuun kantamista olipa kyse sitten työntekijöistä, asiak
kaista,
toimittajista, ympäristöstä tai yhteiskunnasta. ”P
ar
tner”
sanalla haluamme korostaa tavoitettamme v
ah-
voista ja pitkäaik
aisista kumppanuuksista.
Strateg
iak
audelle asetettujen tavoitt
eiden saavuttamiseksi Kesla on määritellyt kolme strategista t
eemaa,
jotka ohjaavat yhtiön toimintaa ja valint
oja: rohkea uudistuminen, kannattava k
asvu ja yhdessä menesty-
minen. Strateg
iaa toteutetaan jatkossakin kolmen liiketoiminta-alueen kautta: traktorivarusteet, auto- ja
teollisuusnosturit sekä puunkorjuulaitteet.
Uudistumme rohkeasti
Kehitämme uusia työkoneita ja
niihin liittyviä palveluita, joiden
avulla asiakk
aamme voiva
t me
-
nestyä kestävästi. Kasvatamme
osaamistamme ja etsimme my
ös
strategisia yh
teistyökumppanei-
ta. Lisäämme digitaalista kyv
yk-
ky
yttämme ja hy
ödynnämme
suunnitelmallisesti digitalisaatio-
ta asiakasrajapinnassa ja orga-
nisaation sisäisissä prosesseissa
sekä tuotteissa.
Kas
vamme kannattav
asti
P
arannamme tuotantomme toi-
mitusvarmuutta sekä investoin-
nein että strategisin yh
teistyö
-
kumppanuuksin. Ylläpidämme
ja
kehitämme kannattavaa valituille
asiakassegmenteille suunnattua
tuoteportfoliota. Olemme vah-
vasti läsnä valituilla fokusmarkki-
noilla Euroopassa, P
ohjois-Ame-
rikassa ja A
asiassa. Olemme
my
ös valmiita aktiiviseen rooliin
toimialamme konsolidaatiossa.
Menestymme yhdessä
T
oimintamme perustuu tyyt
yväi-
siin asiakk
aisiin ja pitkäaik
aisiin
asiakassuhteisiin. T
eemme
t
yötä
yhdessä ja vastuullisesti asiak-
kaidemme menest
yksen eteen.
Kasvatamme organisaatiomme ja
yhteistyöv
erkostomme osaamis-
ta mahdollistaen asiakk
aidemme,
meidän ja kumppaneidemme
menestyksen.
Y
our Responsible Partner
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
14
T
av
oi
t
tee
t
st
rateg
iakaud
ell
e 2024
-
2028
Omavar
aisuusaste
35,6
%
>40
%
Nettov
elkaantuneisuus
T
oimitusv
armuus
NPS net promotor score
2023
2028
tavoite
T
yötyytyväis
yysindeksti
102,
1
%
<50
%
-
%
>97
%
67
%
>70
%
7,
1
>
7,
4
Str
ategian kulmakivet o
vat:
Kilpailuk
ykyinen,
asiakk
aiden kehitty
viä
tarpeita palveleva tuote-
ja palveluvalikoima.
V
ahva myynti ja
markk
inointi paikallisten
kumppaneiden kanssa.
T
oimitusvarma, laaduk
as ja
tehokas tuotanto yhdessä
kumppanien kanssa.
Digitaalisuus ja
vastuullisuus
kasvun tukena.
Osaava ja
yhdessä menestyvät
Kesla-tiimi.
Liikev
aihto
55,4
M€
88
M€
Käyttökate
5,4
%
>10
%
NPS
-lu
kuna on k
äyt
ett
y v
uode
n 2023 käyt
t
äjille teht
y
ä ky
sely
ä. Juur
i ost
aneid
en ar
vo oli 53.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
15
Sidosr
yhmä
t
R
AHOITT
A
J
A
T
Kes
la Oyj on pörssinot
eerattu yrit
ys, jonka omi
stavat
osak
kee
nomis
tajat
. O
mist
ajat se
kä m
uut r
ahoit
t
ajat
odo
tt
avat tulo
k
sellis
ta ja v
astuullis
ta liike
toimintaa.
LOP
PUAS
IAKK
A
A
T
Loppuasiak
kaamme o
dot
tavat, et
tä tuot
tee
mme vas
-
taavat heidän t
arpe
eseensa
niin hinnan, toimintojen,
kestäv
y
yden kuin
tur
vallisuud
enk
in suhte
en
.
T
Y
ÖN
TEKIJÄ
T
T
yönt
ek
ij
ämme odottavat, että Kesl
alla työsk
entely on
kannat
tavaa, tur
vallist
a ja merk
it
yk
sellist
ä.
M
Y
YN
TIPIST
EET
My
yntipi
steemme o
dottavat loppua
siakkaiden tarp
ei
-
ta täyt
tävi
ä tuotteita. My
ynti
pisteet tarvitsevat my
ös
riit
tävävän my
ynnin tu
en.
HUOL
TOPISTEE
T
Huoltopis
teidemme k
annalta t
ärkeää on Keslalta saatu
huollon tuk
i ja toisaalt
a varaosamy
y
nnin jouhevuus.
TAVA
R
A
N
T
O
I
M
I
T
TA
J
AT
T
uot
tei
ssamme käy
tett
yjen komponenttien laatu
ja saata
vuus o
vat elin
tärkeitä. Nii
den taustalla on
pitkäjänteinen kump
panuus.
JULKINEN SE
K
TORI
Y
rit
yk
se
mme kannat
tava ja
vastuullinen toimin
-
ta lisää a
lueen elin
voima
isuutta, mistä h
yöty
y koko
julkinen sektori.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
16
V
astuullisuus
Innovatiivisuu
s
Ripeys
Luote
t
tava tu
lok
sentekijä
Vastuullisuus s
ynt
y
y p
ienis
tä, a
rkip
äiväisis
tä
asio
ista. Esimerkik
si h
y
västä työn jälje
st
ä,
posit
iivisesta ja rat
kaisuk
eskei
sestä asenteesta tai
yhteen hiile
en puhaltamise
sta.
Me keslalla näemme
innovaationa uuden id
ean,
joka on viety k
ä
y
täntöön ja t
uot
taa h
yötyä. Innovaa
-
tiot ovat suurimmak
si osak
si ark
isia ratkaisuja. Kun
kaik
ki
ovat mukana innovoimassa
, sy
nty
y tulo
ksia
.
Keslalla ripeydellä tar
koitetaan paitsi r
ipey
t
tä
itsess
ään, myös ympäristön s
euraamista ja
muutos
-
ten h
uomioimista päivi
t
täises
sä t
yössä va
rmistaen
tehtävien lopp
uun saat
taminen.
Luot
et
ta
vuus on meille K
eslal
la tärkeä
ä, koska se luo
perustaa jatkuvu
udelle. Luot
et
tavuu
s puolestaan
synt
y
y yhdessä sovittujen tavoi
t
teiden
saavut
tamisest
a.
K
esl
an ar
vot
Keslan arvot o
vat vastuullisuus, ripeys, inno
vatiivisuus ja luotett
a
va tulok
sentek
ijä. Nämä arvot ov
at
usein lähellä me
idän keslalaisten henkilö
kohtaisia arvoja ja toteutamme niitä my
ös t
yössämme.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
17
Puunk
orjuul
ai
t
tee
t
Puunkor
juulaitte
et-liiketoiminnan y
dintuot
teita ovat metsäkoneisiin asennettavat nosturit sekä har
-
vesterik
ourat mets
äkone- ja kaivinkonesov
elluk
siin. Kesla on maailman suurin alustakone
valmis
-
tuk
sesta riippumaton harvesterikour
ien valmistaja ja sykehar
v
este
reiden globaali markkinajohtaja.
Puunkorju
ulait
teet-liiketoiminnan strategian yhtenä k
ärkenä on olla jo
htava atta
chment
-toimit
taja ja kump
-
pani niille m
etsäkonev
almistajille, joilla ei o
le omia har
vesterikoura
- ja nos
turituot
teita. Strategian toisena
kärken
ä on olla globaa
listi yksi merkit
tävi
stä toimi
joista kaivink
oneisii
n pohjautu
vien hakkuuko
neiden va
-
rust
amisessa. Päämark
kina
-alueita
ovat kotimaan ja Skandinavian lisäk
si
Keski-
Eurooppa
, Japani, Aasian ja
Etelä-Am
erikan plant
aasit sekä K
anada.
Puunkorjuulait
tee
t - k
ilpailue
tua
valmistuk
sen k
ehit
tämise
stä
V
enäjän s
ota Uk
rainassa ja siit
ä seurannut
V
enäjän pit
-
käjänteisesti kehitet
y
n markk
inan alasajo
muuttiv
at
merk
it
tävästi Keslan markk
inastrategiaa vu
onna 20
22.
Harvesterik
ourille on l
öydett
y hyvin uusi
a markk
inoi
-
ta ja tuota
ntov
oly
ymi oli vuoden 2
023 e
nsimmä
isellä
puolis
kolla l
ähes ennä
t
yk
sell
isellä tasol
la. Kesäkau
den
jälk
een mark
kinat erityisesti Euroopassa o
vat hiljenty
-
neet huoma
t
tava
sti ja tila
uskanta on ohen
tunut.
V
enäj
ällä oli merkittävi
ä OEM
-kumppan
uuksia, jois
-
sa Kesla oli har
ves
terikourien lisäk
si myös nosturitoi
-
mit
tajana. Uusien asiak
kaide
n löy
täminen n
ostureille
ei ol
e ede
nnyt toi
votusti, vaik
ka n
ostureide
n my
ynti
kasvoi edell
iseen vuoteen v
errattuna.
My
ynti ja markkinointi
Mark
kinoinnin
painopiste
oli enemmän
digitaalises
-
sa mar
kk
inoinnissa ja v
ir
tuaalisessa läsnäol
ossa kuin
messutapahtumissa,
vaikk
a messuihin osallistuminen
lisää
nt
yikin merkittäväst
i Covid-
1
9 -pandemian a
joista.
Pandemian aikana
tehostunut et
äyht
eyk
sien
käy
t
tö
on mahdo
llistanut tehok
kaamp
aa asiakkuuk
sien h
oi
-
toa ja tuotetukea, k
att
a
vamp
aa my
yntikanavien kou
-
lut
tamista
sekä e
desaut
tanut
tuotetuen digitaalis
ten
t
yökalujen omak
sumist
a kentällä.
T
uotekehit
ys ja tuotanto
Keslan 20
2
1 sy
ks
yllä lanse
erat
tu ns. kolmannen suku
-
polven ha
r
vest
erikoura
malli
sto, ni
meä RH
-III kanta
vat
harvesterit, o
vat edelleen tekni
sesti erittäin ajanm
u
-
kaisia. Kulunut vuosi
ei tuonut muk
anaan uusia mer
-
kit
täviä tu
otelanseerauk
sia, mu
tt
a itse
tuot
teita kehi
-
tet
tiin asiak
aspalau
tte
en p
erus
teella
.
Lisäksi kehi
tettiin tuotteiden val
mistettavuutta NOS
-
TE-
kehity
shankkeen investointien tuomie
n valmis
-
tusme
netelmien h
yödyntämi
sek
si. Täm
ä t
yö jat
kuu
edell
een ja tul
ee näk
y
mään valmistuskap
asiteetin,
tuot
tavuuden ja
laadun parantumisena e
ntisestään.
Valmistet
tavuud
en lis
äk
si myös
Näk
ymät vuodelle 20
24
V
uo
den 2
023 loppupuolell
a heikentyny
t til
auskanta
ja hiljent
yny
t mark
k
inatilanne aiheut
tavat huo
mat
-
tava
a epävarmu
ut
ta vuoden 20
2
4 alkupuol
en näk
y
-
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
18
miin. Ajanmukainen
ja kilpailuk
y
inen tuot
teisto sek
ä
fokusmarkkinoiden jälleenmyyjäverk
ostojen k
y
v
yk
-
k
y
ys
mahdollis
tavat mark
kinaosuuk
sien
säily
miseen
tai jop
a parane
miseen pääm
arkk
ina-alueilla.
Uudet
jälleenmy
yjät ja mark
kina
-avauks
et voivat osalt
aan
kompensoid
a heikent
yny
tt
ä k
ys
yntää k
y
psillä mark
-
kinoilla etenkin loppuvuodesta 20
2
4.
Kesla teke
e yhteis
t
yötä use
iden O
EM-
valmis
tajie
n kanss
a. Kuva
ssa
itävaltalaisen valmistajan Neuson Forestin kone, jossa KESLA-
harves
-
terikoura.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
19
Auto
- ja t
eollisuusnosturi
t
Auto- ja teo
llisuusnosturit -liiketoiminnan tuotte
ita ova
t kuorma
-autoihin asennett
a
vat puutavara
-
nosturit, kiinteäasenteiset teo
llisuusnosturit sekä kaupunkiolosuhteissa lastauk
seen käytet
täv
ät
,
vakaudenhallintajärjestelmällä varustetut Cit
y-nosturit.
KESL
A-autonosturit
tehdään kovaan käy
t
töön ääriolosuhteissa. N
osturit ovat liik
keiltään ripeit
ä, ohjausjärjes
-
telm
ä on edist
yk
selli
nen ja nosturin kä
y
t
töm
ukavuut
een panostetaan. KESLA on puuta
vara-autono
stureiden
markk
inajohtaja Suomess
a ja vahva tekijä
Eur
o
opan mark
kinoilla
. Liiketoiminta hakee kasv
ua stratetegia
-
kaude
lla 20
24-
20
28 puut
avaranosturimark
kino
illa Keski-
Euroopan,
Baltian ja Sk
andinavian markk
inoilta
sekä
kierrät
ysnosturi
markk
inoilta.
Auto
- ja teollisuusnosturit 2023
– aikataul
un kirimist
ä
Auto
- ja teo
llisuusnosturei
den v
uot
ta 2023 värit
ti v
ah
-
va tilauskanta,
jonka sulat
tamist
a vaikeutti
vat koronan
jälkeen jatkunut kompon
enttipula
sekä N
OSTE-
inv
es
-
tointiohjelman muutok
set
. Tämä näk
yi
tuot
teiden toi
-
mitusten myöhäst
ymisinä.
Keslan uusi st
rategia julk
aistiin s
y
yskuuss
a. Strategian
painop
isteinä auto
- ja te
ollisuusnosturi -
liiketoiminnan
osalta ovat mm
. valmistuk
sen tehos
taminen, Cit
y
-nos
-
turit se
kä y
hteist
yön tehostam
inen liiketoiminnan fo
-
kusmaiss
a.
Asiakassegme
ntit
KESL
A-
nostureilla on pi
tkäaikainen
ja vankk
a käy
t
tä
-
jäkun
ta. Nosturit on suu
nnitelt
u ja valmist
et
tu pohjoi
-
sen vaat
iviin olos
uhtei
siin. Raa
ka
-ai
neet ja komponen
tit
ovat laadukk
aita ja s
äänkestäviä. Nosturei
den käy
t
tö on
yle
ensä vu
orokaude
n ympäri
tapahtuvaa
, joten kestä
-
v
y
y
s on avainas
emassa
. T
eollisuud
essa K
ESL
A-
nostur
it
ovat osana tehtaan
tuotantoketjua. K
ESLA
-nosture
ita
käytetään m
yös bioenerg
ian käsittely
yn.
My
ynt
iverkosto
KESL
A-
nostureit
a viedään
reiluun kahteen
k
ymmene
n
maahan. Kesla toimii pitk
äaikaisten jällee
nmyyjäk
ump
-
paneid
en kaut
ta
lukuun ot
tamat
ta S
ak
saa, joss
a Keslal
-
la on oma m
y
yntiyht
iö. K
eslan stra
tegia to
i fokusmai
-
hin vain p
ieniä muutok
sia.
Liiketoiminta hakee k
asvua
puutavaran
osturimar
kk
inoilla Kesk
i-
Euroopan,
Baltian
ja Skandinavian mark
kinoilt
a sek
ä Cit
y-nos
turimarkk
i
-
noilt
a.
Vuonna 20
23 kotimaan my
ynti oli
erit
täin vahvaa. Myös
uusia mark
kino
ita avat
tiin, kun A
asiaan toimitet
tiin en
-
simmäiset
teollisuusnos
turit.
T
e
ollisuussovellusten
ja
bioenergianostureiden kys
yntä oli muut
oinkin kas
vussa
vuonna
20
23.
Markkinointi
Keslan auto-
ja teollisuusnosturit osallistui
vuonna 202
3
Ruot
sissa M
it
tia Skogs
transpo
r
t
-
messuille,
Ranskass
a Eu
-
rofores
t
-
messuille, kotimaass
a Power T
ruck Show
’hun
sek
ä useille
muille messuille
jälleenmy
yji
en edus
tamina.
Mittiassa K
esla esi
t
teli R
uotsin markkinoil
le suunn
atun
nosturikokonaisuuden XCab-
hytillä.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
20
Jälkimarkk
inointi
Aut
onostureiden huoltopiste
verkosto k
otimaassa vah
-
vistui edel
leen. Myös vienn
issä mukaan t
uli yk
sittäis
iä,
uusia huolto
pisteitä
. Jälk
imarkk
inoinniss
a aloitet
tiin
kar
-
toitu
s järjestelmäl
lisen huoltopi
steverk
oston laajen
nuk
-
sen k
äynnistämise
k
si, minkä o
dotetaan näk
y
vän uusina
huolt
opistei
nä vuodesta 20
2
4 lähti
en. Jälkimarkkinoi
n
-
tiresurssien kas
vaessa,
henkilös
tö pääsi koulutt
amaan
aiempaa e
nemmän huoltoyhteist
yökumppan
eita.
T
uotekehit
ys
KESL
A-
nostureiden
valmistet
tavuut
ta NOST
E-tuotan
-
toinv
es
tointeja vastaavak
si jatket
tiin vu
oden
20
23 aika
-
na ja vuoden lopus
sa suurin o
sa nostureista oli kä
yny
t
läpi muutosprose
ssin. KE
SLA p
roC i -
o
hjausjärjestelmän
testau
sta jatkettii
n ja testaukset ovat n
y
t loppus
uoralla.
Kes
la jatk
oi pitkäpuuno
sturi KESLA 2225
:n suun
nittelua
tavoittee
naan esitellä yleisö
lle uut
ta nostur
ia vuod
en
20
24 aikana. Mallis
ton yhtenäistämis
ek
si tuotekehit
ys
aloitti vanhempien generaatioiden suorapuom
isten
nostureide
n suunnittelun 22-sarjan tek
niikan muk
ai
-
sek
si.
T
uotanto
Auto- ja
teollisuusnosturit valmistetaan
Keslan Joensuun
tuotantolaitok
sessa
.
Keslan NOS
TE-investointiohje
lma saatiin
koneiden
osal
-
ta maali
in jo vuoden 20
22 puolell
a, jonka jälk
e
en tuo
-
tant
oa on siirrett
y uu
sille k
oneille ja loppuvuode
st
a su
u
-
rin osa tuo
t
tei
st
a val
mistettiin jo päivi
tet
yn proses
sin
mukaises
ti. NOST
E-hank
keella s
aatiin Keslan tuotantoon
merkittävä aut
omaati
oasteen kasvu, mikä edesauttaa
strategian toteut
tamist
a ja parant
aa kannat
tavuut
ta.
Joensuun tehtaalla,
jossa nostur
it valmistetaan,
in
ves
-
toinnit kohdistuivat mm.
hitsausautomaation lis
äämi
-
seen. Merk
ittäviä konein
vestoi
nteja oliva
t nostureiden
kannalta
my
ös Kesälahd
en tehtaalle asenne
ttu äl
ykäs
särmäys
kone ja laserleikkausk
one.
Näk
ymät vuodelle 20
24
Tilausmäärät ovat olle
et jo muut
aman vuo
den aikana
ennä
t
ystasolla. L
oppuvuotta 20
23 koht
i mentäessä t
i
-
lauskant
a on
normalis
oitunut
. Auto
- ja te
ollisuusnos
-
tureissa tilausk
antaa oli v
uodenvaihteessa kes
ään 20
24
saak
ka.
Odotukset vuodelle 20
2
4 ova
t maltil
liset. V
allitseva t
i
-
lanne, jota
rasitt
avat korkea
t
korot, rahoituk
sen
heiken
-
t
yn
y
t saatavu
us ja yleinen epä
varmuus, hei
kentä
vät
my
ynnin näk
y
mää.
Keski-
Euroopan k
irjanpainajatuhot ovat lisänne
et ka
-
lustotar
vet
ta usean
vuod
en ajan. Ny
t
tuhot on s
aatu
korjattua,
mikä tule
e näk
ymään k
aluston k
ys
ynnän ta
-
saantumisena.
Koti
maassa
puuautoilijoiden t
yötilanne
on koh
tuull
inen huoli
matt
a mekaan
isen ja kem
ialli
sen
met
säte
ollisuuden
rakenne
muutok
sis
ta.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
21
T
rak
torivarus
tee
t
T
rak
torivarusteet-liiketoiminnan tuotteit
a o
vat trak
toreihin suunnitellut
, modernit puutavarakuor
-
maimet ja met
säperävaunut. Näiden lis
äksi Kesla on toimit
tanut monitoimivaunuja Puolustusvoi
-
mien käyttö
ön. T
raktorivaruste
-liiketoiminta on Keslalle perinteinen, sillä juuri siitä yritys on saanut
alkunsa 62 vuotta sit
ten Rantasalmel
ta.
Vuosien varrella trak
tor
iliiketoiminnan markk
ina-alue on
laajentunut Suomes
ta Pohjoismaihin, Keski-
Euroop
-
paan, Bri
ttein s
aarille ja K
anadaan. Joi
takin tu
otteit
a viedään
my
ös K
auko-
Itään,
kuten Indon
esiaan ja Japaniin.
T
rak
torivarustee
t 2023
– kak
sijak
oinen vuosi
T
rak
torivarusteiden ens
immäinen vuosipuolisk
o ke
-
hit
t
yi hy
vin se
kä laskutuk
s
en et
tä tilausk
annan osal
-
ta. T
oisella vuo
sipuolis
kolla t
ilausvirta heikkeni, m
ikä
näk
yi lo
ppuvuo
den laskutuk
sess
a.
Asiakassegme
ntit
T
rak
torivarusteiden a
siakassegmentei
ssä ei tapah
-
tunu
t merk
ittäviä m
uutoksia. Metsäsegmentis
sä ko
-
netarpeet liitt
yivät aiem
paa enemmän energ
iapuun
käsit
tely
y
n. K
ysy
ntä vahvistui maatal
oudessa ja
kun
-
nalliste
knise
ssä ur
akoinnissa.
Yhteis
t
yö Puolus
tusvoi
-
mien k
anssa jatkui vahvana.
My
ynt
iverkosto
T
rak
torivarusteiden h
y
vä yhteistyö V
altran kanssa ke
-
hitt
yi edelleen lähes kai
k
issa E
uroopan mai
ssa antaen
hy
vän signaalin tulevaisuut
ta ajatellen. Uusi ja
täyden
-
t
yny
t K
ESLA
3
20 -
kuor
mainsarja he
rät
ti kiinn
ostust
a
my
ös perinteisten markkina-alueiden ulkopuolella,
mikä t
arjoaa positiiv
isia näk
ymiä tulevaisuudessa
.
T
uotekehit
ys
KESLA
-traktorivarusteiden valmist
et
tavuutta
NOS
-
TE-tuot
antoin
vestointeja vast
aavaksi
jatkettiin v
uoden
20
23 ai
kana ja vuoden lopussa su
urin osa tuotteista oli
käyny
t läp
i muutosprosessin
.
Kes
la toi alkuvuodesta markkinoille my
ös KESLA
1
1
4ND -vaunu
n, joka on varustettu napa
vedolla. T
uot
e
aset
tuu piene
mpään päähän mallistoa
.
Kes
lan trak
torivaru
steet toi vuoden lopussa my
yntiin
uuden KESLA proC i -kärkiohjauksen, joka on saanut
posit
iivis
ta p
alautet
t
a asiak
kailt
a. Uusi
ohjaus sis
ältä
ä
kuomai
men kärkiohjauksen sekä käy
ttöä vakauttavan
ja rauhoittavan sylint
ereiden pääty
vaimennu
k
sen.
Keslan Fin
nmetkoss
a 2022 esit
telem
ä KESL
A pro
C i -k
ärki
ohjaus on
läpik
äyny
t laajat te
stauk
s
et ja sen my
y
nti on alk
anut 2023-20
24 vuo
-
denvaihte
essa
.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
22
T
uotanto
Keslan NOSTE-
hanke oli vu
oden p
äätt
yessä lo
ppusuo
-
ralla uus
ien tuotantolaitteiden käyt
töönoton suh
teen.
Kesälahden teht
aalla, jossa trak
tori
varusteet
valmis
-
tetaan, uud
et lait
teet ja
valmistusmen
etelmät paran
-
tavat selvä
sti tuot
teiden val
mistuk
sen tehokkuutta ja
laadukk
uutt
a.
Näk
ymät vuod
elle 202
4
Loppuvuoden 2
023 m
y
yntiä he
ikens
i odotettua alhai
-
sempi tilau
sten määrä jälleenmyyjien t
yhjentäessä va
-
rastojaan. Vuonna 20
24 julkaistavien tu
oteuutuuksie
n
uskotaan vauhdit
tavan k
auppaa ku
luna vuonna muu
-
toin ep
ävarmassa
tilanteess
a.
Keslan la
nsee
rasi alku
vuo
dest
a napaveto
isen K
ESL
A 1
1
4N
D -vaunun
.
23
v
as
t
uull
isuu
s
V
astuull
isuus
V
astuullisuus on Keslan perus
arvo
24
T
aloudellinen
hy
vinv
ointi
25
Kumppanuus
27
T
ur
vallisuus
3
1
Resurssien
tehokas
käyt
tö
33
Energia
tehok
kuu
s
35
Case: K
esl
a täht
ää tavo
i
tteellis
empaan
ilmasto
t
yöhön
36
Case: T
yötur
vall
isuus on osa
henkilöstön
hy
vinvointia
38
Case: T
av
oit
teena strateginen
kumppanuus
42
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
24
V
astuull
isuus on K
esl
an perus
ar
vo
Kesla toimii globaaleilla markkinoilla, joilla vastuullisuuden me
rkitys on kasvanut koko a
jan
. V
astuul
-
lisuus on m
yös Keslan perusarvo, luonnollinen osa yrityk
sen tapaa toimia ja olennainen osa strategiaa.
Vastuullisuuden r
apor
toin
nissa Kesla o
n keski
tt
y
ny
t
viiteen
sen sidosr
y
hmille tärkeään te
emaan: talou
-
dellise
en hy
vinvointiin, k
umppanuute
en, resur
ssien
tehok
kaasee
n käy
t
töön, tur
va
llisu
ute
en ja ene
rgiate
-
hokkuuteen.
CSRD-
dir
ekt
iivin mukainen
raportoin
ti k
oskee K
esl
aa
vuodesta 2025 a
lkaen
Kesla rapor
toi v
astuullisuuttaan
osana vuosiker
tomus
-
ta.
Kesla valmistautuu C
SRD
-
direk
tiivin r
apor
tointi
-
velvo
it
teisi
in, joiden mukaan yrit
ysten on kerrottava
toimintaker
tomuk
sessaan tar
kemmin liiketoimintansa
kestä
v
y
ydestä käyt
täen E
U
-tasoise
sti vakioitua mit
-
taristoa
. EU
:n
kestäv
y
ysdirek
tiivi
on tullut voimaan
ja Keslalla CSRD
-
mukainen julk
istamis
velvoite alkaa
vuodesta 20
25.
Kar
toitus toiminnan vaikutuk
sesta
ympäristöön ja ihmisiin
on meneillään
Kes
lalle perustettiin työryhmä, joka pereht
yi CSRD-
ja ESRS
-v
aatimuk
siin, niiden
mukaise
en kestäv
y
ys
-
rapor
tointiin ja t
ämänhetk
iseen rap
or
tointik
yk
y
y
n.
Seuraavassa vaih
eessa kesk
it
y
täänk
in tutkimaan t
ar
-
kemmin Keslan toiminnan vaikutuk
sia ympäristö
ön
ja ihmisiin, mut
ta toisaalta
näiden vaikutuk
sia Keslan
toimi
ntaan sekä taloudelliseen suoritus
k
yk
y
y
n. T
alou
-
dellinen
olennaisuus v
aikut
taa kest
äv
y
ysrap
or
toinnin
sisäl
töön eli k
estäv
y
ysse
ikk
a on olen
nainen, jo
s sillä
on suora va
ikutus yrityk
sen ar
voon tai se synn
y
tt
ää
talo
udellisia
riskejä t
ai mahd
ollisuuk
sia.
CSRD
-r
apo
r
tointi valm
istau
tumise
en liit
t
y
y myös si
-
dosryhmien kuuleminen. Sidosryhmäar
vion ja olen
-
naisuusanaly
ysin p
ohjalta p
äätetään, mitk
ä mit
tarit,
politi
ikat, toime
npiteet ja ta
voitteita s
isällytetään
kestäv
y
ysrap
or
ttiin
. Eurooppalaisessa
kestäv
y
ysra
-
por
toi
nti ESRS-tiedoi
ssa esit
etään yhtiöl
le olennai
set
kestäv
y
ysse
ikat ja niis
tä aiheutu
vat talou
delliset v
ai
-
kutukset. CSRD:n mukai
nen kestävy
yslaus
unto
on jat
-
kossa osa hallituk
sen
toimintak
er
tomus
ta.
Kesla on al
oit
tanut toimintans
a tak
s
onomiakelp
oisuu
-
den kar
toittamisen ja rapor
toin
tik
y
v
ykk
y
yden kehit
-
tämisen.
Kesla tarjoaa tuot
teita k
ierrät
ysmateriaalin
käsittely
yn. Hy
vä varaosa
saatavuu
s ja huoltopalv
e
-
lut tukevat tuot
teiden pitk
ää käy
t
töikää. Keslalla on
laitteita metsäpaloje
n torjun
taan sekä biomassan k
e
-
räyk
seen
uusiutuvan energian tuot
annossa.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
25
T
aloudellinen hy
vinv
ointi
T
aloudellinen h
y
vinvo
inti synt
y
y kannattavasta liik
etoiminn
asta, johon pyritään asiakkaiden
tarp
eita vas
taavilla tuotteilla ja
palveluilla.
0
10
20
30
40
50
60
Liikevai
h
to
2021
2022
2023
Keslalla taloudelline
n vastuunkanto
tarkoittaa yhtiön oman taloudell
i
-
sen
vakau
den lis
äk
si tal
oude
llisen
lisäarvon luomi
s
ta kon
sernin sidos
-
r
yhmille. Uk
rainan s
odan s
y
t
t
yessä
vuonna
20
22, Kesla luopui Venäjän
kaupas
ta ja onnistui
korvaamaan
V
enäjän mark
kinan
liike
vaih
don
kaik
issa liiketoiminnoiss
aan. Y
hti
-
ön k
annatt
avuus kuitenkin h
eikke
-
ni ja v
elkaantu
neisuu
s k
asv
oi vuon
-
na 20
22.
Vuonna 20
23 yhtiö
keskit
t
yi k
annat
-
tavuuden s
ekä liiketoiminnan raha
-
virran normal
isoimiseen, j
a velkaan
-
tuneisuus tait
tui. Keslan liikevaihto
kasvoi v
uonna 20
23 Ilman
V
enäjän
kauppaa 2
1 %:i
a e
delli
s
vuodesta.
Etenkin kotimaan mark
kinalt
a saa
-
tiin kas
vua.
Lainoja
lyhenn
et
tiin suunnitelman
mukaan ja hinno
ittelu
oli ajanta
-
sai
sta.
0
30
60
90
120
150
Net
tove
lk
aantuneisuus, %
2021
2022
2023
0
10
20
30
40
50
Omavaraisuusaste,
%
2021
2022
2023
Kannat
tavuuden v
akaut
tamista
ja
kas
vua hae
ttiin
tasap
ainot
telemal
-
la sop
eut
tamisen ja
panostuk
sen
välillä
.
Ensimmäise
llä vuosip
uoliskolla
ulk
opuolisten toimittaja
viiveiden
vuok
si
aiheutui Kesla
-tuot
teiden
toimitusviivet
tä
, ja omaa tuot
an
-
toa joudut
tiin sop
eut
tamaan Ilo
-
mantsissa. Keslan oman
osaval
-
mistuksen k
y
v
ykk
y
ys on nouss
ut
NOSTE
-hank
keen investoin
tie
n
my
ötä, mutta siinä on vielä pal
jon
saavut
et
tavissa. Alkuvuoden tuo
-
tannon h
y
vä käyt
töaste sekä vai
h
-
to
-
omaisuuden
tehostunu
t hallinta
paransivat rah
oitustilannet
ta.
-6000
-5000
-4000
-3000
-2000
-1000
0
1000
2000
3000
Rahavir
t
a ja tulos
2021
2022
2023
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
26
Paikalliset
talousvaikutukset
Keslan vaikutuk
s
et paik
al
-
liseen talo
uteen synt
y
vät
alihankinnan ja verotuloje
n
kaut
t
a.
T
yöntekijöiden
ennak
onpidäty
kse
t
2,5 M€
Y
rity
ksen tulovero
-1
t
€
Ostot S
uomesta
22,0 M
€
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
2021
2022
2023
Sijoitetun pääoman tuotto, %
-0,4
-0,3
-0,2
-0,1
0,0
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
Osakek
oh
tainen tulos, €
2021
2022
2023
Tilausk
anta säily
i hy
vänä lähes ko
-
ko vuoden, m
ut
ta k
ysyntä hil
jent
yi
loppu
vuot
ta kohti koko toimialal
-
la. Hy
vällä s
aatavien ja luototuk
-
sen hallinnalla väl
ty
t
tiin luot
to
-
tappioilta, mutta loppuasiakkaiden
vaikeutunut rahoituk
sen
saanti
vaikut
ti osalt
aan k
ysy
nnän heik
-
kenemi
se
en.
Keslan oman k
ys
ynnän heikent
y
-
misen lisäk
si toimit
tajien aloit
ta
-
mat lomau
tuk
set johtivat s
iihen,
et
tä myös Keslalla sope
ut
tamistoi
-
met neuvot
eltiin k
oske
maan kok
o
henk
ilöstöä
. He
nkilös
tön sop
eut
ta
-
minen toteutet
tiin kohd
ennetuin
lomautu
k
sen huomioiden työpis
-
teen tai -työteh
tävän kulloi
nenkin
kuormitus
.
Sop
eutustoimia tehtiin,
jott
a yh
-
tiön raho
itus pyst
y
tään tur
v
aa
-
maan lyhyellä aik
avälillä, jott
a pi
-
demmän aik
avälin kas
vustr
ategiaa
pyst
y
tään toteut
tamaan
. Hiljaisen
k
ysy
nnän vaihet
ta hyödynn
etään
prosessien paran
tamiseen eri toi
-
minnoiss
a.
Tilikauden l
iiketu
los oli 1
,4 miljoo
-
naa euro
a voitolline
n huolim
att
a
lievä
sti negatiivi
sesta liiket
ulok
ses
-
ta k
ahdella viim
eisellä k
var
taalilla.
Tu
l
o
s
-1,5
-1,0
-0,5
0,0
0,5
1,0
1,5
2,0
2,5
2021
2022
2023
Sijoitetun pääoman
tuotto p
arani
ja oli 5
,0 %. Osakekoh
tainen tulo
s
nousi m
yös j
a oli 0,
1
5 €.
Hall
itus on arvioinut emo
yhtiön
maksukyk
yisy
y
ttä ja talou
delli
sia
olosuhteita
tilikaude
n päät
t
ymis
en
jälk
een ja esittää 2.4.20
2
4 pidettä
-
välle varsi
naiselle yht
iökokou
k
-
selle, e
t
tä osinkoa ja
etaan osinko
enin
tään 1
0 eur
osenttiä osakkeelta
(
eli 3
3
7 080,90 eur
oa)
.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
27
Kumppanuus
Suosimme pitkäkestoisia, merkit
ykse
llisiä kumppanuussuh
teit
a olipa kyse sitten asi
-
akkaista, yhteist
yökumppaneista tai työntekijöistä.
T
yöntekijöit
ä km.
0
50
100
150
200
250
300
2021
2022
2023
2021
2022
2023
0
3
6
9
12
15
Lähtövaihtuvuu
s /
irt
isanoutuneet
Henkilöstö
Keslan henkil
östömäärä k
asvoi vuo
-
den aikan
a 1
5 henk
ilöl
lä 2
73 t
yö
-
suh
teiseen. Vuoden kes
k
imäärä
inen
t
yöntekijämäärä oli 258 he
nkilöä
.
NOST
E-hank
keen myötä tuotan
-
toon avautui uusia erikoistumist
a
vaativia
tehtäviä, joihin
ensisijai
-
sesti k
oulut
et
tiin ole
massa oleva
a
henk
ilöstöä.
Rek
r
y
toinnit pain
ot
-
tuivat täy
t
tämään näis
tä avoimiksi
jään
eit
ä t
yöte
htäviä
.
Keslan keskimääräinen henkilös
tömäärä oli
258. M
äärä on k
asva
nut par
in viim
e vuod
en
aikana.
Vuokrat
yövoimaa käy
tetään tu
o
-
tannon
kuormitushuipuissa
ja kan
-
sainvälisiä rek
r
y
tointeja help
ot
ta-
maan. V
uoden 2
023 a
lun ennä
t
yk
-
sellis
en tilausk
annan v
uok
si y
rit
y
k
-
sellä ol
i vuoden aikana 1
8 vuokra
-
t
yön
tekijää, j
oista 8 siirrettiin ta
lon
kirj
oille.
T
yöntekij
är
yhmä on kansain
välist
y
-
nyt voim
akk
aast
i parin viime vuo
-
den aik
ana ja kans
alaisuuksia o
n
useita. K
esla ei ke
rää tietoj
a t
yön
-
tekijöide
nsä etnisestä taustasta tai
kansalaisuud
esta.
Keskimääräine
n
t
yö
suht
een pituus ol
i 1
2,
3 vuotta,
mis
sä ei ole merk
ittävää m
uutosta
aiempiin v
uosiin.
T
yösuhtee
t
Vakitu
iset 9
4,5 %
Osa-aik
aiset 1
,
1 %
Määräaikaise
t 1
,
1 %
T
ekno
logia
teollisu
us on miesval
-
tainen al
a. Naisia K
eslal
la on 7
,
3 %
t
yö
voim
asta, missä on hi
enoista
las
kua. Henkilöstön k
eski-ikä oli 45
vuott
a. Henkilöstön ikäja
k
auma on
tasap
ainoinen.
Ikäjakauma
<39 v
u
ot
t
a
55
-
6
8
v
uo
t
t
a
40
-54 vuotta
Lähtövaihtuvuus / irtisanoutun
eet on palannut
aiemmalle
tasolle. V
uonna 20
22 työttömyys
as
-
te oli annätysalhaine
n.
Keskimääräinen
eläkeellejäänti-
ikä
yrityk
sessä oli 6
2 vuot
ta. Elä
k
keel
-
le jääviä on
vuosit
tain muu
tamia ja
ikäjakauma
ei anna od
ott
aa suur
-
ta eläköit
y
misbuumia. Keslalla on
t
yöskennelly
t v
uosit
tain myös var
-
haisimman eläkeiän ylit
tänei
tä niin
toimi
henk
il
ö
- ku
in t
yö
ntek
ijäteht
ä
-
vissä
.
Osaava ja y
hdess
ä
menest
yvä Kesla
-tiimi
Keslan henk
ilökunt
a on avainroo
-
lissa s
trateg
ian toteut
tamis
essa.
Keslan strategian laa
dintaan vuo
-
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
28
sil
le 20
2
4
-
2
02
8 osalli
stui kok
o hen
-
kilös
tö. S
trategise
n suunnittelun
käynnis
t
yessä
keväällä he
nkil
ös
-
töltä kysy
t
tiin n
äkem
yk
siä n
yk
yi
-
sestä strateg
iasta sekä tulevai
suu
-
den
riskeist
ä ja mah
dollisuuk
sis
ta.
A
vainh
enkilöid
en valmistelemaan
strategialuo
nnok
seen
tutustut
tiin
koko henk
ilöstön
voimin paik
ka
-
kuntakohtaisilla strategiap
äivillä
alkusy
k
sys
tä.
Henk
ilöstö keskus
teli
pienryhmissä, mi
ten he ymmärtävät
strat
e
gi
set tavoitteet ja t
eemat. Ryh
-
missä po
hdit
tiin lisäk
si, mitä s
trate
-
gian toteutt
aminen vaatisi its
eltä ja
Keslalta.
Palautte
en ansiosta
ymmärret
tiin
paremmin, mitk
ä strategian os
a-
alueet
vaativat onnistuak
se
en e
-
nemmän p
anostusta
ja t
yöstöä.
Strategian julkaisun jälkeen pidet
-
tiin esimiesten s
trategiapäivä,
joka
ant
oi eväitä kullekin es
imiehelle
strategian
läpivientiin, jot
t
a jokai
-
nen keslalainen tuntisi strategian
omak
see
n. Strategian kulmakive
-
nä on
vastuullin
en ku
mppanuus
,
joka henkilöstön näk
ökulmasta
tarkoit
taa mm
. osaavaa ja yh
dessä
menes
t
y
vää Kesla-tiimiä.
Kesla on lisänny
t jo kulune
ena
vuonna
henkilös
tön koulutusmah
-
dollisuuk
si
a. V
iime v
uonna
kes
-
lalaisten osaamis
ta vahvistet
tiin
tarjoamalla
itsenäine
n opintomah
-
dolli
suus a
voi
men AMK
:n opi
ntoi
-
hin ja v
erk
ko-
oppimispalv
eluun.
Kesla näk
yi p
aikallisissa rek
r
y
-
tointitap
ahtumissa
, joiss
a tavoi
-
tet
tiin ak
tiivisia opiskelijoita
ja
t
yönhakijoita. Harjoittelu-
ja op
-
pisop
imuspaikkoja s
ekä kes
ätöi
-
tä mahd
ollistui ainakin
Riverian ja
Karelia-AMK:n opis
kelijo
ille. Osa
-
na opp
ilaitosyhteist
yötä Kesla
otti
vastaan
opiskelijary
hmiä tehdas
-
vierail
uille. Kar
elia AMK:n opis
-
kelijaluokan k
anssa toteutet
tiin
t
yöelämälähtöinen tuotann
on ke
-
hit
tämisprojek
ti Kesälahden ja
Ilo
-
mant
sin te
htail
la.
Henk
ilöstön
t
y
y
t
y
väis
y
ys t
yöhy
-
vinvoin
ti
-indek
sillä mit
attuna ko
-
heni kor
onaa edeltävälle tasol
le.
Kehit
ystä
on tapahtunut
etenkin
t
yönte
kijö
ide
n t
y
y
t
y
v
äis
y
ydes
sä.
Kesla panosti
etenkin tuot
annon
sisäilman parannuk
siin ja t
yötur
-
vallisuuteen. NOS
TE-hank
keen in
-
vest
oinnit on saa
tu päätökseen ja
tehdy
t uudis
tuk
set alkavat näk
yä
käy
tännöss
ä tuotantot
yön suju
-
voitumisena. T
yöntekijät kokiv
at
arvojensa, a
senteensa j
a t
yömot
i
-
vaat
ionsa kohent
uneen sekä f
y
ysi
-
sen t
yök
yk
ynsä
parantuneen
.
K
ysy
nnän vaihteluun ja ostomateri
-
aalitoimitusten viiveisiin so
peudut
-
tiin lomautuk
sin. Keväällä so
peu
-
tuk
set kosk
ivat Ilomant
sin tehtaan
henk
ilöstöä
parin k
uukaude
n ajan.
Loppuvuodesta markk
ina
tilant
een
heikent
yessä s
ovit
tiin lomautuk
-
sista ulo
t
taen ne ko
skemaa
n koko
yhtiö
n henk
ilös
tö. Lomautuk
siss
a
huomioit
iin kuormituksen vaihtelu
eri t
yöpis
teillä ja y
k
siköissä. Vaikka
mark
kinatilanteessa t
apahtuu vaih
-
telu
ita, Kesl
a haluaa ol
la luotettava
t
yönantaja ja sitoutua pitk
äaikaisiin
t
yösuhte
isiin.
Myy
nti
- ja huoltopisteet
Kes
lan myynti- ja huolt
ov
erkos
-
toon kuul
uu parisensataa s
uoraa
yhteist
yökumpp
ania, mihin sisäl
-
t
y
y my
y
ntipistei
tä, hu
oltopis
teitä
sekä OEM-
kumppanei
ta. Näiden
osaamine
n ja toiminta
ovat avain
-
asemassa Keslan menes
t
ymisen
kannalta
.
Erityisesti m
y
yntipist
e
et ov
at hete
-
rogeeninen r
yhmä: ne v
oivat tehdä
liiketoimintaa yhde
n tai useamman
liiketoiminnan tuotteilla. R
yhmään
kuuluu nii
n maank
att
avia ketju
-
ja k
y
mmenine my
y
ntipisteine
en
kuin y
k
sit
täisiä
my
yntipis
teitä.
Osa
my
yntipis
teistä
tarjoaa
myös huol
-
topalvelua. Myös Keslan osuus lii
-
keva
ihdosta vaihtelee merkitt
ä
väs
-
ti pisteiden väl
illä.
My
ynti
- ja huoltoverkoston tukena
toimivat Keslan my
ynnin
ja huollon
asiantu
ntijat, j
otka
huo
lehti
vat y
h
-
teistyökumppaneiden koulut
uk
sista
ja tuest
a. Kesla tarjo
aa 2
4/7
palvelua
myös yhteistyök
umppanipor
t
aalin
kaut
t
a.
Kumppanuuk
sien kehit
tämisestä
vastaa
vat kukin liik
etoimin
to sekä
jälkimar
kk
inointi.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
29
Suosit
telualttius on
parantunut
Yhteyst
yökumpp
aneiden
näke
-
my
st
ä yht
eist
yö
stä on tutkit
tu kah
-
den vuoden välein vuoteen 2
022
saakka, ja nyt vuoden välein. K
yse
-
ly
tutk
imusten
vastausp
rosent
ti on
ollut h
y
vä. K
yselyn perusteel
la yh
-
tei
st
yökumppan
it ovat ol
leet var
-
sin t
y
y
t
y
v
äisiä Keslaan ja NPS
-lu
-
ku eli
suosit
telualt
tius kulun
eena
vuonna ol
i 65 (
6
7).
My
ynnin
toiminta sai hy
vät
ar
vo
-
sanat, mut
t
a erit
yises
ti pidemp
ään
yhte
ist
yöt
ä te
hne
et my
ynti
pis
-
teet toiv
oivat lisää yhte
ydenpitoa.
Myös t
oive pidemmäl
le vie
dyistä
my
ynnin t
yök
aluista
tuli esille. Lii
-
ketoiminnot tarkas
televat saatua
palautet
ta kevään 202
4 aikana
ja
tek
evät ni
iden perusteell
a omat
kehit
yssuunnitelmansa. My
ynnin
keh
it
tämine
n on tärkeä osa stra
te
-
giaa, s
illä yrityk
sen tav
oitteena on
kak
sinker
tais
taa liikevaihto strate
-
giakauden
aikana. My
y
ntit
yökalun
kehitt
ämistarp
eita on
kar
toitet
tu
Keslalla jo usean v
uode
n ajan ja ai
-
heen nousemi
nen esille kyselyssä
ker
too myös jälleenmy
yjäkentän
valmiudes
ta ot
taa vas
taan mah
-
dollin
en uusi t
yö
kalu.
Varaosamy
ynnillä ja huoll
olla on
merk
it
tävä vaiku
tus tuot
teen toi
-
mintavalmiuteen. Varaosien laatua,
varaosien s
aatavuutt
a ja palvelua
pidet
tiink
in yleises
ti hyv
änä ja tu
-
lokset olivat kaikilta os
in parant
u
-
neet edellise
stä k
yselystä. Vara
osa
-
kaupan
digitalisaatio tuli
k
yselyss
ä
my
ös selke
ästi esil
le. Kes
lan yhtei
s
-
t
yökumppanipo
rt
aalissa on mah
-
dollisuus var
aosatilausten
tekemi-
seen,
mikä on
saanut runsaas
ti kii
-
tost
a.
Asiak
kaat
Kes
la myi vuon
na 20
23 kone
ita
38:aan maahan.
Koneet my
ydään
lähtöko
htais
est
i yhte
ist
yö
kump
-
0
10
20
30
40
50
60
70
80
2020
2022
2023
Yhteist
yökumppaneiden
suosit
telualttius
paneiden kautt
a. Loppuas
iakk
ailta
saata
va palaut
e on erit
täin tärk
eä
pait
si mit
taamaan onnistumis
ta
mut
ta myös tuomaan kehit
ys
eh
-
dotuk
sia.
Kesla lähet
tää uusille asiakk
aille kak
-
si kyselyä. Ensim
mäinen k
ysely lähe
-
tetään muutama
kuukausi tuot
teen
rekis
teröimisen jälkeen
ja toinen
muutamaa kuuk
autt
a myöhemmin.
Ensimmä
isenä
k
yselyssä keskit
y
-
tään k
aupan sujumiseen ja
tuote
-
mieli
kuvaan. V
uosina 2
0
22 ja 20
23
k
yselyssä on tu
llut ymmärr
et
täväs
-
ti esille
toimitusajan
pitäv
y
ys
, jossa
yrityk
sellä on ollu
t haasteita.
NPS eli
suosit
teluhaluk
kuus on
yk
si
Keslan strategian p
äämit
tari. T
a
voi
-
te stra
tegiakaudel
le on saavuttaa
N
PS
70
.
KESL
A-tuotteet my
ydään lähtöisesti jälleen
-
myyjien kaut
ta.
My
ynti
pisteet, jois
sa Kesla-m
y
yn
-
nin osuus oli
suurempi, kok
ivat
Keslan tuot
teiden tarj
oavan hyv
än
ansaintamahdo
llisuuden verrat
tu
-
na vähemmän
Keslalla tienaaviin.
Kesla tuot
teiden s
elkeästi tärkeim
-
mäk
si men
est
ystek
ijäk
si mainit
tiin
laatu, jota se
urasivat jälkimark
ki
-
noin
ti ja maine
. L
aadu
n merkit
ys
on tiedett
y tärk
eäk
si ja se on edel
-
le
en vahvasti muk
ana uudessa s
tra
-
tegiass
a.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
30
Koronan jälkeiset haastee
t kompo
-
nent
tis
aatavuude
ssa näk
y
vät
asiak
-
kaiden t
y
y
t
ymät
töm
y
y
ten
ä pitk
it
-
t
yneisiin toimitus
aikoihin. Haaste
on tunnistet
tu ja
tuotantoketjuun
on teh
t
y muut
ok
sia, mit
k
ä ov
at pa
-
rantane
et toimitusvar
muutt
a vähi
-
tellen. Myös asiak
kaiden
näkökul
-
masta tuo
t
teen la
atu on merkittävin
tuotteen valintakriteeri.
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Juuri ostaneiden
suosit
telualttius
2021
2022
2023
0
10
20
30
40
50
60
70
80
T
uotet
ta käy
tt
äneiden
suosit
telualttius
2021
2022
2023
Juuri ostaneiden
suosittelualttius on la
skenut ja
se oli v
uonn
a 20
23 55.
T
uotet
ta j
o käy
t
tänei
den suo
sitte
lualt
tius o
li
vuonna 2023 korkeampi kuin juuri ostaneiden
.
Suosit
tel
ualt
tius ol
i 6
7
. Vuonna 202
1 ei lu
kua
mitat
tu.
0
20
40
60
80
100
T
y
yt
y
väisy
ys tuotteeseen
rekl
amaation jälkeen
2021
2022
2023
T
yy
t
yväisy
ys reklama
atiopäätöksen on kyselyn
perus
teella lisäänt
yny
t.
Palaut
teet käydään läpi asiakas
-
t
y
y
t
v
väis
y
ystiimiss
ä aina k
yse
lyi
-
den jälkeen ja
tar
vit
taess
a myös lii
-
ket
oiminto
jen k
ans
sa.
V
uosiraport
ti
esitellään
johtor
y
hmälle
ja asiak
as
-
rajapinn
assa t
yöskentel
eville.
Keslan asiakk
aat ovat koneyrit
täjiä,
joil
le koneiden to
imivuus on eli
n
-
tärkeää, sillä he ans
aitsevat elan
-
tonsa kone
ella. Keslan jälkim
ark
-
kino
innin asiantuntijat tarjoavat
tukea paik
allisille hu
oltopis
teille s
e
-
kä tehta
alta käsin että ken
t
täviera
i
-
luill
a. O
ngelmat
ilanteiden hoidon
sujuvuus o
n merk
it
tävässä
roolis
-
sa asia
kast
y
y
t
y
v
äisy
y
t
tä ajatell
es
-
sa.
Tämän vuok
si Kesla k
ar
toitt
aa
reklam
aatioiden k
äsittely
n onnis
-
tumista s
äännöllisesti l
oppuasiak
-
kailt
a.
Keslan tavoitte
ena on rek
lamaati
-
oiden hoitaminen paikall
isen huol
-
toyhtei
st
yök
ump
panin
kau
t
ta
.
Rek
lamaatioista valt
aosa pyst
y
t
ään
ratkaisemaan v
iikon sisällä tai vä
-
hintään k
ahden viikon
sisällä, mut
-
ta nop
eut
ta rek
lamaatioprosessilla
toivotaan
luonnollis
esti lis
ää. R
ei
-
lusti yl
i 90 % vastaajista on ty
y
t
y
-
väisiä reklamaatio
päätök
seen.
Alihankkija
t
KESLA-tuot
teiden valmi
stuk
seen
osallistuu läh
es kak
sisataa
alihank
-
kijaa. Han
k
in
ta voi olla yksittäinen
mutteri tai isompi kok
onaisu
us.
Osa kom
ponentei
ssa on helposti
kor
vatt
avissa, mut
ta osa
hankitaan
erikoistuneilta
alihankkijoilt
a. Näis
-
tä k
ak
sitoista on s
trategista k
ump
-
pania, j
oiden k
anssa tehdään laajaa
yhteist
yötä. Alihank
intaa on k
äsi
-
telty tarkem
min erill
isessä jutu
ssa
sivull
a 4
2.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
31
T
ur
vallisuus
V
aalimme tur
vallisuutta niin työskentely
tav
assamme kuin loppu
tuotteidemme osalt
a.
T
ur
vallisuus Keslall
a
Kes
la Oyj toim
ii yrit
ys
johdon hy
-
väk
symien tur
valli
suusperiaattei
-
den mukai
sesti. Kes
la on määrit
elly
t
oman tur
vallisuuspolitiik
an ja tur
val
-
lisuuden
hallintajärje
stelmän,
joide
n
lisäk
si tur
vallisuut
ta ohjaavat yk
sit
-
täiset turvalli
suusoh
jeet sek
ä lait,
asetukset ja määr
äyk
set.
T
ur
vallisuud
en hoi
tamise
n tehtävät
ja vastuut
on määritet
t
y kokonais
-
valtaisen
tur
vallisuuden varmist
a
-
miseksi. Olennai
nen osa yrit
yk
sen
tur
vallisuudenhallintajärjestelmää
on tur
v
allisuusorganis
aatio, jok
a
on muodostettu tur
vall
isuuden ja
riskien
hallinnan kannalta m
erkit
tä
-
vistä
organisaation os
a-alueist
a ja
toimi
nnoista huomioiden toim
in
-
toje
n rajat ylittävät p
rosessit sekä
sidosr
yhmien v
aatimukse
t tur
valli
-
suut
ta kosk
ien.
T
ekninen turvallisuu
s
K
yber
tur
v
allisu
uskeskuk
sen v
iimei
-
sen 1
2
kk
:n trendie
n mukaan suu
-
rimm
at uhkat o
vat olleet haitta
-
ohjel
mat ja haa
voittuvuudet sekä
hui
jaukset ja kalastel
ut. Näin on oll
ut
myös Keslalla. Keslan he
nkilös
tö on
hy
vin valveutunut
ja vuo
den aikana
ei ole
havaittu toteutuneit
a uhkia.
T
ur
vallisuus koostuu neljästä os
a-aluees
ta
Kesla ot
ti käy
t
töön AI
-malleja
hy
ö
-
dynt
ävän roskapos
tisuodat
timen,
mikä v
ähentää huijaus- ja tie
tojen
-
kalastelup
ostien määrää
.
Myös Kesla nimissä on läh
etet
t
y tie
-
tojenkalastelusähköp
osteja yhteis
-
t
yöku
mppaneille
. Kesl
a on pyrkinyt
tiedot
tamaan
selville s
aamistaan
ka
laste
lup
oste
ist
a yhte
ist
yö
kum
p
-
panipor
t
aalissa. Myös Keslalta läh
-
tevi
stä tili- ja ty
y
t
y
väisyysk
yselyistä
ilmoitetaan p
or
taalissa.
T
uotet
urvallisuus
T
uotetur
v
allisuudessa Keslan tär
-
keim
mät ohjeet löyt
y
vät Konetur
-
vallisuus-standardist
a. T
uotteide
n
riskiar
v
iointi on p
erust
avanlaatuinen
osa tu
ottei
den suunnit
telupros
essia.
Kuluneena vuo
nna Keslalla on teh
-
t
y valmisteluja Is
o Britannian
UK
-
CA-m
erkkiin liitt
yen. Vuoden 20
25
alusta läht
ien CE-merk
intä ei riitä Iso
Britannian
alueella my
ydy
ille tuot
-
teille, vaan tuot
tee
lla tulee o
lla UK
-
CA-ser
tif
ioint
i. Merk
intä ei aiheuta
tek
nisiä muutok
sia
tuot
teisiin.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
32
0
1
2
3
4
5
6
7
8
Sairauspoissaolot
, %
2021
2022
2023
0
5
10
15
20
25
30
35
40
2021
2022
2023
T
erveysprosent
ti, %
0
100
200
300
400
500
600
700
800
T
yötur
vallisuushavainnot, kpl
2021
2022
2023
0
10
20
30
40
50
60
70
80
T
apaturmataajuus, TRIF
2021
2022
2023
T
apaturmataajuus
paikkakunnit
tain, TRIF
0
5
10
15
20
25
30
35
40
JOE
ILO
KES
Fyysinen tur
vallisuus
Fy
ysisen
tur
vallisuu
den investoinni
t
vuonna 20
23 li
it
t
yivät työolosuht
ei
-
den par
antamiseen.
Joensuun tehtaan ilmanvaihtoa pa
-
rannettiin erit
yisesti hitsaamoiden
ja kokoonp
anotilojen os
alta
. Koneis
-
tuk
sessa p
arannet
tiin kohdeilman
-
poisto
a ja lisät
tiin tur
varakenteita.
Joe
nsuun tuotantotiloiss
a korjat
tiin
lisäk
si rakennuk
sen ulkovaipan ja
lat
tiapinnan välisiä ilmavuotoja.
Ke
-
sälahde
n tehtaan toimistorakennuk
-
sessa olevat t
oimistoti
lat peruskor
-
jattiin
yläkerrasta
. Alakerran korjaus
on vuorossa 20
2
4.
Henkilötur
vallisuus
He
nki
lös
tön t
yö
tur
v
allisuus
ja t
yöhy
-
vin
voin
ti ova
t tärkeitä a
sioita Ke
slan
strategian toteutumisen
kannalta.
Vuoden aluss
a päiv
itet
tiin henk
ilö
-
suoja
inten käytön ohjeistusta, mistä
on kerrot
tu tarkemmin "
T
yötur
valli
-
suus on os
a henk
ilöstön
hyv
invoin
-
tia" ar
tikke
lissa.
T
yötur
v
allisuuskult
-
tuuri
a on kehit
et
t
y pitämä
llä aihe
esillä sis
äisess
ä vies
tinnässä
.
Keslan tavoittee
na on, et
t
ä tapatur
-
mataajuus p
aikk
akunnilla olisi a
lle
30. S
uunta on oi
kea. V
uodenvai
h
-
tees
a toimip
isteist
ä k
ak
si pä
äsi jo
tavoitteeseen.
Vuonna 20
23 h
enkil
östön p
oissa
-
olot kasvoi
vat, sill
ä sairastelu
ssa oli
yhä korona
-ajan velkaa ja
liikkeellä
oli us
eita
virus
tauteja.
Sairasp
oissa
-
olojen m
äärä näk
y
y myös ter
veys
-
prosen
tissa, jo
k
a ei ole nou
ssut k
o
-
ronanaik
aise
lle tas
olle.
T
yötur
vallisuushavaint
ojen
ja lähel
-
tä piti -tapa
usten il
moit
tami
s- ja do
-
kument
oint
ikäy
tän
töä päivite
t
tiin.
T
yötur
vallisuushavaintojen
määrä
putosi e
dellisiin
vuosiin
verrat
tuna
.
Kul
uvan vuoden
tav
oite onkin lisätä
havaintojen määrää ja tehos
taa k
ä
-
sit
tely
prosessia
.
V
uonna 20
23 K
eslal
la oli yk
si työk
y
-
v
y
t
tömy
ystapaus
ja kuntoutujia oli
kak
si. K
eslal
la t
yöky
v
yn merkit
tävi
n
uhka ovat tuk
i- ja
liikuntaelinsairau
-
det.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
33
Resurssien tehokas käy
ttö
Hyödynnämme olemassa olevat resurssit tehokkaasti niin hinnan, ajan kuin laadunkin
suhteen kestävää k
ehit
ystä silmällä pitäen
.
Keslalla tehok
kaase
en resurssien
käy
t
töön nähdään
kuuluvan toi
-
minnasta s
ynt
y
vien
ympäris
tö
vai
-
kutusten
minimointi, tehok
as ma
-
teriaa
lien ja raaka-aineiden käy
ttö
sekä proses
sit. T
ehokkuudella ta
-
voitellaan niin Keslan oman toi
-
minnan kuin asiak
kaan hyöt
yjen
maksimoimi
sta mm. t
yöko
neen
käy
t
töominaisuuksien
ja laadun
osalt
a.
T
uot
teen luonti
-
prosessin rinnall
a
toimii nyt tu
otannon
luontipr
osessi
Keslalla on k
äy
tössä uusien tu
ot
-
teiden s
uunnittelu
ssa useista por
-
teista muodostuva pro
sessi. Pr
o
-
sessin vaihe
et on m
ääritelt
y ja eri
vaiheiss
a prosessia
uuden tu
otte
en
luontiin osallistuu asiantuntijoita eri
toiminnoist
a, esimerk
ik
si tuoteke
-
hit
yk
ses
tä, t
uotannos
ta, my
y
nnistä
tai jälk
imark
kinoinnis
ta.
Uusien tuo
t
teiden suun
nit
telupro-
sessiin on teht
y vuo
den mit
taan
hienosä
ätöä ja sen rin
nalle on ra
-
kennet
tu aiemp
aa monipuo
lisem
-
paa tu
otannon
luontiprosessia.
K
y
-
seessä on uuden tuotteen luonnin
kanssa
rinnakk
ain kulkeva pros
essi,
jossa var
mistetaan tuot
tee
n valmis
-
tus, sen op
timoint
i ja laat
u.
K
omponent
ti
saatavuu
s
heik
ensi toimitus
-
varmuut
ta
Viime
vuosina tap
ahtuneet toi
-
min
taympärist
ön muutokset ovat
tuone
et haasteit
a Keslan toimitus
-
varmuute
en. T
austalla
kulunee
na
vuonna on ol
lut heik
entyny
t ko
m
-
pon
enttis
aatavuus. Alihank
kijoide
n
toimitusajat ovat
joidenk
in osie
n
kohdalla pitkät ja
k
ysynnän
ennus
-
taminen o
n haasteellist
a. Myöhäst
y-
miset o
vat olleet pisi
mpiä Au
to
-
ja teo
llisuusnostureiss
a, jo
issa ti
-
lau
skanta on ollut e
nnätyskork
ea
ja tuote on
saat
tanut odot
t
aa pit
-
känk
in aikaa läh
es valmiina tiet
t
yä
komponenttia.
V
uo
den loppua k
ohden tuotanto
pääsi entis
tä useammin
suunnitel
-
tuihin valmistusmäär
iin. Poikkeuk
-
sena oliv
at kuiten
k
in a
utonostu
rit,
joissa alihank
kijoide
n oman tuot
an
-
non sopeutukset ja muut
ok
set ai
-
heut
tivat viiveit
ä toimituk
siin.
T
uot
annon pullonk
auloja help
otti
uusien hit
sausrob
ot
tien k
äy
ttö
ön
-
ot
to, vaikkak
aan täy
t
tä hyöt
yä näis-
tä ei
ehdit
t
y saamaan johtuen
me
-
neillään oll
eest
a tuot
teiden uud
el
-
leen suu
nnittelusta uudel
le tekno
-
logial
le ja loppuvuodesta hiipu
-
neesta kysynnä
stä.
T
uot
teid
en varas
tointiaika Keslal
-
la pyrit
ään pitämään
lyhyenä. Va
-
rastointiaika
a kas
vatti
vat V
enäjän
kaupan
loppumisen
jälkeen pitkään
varast
ossa olleet tuotteet, joiden
osu
us ei ollut merkittävä en
ää lop
-
puvuodesta.
T
uotteiden noutoajat
pitk
it
t
yi
vät joiss
ak
in tap
auk
sissa
myös jälleenmy
yjästä
tai asiakk
aas
-
ta johtuva
sta s
y
ystä, esi
merkik
si
alustakoneide
n myöhästy
misestä
tai luotonsaantihaasteis
ta johtuen
.
Lisää käyntiaika
a
digitaalisten kak
sosten
avu
ll
a
Kesla teki
vuonna
20
23 investoin
-
tipäätök
sen k
riit
tisimpien tuotan
-
tok
oneiden seurantajärjest
elmäs
-
tä digit
aalisten kak
s
osten avulla.
Näin koneiden kä
y
tet
tävy
y
t
tä saa
-
daan mitat
tua tark
asti. Järjes
telmä
mahdolli
st
aa m
yös kunnos
sapidon
seurannan ja
hallinnan, millä pys
-
t
y
tään mak
simo
imaan koneiden
käyntiaikaa
.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
34
Järjestelmän
käy
ttö
önot
to jatkuu
vuoden 20
2
4 puolella kai
k
is
sa teh
-
taiss
a.
To
i
m
i
v
a
jälk
imarkk
inoint
i
mahdollist
aa tuot
teen
pitkän eliniän
Keslan asiakk
aille toimi
va jälk
imark
-
kino
inti on elintär
keää. T
uot
tee
n
huolenpidon ans
iosta tuot
teen käyt-
tövarmuus, k
äy
ttö
ominaisuude
t ja
käy
t
töikä pys
y
vät hy
vinä.
Kesla my
y varaosia p
ääsääntöises-
ti huolt
oyhtei
st
yökumppaneilleen,
mut
ta er
it
yises
ti kotimaassa myös
suoraan loppua
siakkaille. V
araosien
toimitusv
armuus on o
llut Keslal
-
la erinomai
sella tasolla jo vuosien
ajan ja se läh
entelee s
ataa prosent-
tia. Varaosamy
ynnin
tavoitett
avuut
-
ta on kehi
tet
ty ja tavo
it
tavu
usluvut
ova
t nousseet.
Yhteist
yökumpp
anien palvelemis
-
ta, my
ös eri aika
v
yöhykkei
llä, ova
t
helpottaneet yhtei
st
yökumppan
i
-
por
t
aalin varaosapal
velut.
T
uot
teid
en jälkim
arkk
inointikulu
-
jen määrä
on alhainen. Jälk
imark
-
kin
oinnin kust
annusseurantaa
on
tarkoituk
sena t
arkentaa ja jatkossa
tavoitte
ena on puhua
laatukustan
-
nuk
sist
a, jo
issa huo
mioida
an myös
ennakoivat, laatua par
antavat toi
-
men
pite
et
. T
uota
nnoss
a t
yö
ntek
i
-
jät t
ekevä
t jo nyt t
ableti
lla poikkea
-
ma-
ilmoituk
se
n prosessin aik
ana
huomatuis
ta
haasteis
ta.
T
avoit
tee
-
na on lyhen
tää poikkeamie
n k
äs
it
-
telyai
kaa alle kaht
een päivään.
Keslan tuot
teisiin liit
ty
vät rek
lamaa
-
tiot
käsi
tellää
n yhte
ist
yö
kump
pa
-
nipor
t
aalissa, joh
on rakennet
aan
vuonna 2
02
4 oma n
äk
ymä my
ös
alihankk
ijoille.
Päämitt
areina tehok
kaassa resur
s
-
sien ha
llinna
ssa on käytet
ty liike
-
vaihto/
t
yöntek
ijä
ja tu
los/
t
yöntek
i
-
jä. Lii
kevaih
to per t
yön
tekijä kasvo
i
selk
eästi. My
ös tulos per työnt
ekijä
kasvoi ja ol
i selkeä
sti plussal
la, jos
-
kaan vuoden 20
2
1 tasolle ei päästy
,
mikä jo
htui komponent
tisaatavuu
-
den viivei
st
ä sekä loppuvuoden yli
-
kap
asiteetis
ta
.
0
50
100
150
200
250
2021
2022
2023
Liikevai
h
to (
t
€) / työntekijä
2021
2022
2023
T
ulo
s (
€) / työnt
ekijä
-5000
-4000
-3000
-2000
-1000
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
35
Energia
tehok
kuu
s
Energiatehok
kuudella Keslalla käsitetään eri toimintojen energian käy
tön tehostamista
sekä valitt
ujen energianlähteiden kestäv
y
yt
tä
.
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
2021
2022
2023
Energiankulutus, MWH
0
30
60
90
120
150
2021
2022
2023
Energiaintensiteetti, MWH
Parannusta
energ
iatehok
ku
udess
a
Energiatehok
kuudella Keslalla k
äsi
-
tetään Keslan eri toimintojen koko
-
naisenergian k
äytön
tehostamist
a.
Energ
iateho
k
as t
oimin
ta on yk
si as
-
kel k
ohti hii
lineutraa
lia energi
an
-
k
äy
t
tö
ä
.
Energi
atehokkuuden parannu
k
sia
on teht
y tähän s
aakk
a perusinves
-
tointien mukana mm.
valaistuk
sen,
lämmit
yk
sen
ja muun rakennus
-
tekniik
an osalta.
Jatk
ossa
energia
-
tehok
kuus tulee
olemaan Keslalla
tavoit
teellis
ta.
Keslan energiankulutus on
viimei
-
sen kolmen vuoden aikana lask
e
-
nut 4
1
5 MWH:l
la.
Uusiutuvan
energian osuus
nousi
vuodesta 20
2
1 vuoteen 20
22, mut
-
ta vuodelle 2
023 K
esla ei ole vi
elä
saanut lukuja s
ähköntoimittajalta
.
Energ
iatehokkuu
s on yk
si merkit
-
tävä kriteeri konein
vestoi
nneis
-
sa, esimerkiksi juu
ri päätt
yneessä
NOSTE
-hank
keessa.
Ener
giainten
sitee
t
ti on
kehit
t
y
ny
t
hyvään su
untaan ja se ol
i kulunee
-
na vuonna 1
05
,4 MWH, missä la
s
-
kua edelli
seen vuoteen 1
7
,6 %.
V
uo
den 20
23 energi
aintens
itee
-
tin para
nemisessa uu
silla i
nve
s
-
toi
nneilla on jo v
aikutusta. Ener
-
giaintensiteet
tiin vaikut
tavat myös
jaksotuserot, kuten tuotteiden val
-
mistum
isen pitkitt
yminen ja lo
-
mautuk
set.
V
uonna 20
20 K
eslan Joen
suun teh
-
taalle asenn
et
tiin aurinkopaneelit.
Paneelit tu
ott
avat vuonna 2023
kolme pros
enttia
koko Keslan ener
-
giankulutuk
sest
a.
Sähkön hank
innassa Kesla on hyö
-
dy
ntäny
t
hintasu
ojauk
sia
, jo
illa py
-
ritään
varautumaan p
örssisähkön
hintaheilahduk
siin.
2021
2022
2023
0
10
20
30
40
50
Uusiutuvan energian osuus, %
Ti
eto uusiutu
van en
ergian os
uudes
ta vu
onna
2023 on saat
avilla vas
ta kes
äkuuss
a 202
4.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
36
K
esl
a täh
tää t
av
oit
teellisempaan
ilma
sto
t
yöhön
T
avoitteellinen ilmasto
- ja ympäristötyö edelly
t
tää kok
o Keslan sitoutumista. Vastuullisuusmittaristoa on
kehitettävä ja seurattava. Y
mpäristönäk
ökulmat on sidot
tava o
sak
si johtamisjärjestelmää ja keslalaisten
päivittäistä tekemistä. H
enkilöstön ympäristötietoisuut
ta lisättävä ja asetettava tav
oitteita te
kemiselle.
K
esl
a kar
toit
taa
ympäristöser
ti
kaatin vaatimuk
sia
Kesla on kehit
tänyt
toimintaansa ympäris
töasioissa
ISO
-
1
40
0
1 ser
ti
fik
aatin suuntaan ja parhaillaan o
n me
-
nossa se
lvit
ys ser
tif
ik
aatin vaatimuksist
a ja toiminnan
tasosta, mi
nkä perusteella teh
dään suu
nnitel
ma ser
-
tif
ikaatin hakemisek
si.
Ilmas
to
-
ohjelmast
a hae
taan
k
onk
reet
tisia t
yökaluja
hiilijal
anjäl
kil
askentaan
Kesla on valit
tu mukaan Keskusk
auppakamarin e
n
-
simmäise
en ilmas
to
-
ohjelmaan
. Ilmasto
-
o
hjelman
tärkein t
yökalu o
n hiilijalanjälkilaskenta, johon o
hjel
-
man aikana
paneudut
aan. Ilmasto
-
ohjelman
aikana
ope
tellaan laskemaan Scope 1
ja 2 -muk
aiset Keslan
oman toiminnan aihe
utt
amat päästöt.
Lisäk
si saa
daan
valmiut
ta myöhemmin laajentaa laskentaa S
cope 3:n
mukaises
ti Keslan k
lusterin p
äästöihin enne
n ja jäl
-
keen Keslan oman v
almistusprosessin ja toiminnan.
Ilmasto
-
ohje
lma käynnis
t
y
y t
ammikuussa
20
24.
jen laskenta
on olennain
en osa
ympäris
tövaikutusten
selvit
ystä
.
Y
mpäristö on huomioitu Kes
l
an
toiminnassa jo monin tav
oin
Kie
rrät
täminen o
n ollut ol
ennaista
tuotannon p
roses
-
seissa jo p
itkään. Pakkaus
materi
aalit ot
etaan talt
een,
purist
etaan ja kierrätetään. La
vat
y
yppiset rat
k
ai
sut,
joil
la koneet kuljet
etaan, ova
t puusta. Mate
riaali on
uus
iutuvaa ja s
iten käytet
tä
vissä esimerkiksi ener
-
giajät
teenä
. Jäteme
talli, myös m
etallisilp
pu, kerät
ään
ja toimitet
taan
satapros
ent
tisesti sulat
toon
uudelle
en
-
k
äy
te
t
t
ävä
k
s
i.
S
y
nergiaetuja s
aadaan myös keskit
tämällä m
etallios
-
tot koostumuk
selt
aan ja valmistust
avaltaan saman
-
t
y
yp
pisiin met
allilev
yihin, j
olloin niid
en hyödynt
ä
-
minen on
tehokk
aampaa. Kesla on v
alinnut teräk
sen
toimittajak
seen SSAB:n, jonka pitkän aikavälin tav
oit
-
teena on
fossiilivapaa terästu
otanto. Kesla käyt
tää
pääsääntöisesti
SS
AB:n korkea- ja
tasalaatuista
Str
en
x
MC700+
-korkealujuus
teräst
ä. Korkealujuus
teräst
ä tar
-
vitaan tu
otte
eseen 20
-50 % vähe
mmän kuin pe
ruste
-
räk
se
llä toteutet
tuna.
Korkealujuusteräs
mahdollis
taa
my
ös kevyempien koneiden valmi
s
tuksen, mikä lisää
ympäris
töhy
öt
yjä tu
otte
en elinkaaren
ajan. T
er
äk
sestä
20 % on kierrä
tet
tyä.
”P
yrimme
my
ös v
alitsemaan v
almistustek
niikoita, jois
-
sa huk
ka on
mahdollisimman vähäistä
. NOSTE
-hank
-
Scope 1
:
päästöt, jot
k
a synt
y
vät yrit
yk
sen toiminna
st
a.
Scope 2:
k
aikki k
asvihuonepäästöt, jotka sy
nty
vät toi
-
selta os
apuolelt
a ostetun energian tu
otannosta.
Y
rit
yk
sen
hiilijalanjäl
je
n laskenta liitt
y
y 20
24 alkaen voi
-
maan tullee
n EU
:n kes
täv
y
ysrapor
tointidirek
tiivin
(
C
S
-
RD) ympäris
töä koskeviin standarde
ihin. Keslan osalta
julkist
amisvelvoite alkaa v
uodes
ta 2025 ja hiilijalan
jäl
-
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
37
keen yhteydessä
hankimme las
erleik
kauslait
teen, jo
ka
on tuonut t
ehokkuut
ta leikkaamiseen
”
, ker
too k
ehi
-
t
ysj
ohtaja Paa
vo Hopponen.
”Leikkauksessa metalli
lev
y hy
ödynnetään optim
aali
-
sesti, jälk
i on laaduk
asta ensimmäises
tä lev
ys
tä läh
-
tien ja jälk
it
yötä tar
vit
aan vähemmän
. Aiemmin mo
-
net leikkeet ost
et
tiin u
lkopuolelta, mi
kä vaikut
ti m
yös
kuljet
ustarpeeseen.
Myö
s uusi särmä
ysk
one lask
ee ja optimoi le
v
yn käy
-
tön. Hi
ts
au
srobotti puolestaan opt
imoi lii
kerat
oja ja
hits
ausparametreja r
ailon ge
ometrian
mukaises
ti, mi
-
kä näk
y
y mm.
hitsauslangan s
äästönä.
Moniss
a pros
esseiss
a, ku
ten pint
akäsit
tel
yn p
esuissa
ja ko
neistuksessa, tar
vitaan v
et
tä. Pro
sessis
sa hyödyn
-
netään v
eden k
ierrätystä.
Optimaalin
en, automatisoitu
valmistuspros
essi vä
-
hentää kokonaisene
rgiankulutusta.
NOSTE-
hankke
en
myötä automaatiotasoa on
saatu ja saadaan
edelle
en
nostet
tua
. Prosessivaihtelu o
n hallinnassa
alusta l
äh
-
tien. Jä
lki- ja lisät
öitä eikä hukkaa synn
y
, mikä vaik
ut
taa
energiankulutuk
se
en. Prosessivaihtelu on huo
mioitu ja
ymmärretty entistä enemmä
n jo tuote
suunni
t
telu
ssa.
Kesla käy
t
tää verrat
tain
vähän kemikaaleja v
almistuk
-
sessa
. Y
rit
ys huomi
oi kemikaalirisk
it laitehank
innoissa.
Käy
tet
tävien kemikaalien
nimikkeitä o
n saatu vähe
n
-
net
t
yä risk
ienhallinnan ja uudistune
en tek
nologian
ans
iosta huomattava
sti. Kes
la tekee t
iivistä yhte
ist
yö
-
tä t
yöter
veyshuollon
kanssa kemik
aaliriskie
n tunnista
-
misek
si
.
Enit
en kemikaaleja kä
y
t
tävä prose
ssi on pintakäsitte
-
ly
. J
oensuun teht
aan muutam
a vuosi si
tten
uusitussa
pintakäsit
telyprosessissa
pesussa käy
tet
t
y vesi testa
-
taan s
äännöllisesti ja
se voidaan k
äsitellä normaalin
jäteve
de
n t
avoin.
Sekä Kesälahden että Ilomantsin pin
takäsit
telyli
njojen
kie
rrätett
y
vesi voidaan neutraloinnin jälkeen
lask
ea
normaalii
n jätev
esiverk
ostoon.
”Liete tiiv
istetään ja toimitetaan
ongelmajät
teisiin,
mut
ta vesi pyst
y
t
ään laskemaan norm
aalin jätev
e
den
mukana k
unnalliseen jätevesijärjestelmään”
, ker
too
kehitysjohta
ja Paav
o Hoppon
en.
Pes
uveden k
ierrätys kaik
kiaan on vähentän
y
t merk
it
-
tävästi kokonaisvedenkulutus
ta.
Robottihitsauk
sen sisäilmaan tuomat päästöt o
vat helpommin hallittavissa, kuin käsinhitsauksen, sillä hitsaus on pisteittäistä.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
38
T
yötur
vallisuus
on
os
a henk
ilös
tön
h
y
v
in
v
ointia
T
yötur
vallisuus on tärkeä asia sekä yrityk
selle et
tä työntekijöille. T
yösuojelutoiminnalla varmistetaan
työnteon tur
vallisuus ja te
rveellisy
ys, mu
tta myös par
anne
taan tekemisen laatua vaiku
ttaen myös
viivan alle. T
yöntekijäll
e työsuojelut
yö tark
oit
taa työn sujuvoitumisen ohe
lla sitä, et
tä pääsee päivit
-
täin ter
v
ee
nä kotiin ja ur
an loput
tua hyvinv
oivana eläk
keelle.
T
yötur
vallisuu
sorganisaatio
toimii usealla t
asoll
a
Keslan t
yösuojelua koordinoi t
yösuojelupäällikkö, joka
t
yöllään yhtenäistää
ja kehit
tää t
yösuojelutoimintaa
sekä tiedottaa ja raportoi Kes
la-tasoisesti.
T
yöturvallisuu
t
ta yrit
yk
sen tasolla hoitaa työsuojelu
-
toimikunta, jossa muk
ana ovat t
yösuojelupäällikön
lisäk
si kaik
kie
n tehdaspaikk
akuntien edus
tajat sekä
t
yö
ntekijöid
en et
tä t
yö
nantaj
an puolelta mutta my
ös
t
yöter
veydes
tä
. T
yösuoj
eluto
imiku
nnan
tehtävä
nä on
mm. työterveys
huollon ja työs
uojelun t
oimin
tasuun
-
nit
elmien h
y
väk
syminen.
T
yösuo
jelun paikkakunta
kohtai
set pienr
yhmät h
uo
-
lehtiva
t t
yöturvallis
uudesta paikallisesti. Ne k
okoon
-
tuvat ku
ukausittain. Ai
heina ova
t mm. läheltä piti -
ti
-
lan
teet sekä tapaturma
t.
Seurannalla saadaan tie
toa
t
yötur
vallisuuden ke
hit
yk
ses
tä
T
yötur
vallisuut
ta seur
ataan useilla mit
tareilla,
joista t
är
-
kei
n on 1
2 kk
:n juokseva TRIF eli tapatu
rmat milj
oonaa
t
yö
tunti
a kohden. T
a
voitteena on, että paikkakuntak
oh
-
taiset l
uvut ovat vuonn
a 20
2
4 alle 30. V
uoden 2
02
3 lo
-
pussa Iloman
tsin ja Kesälahden t
oimipisteet pääs
ivät jo
asetettuun ta
voitteeseen lu
kujen olles
sa 1
3
,7 ja 2
7
,3
1
.
Joensu
un toimi
pistekin oli lä
hellä alka
van vuoden ta
-
voit
et
ta luvun ol
lessa 36,
71
.
Kesla pyrkii
jatkuvasti tunnist
amaan t
yötur
vallisuus
ris
-
ke
jä ja elim
inoimaa
n niitä aiheu
t
tavi
a tekijöitä. K
ulu
-
neena
vuonna havait
tiin mm. t
yömatk
atapaturmien
määrän k
asvavan.
”
T
yömatk
atapaturmat olivat p
ääsääntöisesti liukas
-
tumisia, mihin olemm
e puutuimme muis
tutt
amalla
t
yön
tekijöitä riskistä ja tek
emällä piha-alue
järjestelyitä.
T
yösuhdep
yörien käy
tön ehdoksi olemme aset
taneet
k
ypär
än käy
tön. Myös etät
yömahdo
llisuus parantaa
t
yömatkatur
vallisuutt
a, kun huo
nolla säällä voi jää
dä
kotiin töihin”
, toteaa t
yösuojelupäällikkö Jar
i Moströ
m.
Seurannassa
on vuo
den aik
ana otet
tu käy
t
töön uut
ta
tekniik
kaa.
Sisäiset tur
vallisuushuomiot-
, lähe
ltä piti
- ja
tapaturma
-ilmoituk
s
et tehdään ny
t omast
a por
t
aalis
-
ta, johon on mä
äritelty my
ös niiden käs
it
telypr
otok
ol
-
T
yösuojelutoimikunt
a
Ilomantsi
n
t
yösuojel
un
pienryhmä
Joensuun
t
yösuojel
un
pienryhmä
Kes
ä
l
ah
de
n
t
yösuojel
un
pienryhmä
T
yösuojelutoimikunta hoitaa t
yöturv
allisuutta Kesla-laajuises
ti, kun
taas pienr
yhmät paikk
akuntakohtaisesti.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
39
la sisältäen my
ös ennaltaehkäisevien toimen
piteiden
tot
eutus.
Y
rityk
sen intranet
istä löy
t
y
y aja
ntasaiset luvut sekä
Kes
la-tasoisesti että paikkakuntak
ohtaisest
i. Lisäksi
t
yötur
vallisuuden lukuja ja
toimenpiteitä py
ritään ot
-
tamaan esille intrassa
juttumuotoisena
k
var
taaleit
tain.
K
ehit
ysprojek
ti
t vievät
t
yötur
vallisuut
ta e
teenpäin
askele
askele
elta
V
uoden 20
23 aikana K
eslall
a on viet
y läpi use
ampi
t
yötur
valllisuu
tt
a ed
istävä p
rojek
ti.
Kes
lan tav
oitteena on, että jokaises
sa t
yövuor
ossa on
riit
tävä määrä ensiaput
aitoisia. Koronan jälkeen koulu
-
tusvajetta on kuro
t
tu umpeen ja es
imerkik
si vuonn
a
20
23 6
5 henkilöä kävi h
ätäensi
apukoul
utuksen. Ny
t
reil
ulla 30 %
:lla ke
slalai
sista on vo
imassaole
va ensia
-
pukoulutus.
Ensiapukoulutusten lisäk
si toimipisteissä järjes
tet
-
tiin o
pastuk
si
a jokaisesta toim
ipisteestä löyt
y
vien
def
ibrill
aat
tor
eiden k
äyt
töön.
Henk
ilösuojainten k
äyt
töä
täsmenne
t
tiin sek
ä tuotan
-
nossa työsk
ent
elevien että siellä vierai
levien osalta.
Myös piha-aluei
den tur
vallisuut
ta kehitet
tiin mm. lii
-
ken
nejärjest
elyin.
S
y
ks
yllä toteutet
tiin T
uunaa t
yöp
isteesi tur
vallisek
si
-proj
ek
ti, mink
ä yhteydessä os
allistutet
tiin h
enkilös
tä
t
yöpisteiden
läpikäyntiin t
yötur
vallisuusnäkökulmas
-
ta. Projek
tin y
htey
dess
ä t
yöturv
allis
uusorganis
aatio
sai työstettäväksi lähes 80 työpisteen oma-arvioint
ia.
”Projek
tin yhteydess
ä
t
yötur
vallisuusorganisaatio s
ai
t
yöstet
täväksi l
ähes 80 t
yöpisteen
oma
-ar
v
iointia.
”
Kriisiv
iestinnän suunnitelma valmistui
joulukuussa,
mikä luo
valmiuksia s
ekä t
yötur
vallisuuteen liit
t
y
vi
-
en että muiden kriisie
n aikaiseen viesti
ntään.
Vuonna 20
23 Keslalla tarkennettiin he
nkilösuojainten käyt
töä.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
40
Ilomantsin toimipiste omaa l
uokkaansa
O
nnistumisissa on paikkakuntakohtaisia eroja. Reilun neljänky
mmenen työntekijän Ilomantsin toi
-
mipisteessä rullaava TRIF on 1
3,
7
. Edellisestä tapaturmasta paikk
akunnalla tulee pian vuosi täyteen,
mikä on juhlan paikk
a.
”Edellisen kerran
juhlistimme kokonaista t
yöturmava
-
paata
vuot
ta Il
omantsin toimipis
teessä v
uonna 202
1
”
,
kertoo työsuoj
eluvaltuu
tet
tu San
na Parviainen.
Par
viaisen mukaan
Ilomantsiin on s
ynt
yny
t vuosien
mit
taan hy
vä t
yötur
vallisuuden kult
tuuri. O
ngelma
-
kohdista tullaan
ak
tiivisesti ker
tomaan ja
niihin my
ös
etsit
ään ja toteutetaan ratkaisuja.
”Kunnossapitoasentajamme
Erkk
i L
yhykäinen aut
taa
ratkomaan onge
lmia käy
tännössä
ja toteutt
aa ratkai
-
sut
”
, ker
too
Parv
iainen. E
simerk
kinä Par
v
iainen näy
t
-
tää var
astohyllyjä, jotk
a on k
äyt
y läp
i kiinnit
ys
ten, suo
-
jau
sten ja yleisen kun
non osalta.
Alhaalla: Hyllyihin on tehty tak
asuojuksia, jotk
a estävät lavan s
iir
t
ymi
-
sen ja
putoamisen.
Oikealla: Ilomantsin tehtaalla useampaan työp
isteeseen on lisät
ty eri
-
laisia nostoapuvälineit
ä. Kuvassa työsuojeluv
altuutettu Sanna Par
viai
-
nen näy
t
tää y
ks
inker
tais
ta nos
toapu
välin
et
tä, jo
ta käy
tet
ään keventä
-
mään pideltä
vää työkalua/nostettavaa
kappalet
ta.
Myös ergonomiaa
on paranne
ttu
t
yöpisteissä ja apuna
siin
ä on käy
tett
y työf
ysiot
erapeutin palv
eluja. Huo
-
miota o
n kiinnitet
t
y er
it
yisesti t
yöymp
äristön siistey-
teen, val
aistukseen ja nostoih
in.
T
yöf
ysioterap
eut
ti pitää myös paikan
päällä vast
aan
-
ottoa joka toinen ku
ukausi. Ilom
antsila
iset ovat h
yö
-
dyntäneet palv
elua h
y
vin ja enna
koivasti
, mikä to
-
dennäk
öisesti on e
st
än
y
t joissakin tapa
uk
sis
sa myös
mahdol
lisen saira
sloman.
”
T
yötu
r
vallis
uus on yht
einen juttu”
, tot
eaa Parviainen.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
41
”
T
yötur
vall
isuus on
y
h
tei
nen
j
u
t
tu”
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
42
T
av
oi
t
teena
st
r
a
teginen kumpp
anuus
Kesla-tuotte
iden valmistuk
seen osallistuu lähes 20
0 alihankkijaa. Hank
inta voi olla yksit
täinen mut
-
teri tai suurempi kokonais
uus
. Yhteistyön sujuvuudella alihankkijan kanssa on suuri merkitys paitsi
valmistuk
sen tehokk
uudelle ja aikataulujen pitämise
lle, mutta myös tuotteen laadulle.
Kesl
alla koneiden kom
pon
enttien aliha
nk
inta on
karkeasti luo
kiteltu koneistuk
s
en, hydrauliikan, hit
-
sauksen, lev
y
työn, sähköo
sien sekä valujen al
le. V
al
-
mistet
taviin tuot
teisiin, nosture
ihin, perävaunuihin,
har
vesterikouriin, komp
onent
teja toimit
taa noin k
ak
-
sisataa alihank
kijaa. Os
a komponenteist
a on help
os
-
ti k
or
vattavissa t
oisen toi
mit
taj
an komponen
teilla,
mut
ta osa alihank
kijois
ta on ainoit
a laatuaan. Näist
ä
kak
sitoista
on strategist
a kumppania,
joiden k
anssa
tehdään laajaa yhteist
yötä.
Keslan tav
oit
teena
on pit
-
käkestoinen y
hteist
yö alihankkijoi
den kanssa
.
Auditoinnilla kehitet
ään
alihankk
ijakumppanin toimintaa
Keslan toiminnalle o
n myönnet
t
y ISO 9
00
1
:20
1
5
-ser
ti
-
f
ikaat
ti ja hits
auks
elle ISO 3834
-
2. Keslalla alihankk
ijoil
-
ta ei suoran
naisesti va
adita näitä sertif
ioin
teja, mutta
heidän toimintansa
tulee o
lla ser
tif
ikaat
tien muk
aista.
Puhutaan ulkoistetusta
prosessista ja
ulkoisesti tuo
-
tetusta tu
otte
esta.
Lopputuot
teen valmis
tajana tämä
kok
onais
uus on luon
nollisesti K
eslan v
astuull
a ja siten
Kes
lalla on selvi
lläolov
elvoll
isuu
s.
Yk
si tapa selvi
lläolo
velvol
lisuu
den tote
ut
tamiseen
ova
t audit
oinnit, jo
ita tehdää
n paitsi ennen yh
teistyön
aloit
tamist
a toimitt
aja
valintap
rosessissa mut
ta myös
määräajoin se
n jälkeen. M
erkit
tävimmät k
umppanit
pyritää
n audito
imaan k
olmen vuoden syk
leis
sä. Jos
muut
ok
sia ei ole
, syk
liä v
oidaan pid
entää. V
astaava
sti
jos kumpp
anilla on haastei
ta, s
ykliä
voidaan lyhe
ntää.
Aud
itoin
teja t
oteuteta
an vuosittain useita eri
llisen t
oi
-
mit
taja-auditointisuunnitelman mukaisesti.
Alinhankkija
-auditointien määrä 20
2
1-
20
23. Auditointeja tehtiin
v
uonna
2023 9 kpl.
Auditoijat ovat Keslan asiantun
tijoit
a ja auditoijia on
aina vähintään k
ak
si henk
ilöä.
Auditoinnissa käy
tetään
erityistä lomak
et
ta, jotta tarpeelliset as
iat tul
evat huo
-
mioitua ja
kirjat
tua. Auditoinnin lopuk
si
Keslan edus
-
tajat käy
vät alihank
kijakump
panin kanssa
läpi mah
-
dolliset
poik
keamat, tehdy
t hu
omiot ja tunnis
tetut
kehit
yskohteet. Korjaus
toimenpiteist
ä ja niide
n aika
-
taul
usta sovi
taan yhdes
sä.
”St
rategiset al
ihankkijat s
uhtautuva
t poikkeukset
ta
hyvin audit
ointi
in ja näk
evät sen ke
hit
yk
sen työka
-
luna yrit
y
k
sellee
n”
, ker
too Kesla Oyj:n
laatupäällikkö
T
ero T
anskanen. ”T
oisaalta, jos yrityk
sellä ei ole ha
lua
toiminnan kehitt
ämiseen, on
yhteist
yön jatkaminen
hankalaa.”
2021
2022
2023
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
43
”L
aatu tehdään ennen k
aikkea asiakas
ta var
ten ja siit
ä
hyöty
vät
kaik
ki os
apuolet
, toteaa T
anskan
en. ”P
yr
im
-
me siihe
n, et
tä yhtei
st
yökumppan
imme jaka
vat sa
-
man ar
vomaailman ja intohimon.”
Kesla tiedost
aa vastuunsa
toimitt
ajien kehit
yk
sest
ä
ja tulevaisuudennäk
ymäs
tä, mik
ä on tärkeää etenk
in
pienempien, monesti lähial
ue
ella t
oimivien toimitta
-
jien olle
ssa k
yseessä.
”Meidän on
jaet
tava näkemyks
emme ja toimit
tava ke
-
hityk
sen vetu
rina. Yhte
nä esimerkkinä tästä on 2
0
1
6
lähialue
en hits
aaville toimit
tajille
järjestet
t
y
koulutus
-
hanke, joka antoi valmiude
t IWS-
pätev
y
ydelle ja
ISO
38
34
-
2 sertif
ioinn
ille”
, sanoo T
ans
kanen.
Kes
la ei jätä t
oimittajia yksin ongelm
atapauksissa,
vaan tarjo
aa tar
vit
t
aessa konk
reet
tista
tukea toimi
-
tusk
y
v
yn
palaut
tamisek
si mahdo
llisimman nopeasti.
T
av
oite ja ha
asteet ova
t yhteis
iä.
Kesla on ar
vostet
tu re
ferenssi, joho
n useat kumpp
anit
miele
llään viit
taavat uusia asiakkuuk
sia
hankk
iessaan.
Haussa mieluummin l
aatua
kuin määrää
T
oimit
tajavalinnassa pyrit
ään kar
toit
tamaan ja löy
-
tämään so
pivat kump
panit ensisijaisesti p
ainott
aen
laatua, toimitusten t
äsmälli
s
y
y
t
tä ja k
ustannuskilp
ai
-
lukyk
yä. Luonnoll
isesti paikall
isuu
s on valtti, mutta
tar
vit
tae
ssa ollaan valmiit
a menemään
kauaskin p
ai
-
notusten perässä.
85
%
3
%
12
%
KESLA-tuotteille on m
yönnett
y
Avainlippu-tunnus. T
uot
teiden ko
-
timaisuusaste o
li viimeisimmässä
laskelmassa yli 9
0 %.
KESLA-tuot
teis
iin käytet
tävien ma
teriaalien ostot
keskit
ty
vät vah
vasti
Suom
een ja Euro
opp
aan, jo
iden osuu
s ostois
ta on y
hteens
ä 97 %,
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
44
KESL
A-tuot
tee
t ovat avainlipputuot
teita, j
oiden koti
-
mais
uusaste on yl
i 90 %
. Ostoi
stak
in 8
5 % tulee Suo
-
mesta.
Mikäli
harkinnass
a on uusi toimi
tt
aja tai toimit
t
ajal
-
le uus
i tuote
, jonka toimi
t
tama osa on merkittävä tai
k
yseess
ä on isompi
kokonais
uus,
tilataan toimitt
ajal
-
ta testi
erä yhdessä läpikä
y
t
yjen mä
ärittelyjen jäl
keen.
T
es
tierän laatu ar
vio
idaan mit
tauk
sin ja tark
astuk
sin.
Kom
p
onen
tille anneta
an siis use
in hyväk
syntä esi
-
sarjan tuot
annolle ja myöhemmin lup
a varsinaiselle
tuotanno
lle.
Esisarjan toimitus
T
uotan
tohyväksy
ntä
Alihank
kija toimit
taa
esisarjan, joka tar
kas-
te
taa
n ja mikä
li s
e
täyt
tää
kriteerit
,
otet
aan käyt
töön
.
Alihank
kija toimit
taa
til
auksen, johon
tehdään satunnais-
test
auk
sia.
Risk
iperus
teinen ajat
telu toimit
t
ajan valinnassa
on
erittäin olenna
inen. Riskit, esi
merk
iksi eet
ti
set, talou
-
delliset
, tur
vallisuus-, laatu- ja kemik
aaliriskit,
ar
vioi
-
daan aina ennen
toimitt
ajaksi ot
tamis
ta.
Massahy
väk
sy
nnän jälkeen kompo
nentteihin teh
-
dään riskip
erusteisen laatusuunnit
telun mukaist
a
dokument
oitua tarkastu
st
a to
imitt
aj
an prosessei
ssa,
mut
ta myös satunnaist
arkistu
ksia
vastaanotossa
, jois
-
sa laatup
oikkeamat mone
sti huomataan
. Joskus myös
koneiden loppukäyt
täjiltä tule
vien rek
lamaa
tioiden
sy
yk
si voi pa
ljastua k
omponentin l
aatuvirhe
. Virheisiin
pääst
ään käsik
si sys
temaattisella
ja dokumentoidulla
reklamaa
tioiden käsittelyll
ä ja juuri
s
yiden etsim
isellä.
Pahimmillaan laatuongelmat voivat
johtaa vaaratilan
-
teisiin koneenk
äy
tössä tai jo
pa henk
ilövahinkoihin.
Huomattaessa vaa
raa tai esim. mer
k
ittävää ma
inehait
-
taa aihe
ut
tavi
a laatuongel
mia, on Ke
slan viip
ymättä
tiedostettava v
astuunsa ja ryhdy
t
tävä ta
rpe
elli
siin t
oi
-
menpiteisiin.
Riskip
erusteisen
ajattelun ja
toimitt
ajan
-
valmiu
k
sien vuok
si on jouduttu vaihtamaa
n myös al
i
-
hankk
ijakumppaneit
a.
Mit
tauk
sella par
emmaksi
Alihankk
ijoiden toiminnan taso
a kuvaavat mit
tareit
a
ollaan päiv
it
tämässä. T
av
oit
tee
na on saa
da mit
tareista
reaaliaikaisia. Y
htenä t
yökaluna on
toimitt
ajapor
taa
-
li, jon
ka k
autta kulk
evat valokuv
at, selvit
ysp
y
ynnöt,
juurisy
yn
tutkinnat
ja muu tar
pee
llinen info
rmaatio.
T
oimit
t
ajapor
taalin o
dotetaan o
levan käy
t
tövalmis
vuoden 20
24 en
simmäisen vuos
ipuoliskon ai
kana.
Viimeise
n vuoden aikana seur
annassa on ol
lut eri
-
t
yisesti alihank
kijoid
en komponent
tien toimitus
-
varmuus.
T
oimitus
varmuus h
eikenty
i koronan aik
a
-
na maailmanlaajuisesti, mut
t
a myös alihankkijoid
en
omalla toiminnalla on ollut
vaikutusta
heikenty
nee
-
seen toim
itusvarmu
uteen.
Vuoden aikana
on rakennet
tu myös pohja laajemmal
-
le mi
tt
aristo
lle.
T
uot
annon t
yönte
kijät voi
vat lähe
tt
ää tab
letilt
a välit
töm
ästi tie
don laa
-
tuongelmista. Juu
risyiden selvit
ys sekä k
orjaavat
ja ehkäisevät t
oimenpi
-
teet t
apaht
uvat sa
massa s
ovelluk
ses
sa. L
aatupu
utte
ista i
lmoit
tam
inen
on keskeinen osa jatkuvaa parantamist
a.
”L
aatu
tehdään
ennen kaikke
a
asiakasta
v
a
r
t
e
n
.”
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
45
hal
l
i
nn
oin
t
i
Hall
int
o
Halli
tus
46
Johtor
yhmä
48
Riskienhallin
ta
50
T
oimielinten palk
itsemisrapor
t
ti
52
Corporate
Gov
ernance
56
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
46
Hallitus
Keslan yhtiöjärjestyksen muk
aan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään neljä ja enintään seitsemän
osakkeenomistajien yhtiökokouksessa valitsemaa jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää valintaa
seuraavan varsinaisen yh
tiökokouksen päättymiseen saak
k
a.
Sonja London, s. 1975
Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2023.
Riippumaton yhtiöstä ja sen merk
ittävästiä osakk
eenomistajista
Koulutus:
Oikeustieteiden maist
eri, EMBA
Pää
toimi:
lak
iasiainjohtaja T
actoT
ek
Oy
Osakkeet:
- kpl
V
esa T
uomi, s. 1961
Keslan hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2021 ja hallituksen jäsen
vuodesta 2020.
Riippumaton yhtiöstä ja sen merk
ittävästä osakk
eenomistajista
Koulutus:
kauppatieteiden maisteri
Pää
toimi:
toimitusjohtaja
Vestuom C
onsulting O
y
Osakkeet:
- kpl
V
eli-Matti K
ärkkäinen, s. 1967
Keslan hallituksen var
apuheenjohtaja vuodesta 2021 ja hallituksen
puheenjohtaja 2014-2020.
Riip
puvai
nen yht
iöst
ä, sillä hä
n on toiminu
t hallit
uks
en jäse
nenä y
htäjak
so
isest
i yli 10 vuot
ta.
Ei riippu
maton yhtiön merkittävistä osakkeenomistaji
st
a, sil
lä hän on itse yh
tiön merkit
tävä o
sak
-
keenomistaja.
Koulutus:
yht
eiskuntatieteiden maisteri
Pää
toimi:
toimitusjohtaja Lipu Oy
Osakkeet:
19 000 kpl A-
osake, 372 146 kpl B-osake
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
47
Jouni Paajanen, s. 1967
Keslan hallituksen jäsen 2003-2007, 2010-2011 ja vuodesta 2013.
Riip
puvai
nen yht
iöst
ä, sillä hä
n on toiminu
t hallit
uks
en jäse
nenä y
htäjak
so
isest
i yli 10 vuot
ta.
Ei riippu
maton yhtiön merkittävistä osakkeenomistaji
st
a, sil
lä hän on itse yh
tiön merkit
tävä o
sak
-
keenomistaja.
Koulutus:
yht
eiskuntatieteiden maisteri
Pää
toimi:
Programme manager in deliv
er
y assurance F
ujitsu EMEIA Region
Osakkeet:
13 000 A-osake, 105 000 B-osake
Petri Saavalainen
s. 1967
Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2022.
Riippumaton yhtiöstä ja sen merk
ittävästiä osakk
eenomistajista
Koulutus:
diplomi-insinööri
Pää
toimi:
Managing Partner CapMan Russia F
unds; toimitusjohtaja Guarneri Oy
Osakkeet:
1 000 kpl A-
osake
Ari Virtanen
s. 1958
Keslan hallituksen jäsen vuodesta 2016.
Riippumaton yhtiöstä ja sen merk
ittävästiä osakk
eenomistajista
Koulutus:
MBA, Insinööri (
TMC, HHJ-P
J
)
Pää
toimi:
toimitusjohtaja Advion Solutions Oy
; hallitusammattilainen
Osakkeet:
- kpl
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
48
Johtoryhmä
Keslan johtoryhmä koostuu hallituksen nimittämästä toimitusjohtajasta ja viidestä omasta vastuualuees-
taan vastaavasta ja asiantun
tevasta johtoryhmän jäsenestä. Johtor
yhmä johtaa operatiivista toimintaa,
valmistelee strat
egisesti tärkeitä asioita hallituksen päätettäväksi sekä ohjaa hallituksen päätösten toteut
-
tamista.
Ilkka Miettinen, s. 1963
T
alousjohtaja, vt. toimitusjohtaja
Kesla Oyj:n johtor
yhmän jäsen vuodesta 2023 alkaen.
Kesla Oyj:n palveluksessa vuodesta 2023.
Koulutus:
kauppatieteiden maisteri
Osakkeet:
- kpl
Paavo Hopponen, s. 1961
Kehity
sjohtaja, vt. tuotantojohtaja
Kesla Oyj:n johtor
yhmän jäsen 2007 alkaen 5.4.2023 saak
ka ja
10.11.2023 alkaen.
Kesla Oyj:n palveluksessa vuodesta 2007.
Koulutus:
diplomi-insinööri
Osakkeet:
1050 kpl
Ari Pirhonen, s. 1966
Liiketoimin
tajohtaja, auto- ja teollisuusnosturit
Kesla Oyj:n johtor
yhmän jäsen vuodesta 2019 alkaen.
Kesla Oyj:n palveluksessa vuodesta 2006 alkaen.
Koulutus:
diplomi-insinööri
Osakkeet:
- kpl
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
49
Mika T
ahv
anainen, s. 197
4
Liiketoimin
tajohtaja, puunkorjuulaitteet
Kesla Oyj:n johtor
yhmän jäsen vuodesta 2012 alkaen.
Kesla Oyj:n palveluksessa vuodesta 2003 alkaen.
Koulutus:
maatalous- ja metsä
tieteiden maisteri
Osakkeet:
- kpl
Markku Lappalainen, s. 1960
Liiketoimin
tajohtaja, traktorivarusteet
Kesla Oyj:n johtor
yhmän jäsen vuodesta 2021 alkaen.
Kesla Oyj:n palveluksessa vuodesta 2021 alkaen.
Koulutus:
insinööri, MBA
Osakkeet:
- kpl
Muutokset johtoryhmässä vuoden 2023 aikana:
toimitusjohtaja Marko Pekkola 1
.
1
1
.2023 saakk
a
talousjohtaja
Ilkka
Miet
tinen 1
2.
4.2023 alkaen ja v
t
. toimitusjohtajana 2.
1
1
.2023 alkaen
tuotantojohtaja Paavo Hoppon
en 5.4.2023 saakk
a ja v
t.
tuotantojohtajana 9
.
1
1
.2023 alkaen
tuotantojohtaja Mar
ko Lappalainen
5.4.202
3
alkaen 9.
1
1
.
20
23 saak
ka
talousp
äällikkö Sarita
Kortelaine
n 5.4.2023 saakk
a
Laajennetussa johtoryhmässä ovat toimineet lisäksi jälkimarkkinointipäällikkö Reijo
T
uononen ja tuotekehi-
tyspäällikkö Jukka Sadinmäki.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
50
Riskienhallinta
Riskie
nhallinnan päämääränä on varmistaa K
eslan
strategian toteutuminen. Päämäärän saavuttami
-
nen edelly
t
tää, ett
ä tieto tav
oit
teisiin ja toimin
-
taan kohdistuvista epäv
armuustek
ijöistä, riskeistä
ja mahdollisuuk
sista on käytett
ä
vissä
, kä
y
tössä on
yhdenmukaise
t ja tehokk
aat menetelmät tunnis
taa,
arvioida ja hallita riskejä sekä niiden seurauksia.
Kesla-konser
nissa riskejä ar
vioidaan ja hallit
aan liiketoi
-
mintalähtöisesti ja kokonaisvalt
aisesti. Tämä t
arkoitt
aa
sitä, e
tt
ä keskeisiä risk
ejä tunnis
tetaan, ar
vi
oidaan, hal
-
litaan, se
urataan ja rap
or
toidaan järjestelmällises
ti osa
-
na liiketoimintaa konserni-, toimiala- ja
toimint
otas
oilla
kaik
issa toimintamaiss
a.
Keslan riskienhallinta on
my
ös os
a ar
voketjun riskienhal
-
lintaa, jot
a toteutetaan yh
dessä jälle
enmy
yjien, t
avaran
-
toimitt
ajien ja palveluntoimit
tajien k
anssa.
Kesla-konser
nissa riskienhallintaa
toteut
e
taan seuraavin
periaat
tein:
Asetamme tav
oit
teem
me liik
etoimin
tamahdoll
isuu
-
det ja riskit huomioon ottaen.
O
tamme tie
toisia ja arv
ioituja riskejä strategiavalin
-
noissa esim.
liiketoimi
nnan
laajentamisessa, mar
kk
i
-
na-asema
n vahvistam
isessa sekä uuden l
iiket
oimin
-
nan luomisessa
.
Ar
vi
oimme risk
it toteutumisen vaiku
tusten suuruu
-
den ja tod
ennäköisy
yden mukaan
ja ar
vioinnissa
otamme huomioon taloudelli
sten näkök
ohtien li
-
säk
si myös vaikutuk
set ihmisiin, y
mpäristöön
ja mai
-
neeseen.
Kaik
ki m
erki
tt
äviin päätösesit
yk
siin liitetään
riskiana
-
ly
ysi.
Vältämme t
ai pien
ennämme op
eratiivisia ja
vahinko
-
riskejä.
Huole
hdimme tur
vallisest
a asioinnista ja
tietosuojasta
sek
ä tuot
teis
ta asia
kk
aillemm
e.
Luomme
työntek
ijöille tur
vallisen t
yöympäris
tön.
Minimo
imme rikosten t
ai väärink
äytösten
mahdolli
-
suude
t.
Varmistamme jatku
vuuden tur
v
aamisek
si kr
iittise
t
toiminnot ja nii
den tar
v
itsem
at resurssit.
Varaudumme risk
ien realisoitumise
en kriisi
-, jatku
-
vuus- ja toipumissuunnitelmin, suunnitelmien har
-
joit
telulla sekä
riit
tävällä vakuutustur
valla
.
Pidämme risk
ienhallintaan k
äytet
tävät kus
tannuk
set
ja resur
ssit oikeass
a suhteess
a sa
avutet
tavissa
olev
iin
hyötyihin
nähden.
T
ied
otamme
riskeist
ä ja r
iskie
nhallinnas
ta sid
osr
yh
-
mille K
eslan corporate gov
ernance -periaatteiden
mukais
esti.
Riskin määri
t
tely ja ri
skien luokit
tel
u
Riski
t
Riski
tarkoit
taa t
apahtumaa tai o
losuhdet
ta,
joka voi
vaikeut
taa tai
estää
Keslan tavoitteiden
saavut
tamist
a
tai j
onka
vuok
si liiketoimint
amahdo
llisuuk
sia voi jää
dä
hyödy
ntä
mät
tä
.
Risk
it luo
kite
llaan Keslass
a:
strategisiin,
operatiivisi
in,
talo
udellisi
in,
maine
-
ja tur
v
allisuusriskeihin.
Strategisella riskillä
tarkoit
etaan epäva
rmuutta, joka
liit
t
y
y muutok
siin
toimintaympäris
tössä ja Keslan k
y
-
k
y
yn
hyödyntää näit
ä muutok
sia tai
varautua niihin.
Ulkoiset
riski
t liit
t
y
vät
toimintaympä
ristön mu
utok
-
seen ja ne voi
vat liitt
yä esi
m. yleiseen taloustil
antee
-
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
51
see
n, asiakk
aiden k
ulutuskäy
t
täy
t
ymisee
n, kilp
ailijoihin,
lain
säädänt
öön, teknologian k
ehit
yk
seen, jne
. Sisäiset
riski
t liit
t
y
vät mm
. teht
yihin s
trategiavalintoihin, liiketoi
-
mintamuutok
siin ja y
rit
ysjärjestelyihin
. Strategisia riskejä
ja mahdol
lisu
uk
sia arvioitaessa a
ikajänt
eenä on kolme
vuotta ja tavo
it
teena on lö
y
tää ne liik
etoimi
ntamahdol
-
lis
uudet, joita h
yödyntämäl
lä saavut
etaan tav
oitteet hal
-
littavil
la risk
eillä, ja t
oisaalta vä
lt
tää nii
tä, joihin li
it
ty
y
kohtuuttoman suuria riskejä. T
unnistamat
ta tai hyödy
n
-
tämättä jään
y
t mahdol
lisuu
s on myö
s riski.
Operatiivisella risk
illä
tark
oitetaan olos
uhdett
a tai va
-
hink
oa, joka voi estää tai va
ikeuttaa tav
oitteiden saa
vut
-
tamist
a tai
aiheut
taa v
ahinkoa ihmisille, omaisuude
lle,
liiketoiminnan jatkuvuudelle, tie
doille tai y
mpäristölle.
Ope
ratiivisia riskejä pyrit
ään vält
tämään t
ai pienent
ä
-
mään, k
uitenkin ni
in et
tä kon
troll
ien kustannukset ovat
järkeväss
ä suhteess
a risk
in suuruu
teen.
T
aloude
llisilla riskeillä
tarkoitetaan riskejä, jotk
a liit
-
t
y
vät mm.
rahoituk
se
n saatavuuteen
ja hintaan, va
-
luut
takurssimuutok
siin, sijoitustoimintaan,
tuotan
-
nontekijöiden h
intojen va
ihteluu
n, vastapuoliin ja
asiakaslu
ototuk
se
en. T
alou
delliste
n risk
ien ha
llintaa
ohjaa Keslan hallituk
sen v
ah
v
istama konser
nin rahoi
-
tuspoli
tiikk
a sek
ä Keslan luot
topo
litiikk
a toimiala-
ja yh
-
tiökoht
aisine t
arkennuk
sin.
Mainerisk
illä
tark
oitetaan ris
kiä siitä, että aiheellinen
tai aih
eeton Keslan liiketoimiin t
ai suhteisiin liit
t
y
vä
epäsuotuisa
julkisuus heikentää luot
tamus
ta Keslaa
koh
taan. Maineri
ski on usein seurau
st
a to
teutunees
-
ta operatii
visesta riskistä tai c
omplianc
e
-riskistä, ja sen
seurauksena maine heik
kenee asi
ak
kaiden ja muiden
sidosryhmien keskuude
ssa.
T
ur
vallisuusriskillä
tarkoitetaan
Keslan ja sen toimin
-
nan tur
vallisuuteen liit
t
y
vän
haitan tai v
ahingon mah
-
dolli
suutta ja toden
näköi
sy
y
t
tä sekä näiden seu
rauk
si
a.
T
ur
vallisuusrisk
it voi
vat s
ynt
yä e
sim. rikollis
en t
ai viha
-
mielisen toiminnan se
urauk
sena.
Riskino
t
tohalu
Keslan hallitus määrit
telee r
iskinot
tohalun ja ohjaa ris
-
kinot
toa
koko k
ons
ernissa. R
iskinot
toa suhteess
a riskin
-
kantok
yk
y
yn
seurataan s
äännöllisesti.
Sitä ar
vioi
daan
erityisesti strategi
akäsittelyn yhtey
dessä sekä päätet
-
täessä k
onsernin kan
nalta merkittävistä lii
ketoi
minta
-
hankkeist
a tai investoinneist
a. Ar
vi
oinnissa käy
tetään
mm. liiketoiminnan k
assavir
taa ja konser
nin vakavarai
-
suutt
a kuvaavia tunnuslukuja.
Riskienhallinnan ohjausmalli
ja vastuut
Keslan
hallituk
sen
tehtäviin kuuluu mm. v
armistaa
johtamisjärjestelmän toimiv
uus. Tässä ro
olissa hallitus
vahvistaa konser
nin riskie
nhallintapolitiikan
sekä
käsit
-
telee k
okouksissaa
n konsern
in merkit
tä
vimmät ri
skit ja
epävarmuus
tekijät
.
T
oimitusjohtaja
joht
aa Kesla-
konsernin toimintaa y
h
-
tiön hallituk
sen ant
amien ohjeiden
ja määräysten mu
-
kaises
ti sek
ä rapo
r
toi hallituk
selle y
htiön liiketoiminnan
ja taloudel
lisen til
anteen k
ehity
ksestä.
Va
s
tuu riski
enhallinnan toteutt
amisest
a on
liiketoimin
-
nan ja yhteisten toimintojen johdolla
. T
oimitus
joh
-
taja koordinoi r
iskienhallintaprosessia ja vas
taa riskir
a
-
por
toinnist
a sek
ä toteut
taa yhd
essä liiketoimintojen ja
yhteisten toimintojen kanssa
riskien tunnis
tamista
ja
halli
ntatoimenpiteiden mä
ärit
tämistä.
Jokaisen kesla
-
laisen
pitää tuntea ja hallit
a oman vastuualue
ensa risk
it.
Risk
iar
vioinnissa tunnis
tetuille mer
kit
täville r
iskeille ni
-
metään vast
uuhenkilöt, joka va
staavat t
oimenpit
eiden
suunnittelus
ta, toteutuk
ses
ta ja s
eurannasta
. Määritelly
t
toimenpiteet
liitetään toimintasuunnitelmiin ja seuran
-
toihin.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
52
T
oimielin
ten pal
ki
t
semisrapor
t
ti 2023
Johdanto
Tämä palkitsemisrapor
tti selostaa Kesla Oyj:n (”yh
t
iö”) viimek
si päättyne
en tilikauden aikana toimi
-
elimilleen mak
samat palk
kiot. Kesla Oyj noudatt
aa lista
yhtiöide
n hallinnointikoodia 20
20. V
uoden
20
23 palkit
semisraport
ti on hallituk
sen hyväk
symä.
Halli
tuk
sen ja k
onsernij
ohtajan pal
k
itsemista oh
jaa kon
-
ser
nin palk
its
emispo
litiik
ka.
Palkit
semisp
olitiik
assa
kuvataan yh
tiön toi
mielint
en palkitsemisen yleiset
ohjeet, periaa
t
teet ja päät
ök
sent
ekoproses
sit. Tilikau
-
della 2
0
23 on noudat
et
tu to
imielin
ten palkitsemi
spo
-
litiikk
aa siitä p
oikkeamatt
a tai p
alkk
ioita tak
aisin pe
-
rimät
tä
. T
o
imielinten
palk
itse
mispoli
tiikk
a esitell
ään
yhtiök
okoukselle vähi
ntään nelj
än vuoden välein.
Palkits
emisen t
av
oit
teena
on kannus
taa avainhenk
i
-
löitä yht
iön pitkän aika
välin taloudel
listen ta
voittei
-
den s
aavutt
amiseen,
kilpailuk
y
v
yn
parantamise
en
ja omist
aja-ar
von k
asvat
tamiseen
. Palkit
semisjärjes
-
telyt toimiva
t myö
s ylimmän johdon s
itouttamisen
ja motivoinnin välin
eenä s
trategian ja ly
hy
en
tähtäi
-
men tav
oitteiden saa
vut
tami
sek
si. V
uonna 2
02
2 yh
-
tiössä
otetti
in lyhyen aik
avälin kannus
tinjärjestelmän
(”STI”) lisäksi käy
ttöön pitkän aika
välin o
sakeperustei
-
nen k
annustinjärjestelmä
(”L
TI
”). L
T
I:n ensimmäinen
ansaintajak
so on 2022
–
20
24
, ja
siihen osallistuminen
mahdo
llistet
tiin toimitusjohtajall
e ja muille y
htiön
ava
inhenkilöille
.
T
oimielint
en palkk
ioiden kehi
t
ystä verrataan kon
ser
-
nin työntekijöiden palkko
jen ja palkk
ioiden kehityk
-
seen sekä konsern
in kesk
eisi
mpiin taloudell
isiin ta
-
voitteisiin. H
enkilös
tön palkat ja
palkk
iot sisältää
koko
kon
sernin henkilöst
ölle maksetut palkat ja pal
k
kiot
vähennet
t
ynä
hallituks
en ja toimitusjohtajan palk
ki
-
oilla. He
nkilös
tön keskipalk
ka on
laskettu jak
amalla
henk
ilöstön p
alkat ja p
alkk
iot tilikau
den keskimäär
äi
-
sellä henkilö
stömääräl
lä, jossa loma
utuk
set ja mu
ut
palk
at
tomat po
issaol
ot on
huomioi
tu.
Palkit
semisr
apor
tiss
a esitet
y
t pa
lkk
a- ja
palk
kio
tiedot
ovat mak
sup
erus
teisia.
T
uloskehit
ys ja palk
it
seminen
V
uositasol
la konsern
in liik
evaih
to parani 2
0,8 % ja oli
5
5,4 m
ilj. euroa (
45,
9
) ja kanna
t
tavu
us parani selvä
sti.
Kesl
an tuot
teiden kys
yntä heikkeni kuitenkin vuoden
toi
sella puoli
skoll
a ja tilika
uden 20
23 lopun t
ilaus
k
an
ta
oli 1
6,
5 mil
j. euroa (
3
7
,0)
. Viennin osu
us oli merkitt
ä
vä,
5
9 % liik
evaihdo
sta (6
1
).
Kohonneita
kustannuk
sia pyst
y
t
tiin siir
tämään
osin
hintoihin, mikä näk
yi
parantuneena
koko vuoden
kan
-
natt
avuutena liiketulok
sen
noustessa 1
,4
miljoonaa
euroa
voitollisek
si
(-
1
,3)
.
Net
tovelkaantun
eisuusas
te
parani ol
len 1
0
2 % (
1
34
), jo
ten suu
nta oli oik
ea, mutta
alle 5
0 % tavo
it
teeseen on viel
ä matkaa. V
uoden tulos
-
ta rasittiva
t merkit
tävä
sti korko
tason my
ötä kasvaneet
net
torahoituskulut
0,7 milj. euroa (0,2)
.
Vuoden 202
3
aikana jatket
tiin NOSTE
-hank
keen inves
-
tointien käy
t
töön
ottoa
. Nämä investoinnit p
arantavat
kilpailuk
y
k
yä mahdo
llistamalla automaation ja digit
a
-
lisoinnin hyödyntämis
en tuot
teiden v
almistuk
sessa,
tehostavat tuot
antoa ja kehit
tävät laadunhallintaa.
Kesla odot
taa
inv
es
tointien hy
öt
yj
en näk
y
vän
täysi
-
määräisenä v
uoden 202
4 aikana.
Henkilöstön palkkojen k
ehit
yk
sen 20
1
9
–
2
023 tr
endi
mukail
ee konserni
n liike
voit
on kehitystä. Henkilöstön
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
53
palkat reagoiva
t konsernin heik
on kannattavuuden
vuosina k
annattavuude
n laskua hitaammin ja
viiveellä.
Hall
ituspalkkioita k
orotettiin vuonn
a 20
22 ja ne oliva
t
samant
asoisia v
uosina 201
9
–
20
2
1
.
Yhtiön toimitusjohtajana v
uoden 2022 lopulla aloit
ta
-
nut Mark
o Pekk
ola ir
tisa
noutui 29
.
9
.
20
23 ja j
atkoi t
eh
-
tävässään 1
.
1
1
.2023 saakk
a, jonk
a jälkeen t
alousjohtaja
Ilkk
a Mie
ttine
n nimitet
tiin väliaik
aisek
si toimitusjoh
-
Palki
tsemi
sen kehity
s
2019
2020
202
1
2022
2023
Hallituk
sen palk
ki
ot
99
99
10
5
11
9
12
1
Hallitus palkkioide
n kehitys
2
,1
%
0,0 %
5,6
%
13
,
5
%
2
,1
%
T
J
palkk
io Simo Saas
tamoinen
223
2
15
2
32
265
T
J palkkio Simo Saastamoi
nen,
kiinteä palk
anosa
223
2
15
223
226
T
J palkkio Simo Saastamoi
nen,
muut
tuva p
alkan
osa
0
0
9
39
T
J palkkioiden kehitys,
Simo Saa
stamoinen
-
11
,
2
%
-3,
6 %
7,
8
%
14
,
3
%
T
J palk
kio Ma
rk
o Pek
kola
26
255
T
J palkkio Marko P
ekkola,
kiinteä palk
anosa
26
2
55
Vt. T
J palk
kio Ilkka Mie
ttinen
26
Vt. T
J palkk
io Il
k
ka Miettinen,
kiinteä palk
anosa
26
Kon
sernin T
J palkkiot yhteen
sä
223
2
15
2
32
2
91
2
81
Kon
sernin T
J palkkioiden
kehitys yhtee
nsä
-11
%
-
4 %
8 %
26 %
-3 %
T
yöntekijöiden palkat j
a
palkkiot, 1 00
0€
1
0 0
30
9 096
1
0 000
1
0 2
7
4 *
1
1 5
6
1
T
oimihe
nkilöpalk
at
3 864
3
855
4
20
0
4
41
0
4 829
T
yöntek
ijäp
alkat
6
16
6
5
2
41
5 80
0
6
0
81
6 357
Henk
ilöstön määrä kesk
imäärin
247
2
20
24
6
24
6
258
Hen
kil
öst
ön k
es
kipa
lkka
1 000€/h
lö
/vu
os
i**
40,
6
41,
3
40,
6
41,
8
4
4,
8
Henkilöstön palkkojen ja
palkkioiden ke
hit
ys, muu
tos ed.
vuoteen
4,
3 %
1,
8
%
-1,
7
%
2,7
%
7,
3
%
* Hen
kilös
tön pa
lkat ja p
alkk
iot, t
€ ilm
an T
J vaih
dok
se
en liit
t
y
viä suo
ritep
erus
teisia ku
luja
** Hen
kilöstön kesk
ipalkk
a ilman pakollisia sivuk
uluja
tajaksi. Mark
o Pekkola e
ikä Ilkka Miet
tinen olleet STI:n
tai L
TI:n ansaint
ajak
son 202
2–
20
2
4
piirissä.
Kes
la ilmoitti 22.
1
1
.20
22 toi
mitus
johtaja S
imo Saasta
-
moisen toimisuhteen päät
t
ymisest
ä. Vuodelle 202
2
kirjat
tiin toimitusjo
htajasopimuk
se
n mukaise
en ir
tisa
-
nomiskor
vauk
seen liit
t
y
vä v
arauma 2
1
6
tuhatta
euroa,
joka makset
tiin vuon
na 20
23.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
54
Konsernin
taloudellinen
keh
it
y
s
2019
2020
2
021
202
2
202
3
Liikevaihto
47 352
3
9 6
4
7
4
5 4
72
4
5 863
5
5 396
Liikevaihto muutos
5
,1
%
-16
,
5
%
14
,
7
%
0,9 %
20,
8 %
Liiketulos
1 603
5
67
2 2
1
3
- 1 3
1
9
1 38
5
Net
tovelkaantumisaste
89 %
60 %
60 %
1
34 %
10
2
%
Hallituk
sen palk
kiot tilik
audella 2023
Nimit
ystoimikunnan eh
dotuk
sen mukaises
ti 1
2.4.
20
23
pidett
y yhtiök
okous pää
t
ti, että toimi
k
audel
la 20
23 hal
-
lituk
sessa jatkoi Veli-M
atti
Kärk
käinen,
Jouni Paajanen,
V
esa T
uomi, Ari Virtanen ja P
etri Saa
valaine
n. Uutena
jäsenen
ä halli
tuk
seen valittii
n Sonja Londo
n. Lisäksi yh
-
tiökokous p
äätti
hallituk
sen v
uosipalk
kiois
ta nimit
ys
-
valiokunnan esit
y
k
sen mukaises
ti: hallituks
en puhe
en
-
johtajan p
alkk
io 3
5
00
0 euroa
ja varapuhe
enjohtajan
sekä kunkin hal
lituksen jäsenen pa
lkk
io 1
7 500 euroa.
Järjest
äyt
ymiskokouk
sessaan
1
2.4.
20
23 hallitus v
alitsi
keskuudest
aan puhe
enjohtajak
si V
esa
T
uom
en ja va
-
rapuheen
johtajaksi V
eli-Matti Kärkkäisen.
Hall
ituk
sen jä
senet eivät ole työsu
hteessa yh
tiöön
eiv
ätkä
he
siten
kuulu
t
yösuhtei
sten
palk
k
iojär
jes
tel
-
mien pii
riin. Halli
tuk
selle ei ma
k
seta palkkioita osak
-
keina. Valiokunta- ja
toimikuntatyöskentelyn p
alkk
io
sisält
y
y v
uosipalkk
ioon.
Kuluk
or
vauk
se
t mak
setaan
verotussäännösten ja
toteutuneiden k
ustannusten
pohjalta
. Hallitus ei s
aa muita tal
oudellisia etuuk
sia.
Hallit
uksen palk
kio
t,
1 000 €
2023
maksut
apa
T
uomi V
esa
35,
0
rahana
Kärkkäinen V
eli-Matti
1
7,
5
rahana
Paajanen Jouni
1
7,
5
rahana
Vir
tan
en Ari
1
7,
5
rahana
T
oivonen Rit
va
2,9
r
ahana
Saavalainen Petri
1
7,
5
rahana
London Sonja
13
,1
rahana
Yhteen
sä
121,
0
T
aulukon palk
kiot ovat mak
supe
rusteisia. Palkk
ioiden
ero maksuperusteisen ja yhtiökokou
k
sen päät
tämän
suorit
usper
usteisten
palk
ki
oiden
välillä jo
htuu halli
-
tuspalkk
ioiden
palkanlaskentajak
sosta
.
T
oimitusjoht
ajan palkit
seminen
tilikaudell
a 2023
Hallitus päät
tää toimitusjohtajan kannustinjärjestel
-
mistä
vuosit
tain
. Yhtiöllä
ei ole
käy
tössä opti
ojärjestel
-
miä. T
oimitusjohtajalla ei ole erillist
ä eläkesopimust
a
yhtiö
n puolesta. T
oi
mitus
johtajal
la on puhelinet
u ja
aut
oetu, jotka vastaa
vat yhtiön j
a verottajan ylei
st
ä
käytänt
öä.
T
oimitusjohtajan ir
tisan
oessa toimitusjohtajasopimuk
-
sen, so
velletaan k
olmen kuuka
uden ir
ti
sanomisaikaa.
Yhtiön irtisanoessa sopimuksen astuu ir
tisanominen
välit
tömäs
ti voimaan ilman
erillist
ä ir
tisan
omisaik
aa.
Yhtiön päät
täess
ä sopimuk
sen
toimitus
jo
htajalle mak
-
setaan
kuuden k
uukauden
rahapalkk
aa vast
aava raha
-
summa erokor
v
auk
sena. Väliaik
aisena toimiv
an toimi
-
tusjohtajan kohdalla sovellet
aan johtajasop
imuk
sessa
sovit
tuja määräaikoja eli ir
tisanomin
en on mahdo
llista
kolmen kuuk
auden ir
tisanomis
ajalla.
Vuonna 20
23 toimitusjohtajalle mak
se
ttiin k
iinteää
kokonaispalk
kaa
, jok
a sis
ältää k
uukausit
t
aisen r
a
-
hapal
kan ja mahdoll
iset tavan
omaiset ve
rotettava
t
luont
oisedut. Perus
palkka
tarkistetaan olos
uhteiden
ede
lly
t
tämä
llä aikavälillä
yhtiön
hallituk
sen
toimest
a.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
55
T
oimitusjohtajan maksuperusteise
t palkkio
t vuonna 20
2
3:
V
uoden 20
22 STI:n to
teumaa
n perustuen toi
mitus
johtaja
lle ei ole makset
tu mu
ut
tuvia pa
lkanosu
uk
sia vuon
-
n
a
202
3.
T
oimitusjoht
ajan STI:
n mukainen
tulospalk
kio o
n kokonaisuudessaan enintään
6 kuukaud
en rahapalk
kaa
vastaa
va rahamää
rä kaikk
ien vuoden 20
22 ta
voitteiden yl
it
täessä ylära
jan. T
ulostav
oitteet kat
tav
at kasvun,
kannat
tavuuden
ja vakavaraisuude
n tunnuslukuja. T
ulostavoit
teiden palk
kio
määräy
t
yi yhtiön
julkaiseman
tilikaud
en 20
22 I
F
R
S tilinpäätöstie
tojen toteumien muk
aan. M
ak
samine
n ede
lly
t
ti, et
tä
henkil
ö on mak
su
-
hetk
ellä t
yö
suht
eessa yhtiöön.
T
oimitusjohtajan vuoden 2022 kannustimien ansaintakriteeri
t, edisty
mä ja painotus:
Ansaintak
riteeri
Painoarvo
Edistymä
P
ainote
tt
u toteuma
Liikevaihto
20 %
9 %
2 %
Liiketulos
25 %
68 %
17
%
ROI %
15
%
13
%
2 %
Net
tovelkaantumisaste %
10
%
10
0
%
10
%
Omavara
isuusaste
%
15
%
22 %
3 %
Tilin
päätöspäiv
än osakek
urssi
15
%
19
%
3 %
Yhteen
sä
37
%
T
oimitusjoh
taja Marko Pekkolan
maksuperusteise
t palkat ja luontoisedut
vuon
na 2023, 1 00
0 €
Palka
t ja
pal
kkiot
jakautuminen
%
maksut
apa
Kiinteä p
alkanosuus
2
55
10
0
%
rahana
T
oimitusjohtajan palkat ja luont
oise
dut
yhteen
sä
255
10
0
%
Vt. T
o
imitu
sjoht
aja Ilk
ka Mie
tt
isen mak
su
-
perusteiset palkat ja luontoisedut vuonna
2023, 1 0
00 €
Palka
t ja
pal
kkiot
jakautuminen
%
maksut
apa
Kiinteä p
alkanosuus
26
10
0
%
rahana
T
oimitusjohtajan palkat ja luont
oise
dut
yhteen
sä
26
10
0
%
T
oimitusjohtajan suoriteperusteiset kannustinohjelmat vuonna 20
23:
T
oimitusjohtajana 1
.
1
1
.
20
23 saak
ka toiminut M
arko Pekkola ja väliaikais
ena toimitusjohtajana aloit
tanut Ilk
ka
Miettinen eivät ol
leet tilivuoden 2
023 STI:
n eikä L
TI:n ansain
tajakson 20
22
–
20
2
4 piiris
sä.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
56
Corpor
ate Go
v
ernance
SE
L
VIT
YS H
ALLINT
O
- J
A OHJA
USJ
ÄRJESTELMÄST
Ä (
C
ORPOR
A
TE GOVE
RNANCE ST
A
TEMENT)
Yl
eistä
Kesla Oyj:n (my
öh
emmin ”Kesla” tai
”Konserni
”
, jolla
viitataa
n sekä Kesla Oyj:
öön et
tä Kes
la-
kon
serniin
) hal
-
linto perus
tuu Suomen lains
äädäntöön, yhtiöjärjes
-
t
yk
seen ja Suomen lista
yhtiöiden hallin
nointik
oo
diin
(
Corporate Governa
nce
) 20
20:een. Ulkom
aant
yt
äry
h
-
tiön toiminta p
erustuu
lisäk
si paik
alliseen lains
äädän
-
töön.
T
yöskentelynsä
tehostamisek
si hallitus o
n perus
tanut
kak
si hallituk
se
n jäsenist
ä koostuvaa
valiokuntaa: t
ar
-
kastus
valiokunnan ja p
alkit
semisvaliok
unnan. Hallin
-
nointikoodin
suosituk
sest
a 1
5
poiketen ja
hallituk
sen
jäsenten vähäisen määrän
takia,
palkit
semisvaliok
un
-
nassa
on k
ak
si jäsent
ä.
Suomen lista
yhtiöiden halli
nnointik
oo
di on jul
k
isesti
saatavilla Ar
vopap
erimarkk
inayhdist
ys r
y
:n internet
-
sivuilla osoit
teessa
w
w
w
.cgf
inland.f
i.
Halli
tuk
sen ja halli
tuk
sen
aset
t
amien valiokuntien
k
okoonpano ja toiminta
Hallit
us
Keslan yhtiöjärjest
yk
sen
mukaan yhtiön
hallituks
een
kuuluu vähintään n
eljä ja enintään
seitse
män osak
-
keenomistajien yhtiök
okouksessa v
alitsemaa jä
sentä.
Hallituk
sen
jäsenten toimikausi kest
ää valintaa se
uraa
-
van var
sinaisen yhtiökokouk
sen p
äätt
y
miseen s
aak
-
ka. Hallitu
k
sen jäsenet val
itsevat kes
kuudestaan pu
-
heenjohtajan
ja varapuhe
enjohtajan ensimmäisessä
varsinai
sen yhtiökokou
k
sen jälkeen pidettävässä ko
-
kouk
sessaan.
Hall
ituk
seen haetaan mo
nipuolista pät
ev
y
y
ttä ja
osaamist
a, ja hallituk
se
n monimuotoisuus, kuten
ikä-
ja sukupuolijak
auma, maantieteellinen
jakauma se
kä
kou
lutuksellinen j
a ammat
illinen
tausta, on merkittä
-
vä huomioon otettava t
ek
ijä. Hal
linnoint
ikoodi 20
20:n
edell
y
tt
ämällä tavalla on t
ärkeää, et
tä jäs
enek
si valit
-
taval
la on tehtä
vän edelly
t
tämä päte
v
y
ys ja mahdol
-
lis
uus käyt
tää riittäväst
i aikaa tehtä
vien hoitami
seen.
Hallituk
sen kokoonpan
o on seuraava:
hall
ituksen puheenjohtaj
a V
esa T
uomi s.
1
96
1
, kou
lu
-
tus: kauppatie
teiden maisteri; päätoimi: toimitusjoh
-
taja Vestuom Consulting Oy
, Keslan hallituk
se
n jäsen
vuodesta 20
20 ja puheenjohtaja 2
02
1 alkaen
hallituk
sen var
apuhee
njohtaja V
eli
-Mat
ti K
ärkk
äinen,
s. 1
9
6
7
, koulutu
s: yhteiskunta
tieteiden maisteri
; p
ää
-
toimi: toimitus
jo
htaja Lipu Oy, K
eslan hallituk
se
n jä
-
sen vuodesta 2003
, puheenjoh
taja 20
1
4 - 2
02
0
hall
ituksen jäsen Ari Virtanen, s. 1
958, k
oulutus
: MBA,
insinööri (
TMC
, HHJ
-
P
J)
; p
äätoimi
: toimitusjohtaja Ad
-
vion Solut
ions Oy
, Ke
slan hal
lituksen jäsen vuodesta
2
016
hall
ituksen jäsen Jouni P
aajanen, s. 1
96
7
, koul
utus:
yhte
iskunt
atie
teid
en ma
ister
i; pä
ätoimi:
proje
k
tijo
h
-
taja Fujitsu Finland Oy, K
eslan
hallituks
en jäsen v
uo
-
d
e
s
t
a
2
0
15
hall
ituksen jäsen: Ritva T
oivonen, s. 1
962
, koulut
us:
maata
lous- ja metsäti
eteen toht
ori; pää
toimi
: dekaa
-
ni, Hels
ingin yliop
isto, 2
0
1
8 alkaen; dosen
t
ti, Hel
sin
-
gin y
liopis
to, 20
1
6
alkaen
, Keslan halli
tuk
sen j
äsen
vuodesta 20
1
3 vuoteen 20
23
hallituk
sen jäsen: Petri S
aa
valain
en, s.
1
965, koulutus:
diplomi
-insinööri,
päätoimi: Managing Par
tner
, Cap
-
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
57
Man Rus
sia F
unds, t
oimitu
sjohta
ja, Guarneri Oy
, Kes
-
lan hallituk
sen jäsen
vuode
sta 2022
hall
ituksen jäsen
: Sonja Lond
on, s. 1
97
5
, koulut
us:
oikeustieteid
en maisteri,
päätoimi: lakiasiainjohtaja,
T
acto
T
ek Oy
, K
eslan ha
llituksen jäsen vuodesta 2
02
3.
Halli
tuk
sen varapu
heenjohtaj
a Vel
i-
Matti Kärkkäinen
ja hallituk
sen jäsen
Jouni Paajanen ovat riippuv
aisia
omistu
k
sen kautta. Muut hall
ituk
sen jä
senet ovat sekä
yhtiö
stä et
tä merkit
tävi
stä osakkeen omistaj
ista riip
-
pumat
tomia jäseniä
.
T
oimitusjohtaja os
allistuu hallituk
sen kokouk
siin käsi
-
teltävien asioi
den esit
telijänä. T
oimitusjohtajana toimi
Mark
o Pekkola 1
.
1
1
.
20
23 a
sti ja tämän jäl
keen v
t. toi
-
mitu
sjohtaj
a Ilkka Miet
tinen. Johdo
n assist
entti Mar
-
ja-
Leena
Lötjönen toimii hallituk
sen sihteerinä.
Hallitus vast
aa konsernin hallinnosta
ja toiminnan
asianmukaisesta
järjestämises
tä. Hallitus val
voo ja
ohjaa konsernin toimintaa
, päät
tää keskeisistä
toi
-
mintap
eriaat
teis
ta, t
avoitteis
ta j
a str
ategiast
a. Ha
lli
-
tus vahvist
aa budjetin
, toimintasuunnitelman ja tilin
-
päät
ök
sen sekä puolivuos
ikatsauk
sen. Hal
litus pää
t
tää
rahoitu
ssopimuksista, taloudell
isesti merkittävistä in
-
vest
oinneista sekä kiint
eän ja si
joitusom
aisuude
n os
-
toi
sta t
ai m
y
ynneistä. Hall
itus nim
it
tää ja ero
t
taa toi
-
mitusjohtajan sekä
vahvistaa johtor
yhmän
jäsenten
ja t
y
tär
y
htiöiden toimitusjohtajien nimit
yk
set
. Halli
-
tus va
st
aa talou
dellisen raportoinn
in, sisäi
sen valvon
-
nan ja risk
ien hallinnan valvonnasta
, seuraa Keslan ti
-
lin
päätöksen ja konse
rnitili
npäätöksen lakisäät
eistä
tark
astusta
sekä
ar
vioi tilintar
kast
ajan riippumat
to
-
muut
ta ja
tilintarkas
tuk
sen o
heispalveluja
. Hallitus p
i
-
tää vuosi
t
tain väh
intään kymmenen kok
ousta, joissa
päätösasioiden
ja jatkuvan se
urannan lisäk
si kat
sel
-
moidaan v
uosikellon mukaisesti
määritelt
yjä toimin
-
nall
isia osa-al
ueita mm. myy
nt
iä, markkinoint
ia, tuo
-
tant
oa ja hen
k
ilö
stöas
ioita.
Tilik
auden 2023 aikana hallitus kokoontui 1
8 ker
taa
ja jäsenten
keskimääräin
en osallis
tumisprosent
ti oli
98 %.
Hallituk
sen os
allistuminen jäsenit
täin
V
esa T
uomi 1
8/
1
8 kertaa
V
eli-Matti Kärkk
äinen 1
8/
1
8 ker
taa
Jouni Paajanen 1
8/1
8 ker
taa
Rit
va T
oivonen 6/
6 kertaa
Ari V
irt
anen 1
6/
1
8 ker
taa
Petri Saavalainen 1
8/
1
8 ker
taa
Sonja London 1
2
/
1
2 kert
aa
Osakkeenomistajien nimitys
toimikunta
Keslan yhtiökokous o
n perus
tanut ha
llinnointikoodin
suosituk
sen 1
9 mahdollistaman
osakkee
nomistajist
a
koostuvan
nimit
ystoimikunnan.
Nimit
ystoimikunnan
toimikausi vahvistetaan y
htiökokouksess
a seuraavalle
yhtiökokousk
audelle. Nim
it
ystoimikunnan
tehtävänä
on yhtiö
kokou
k
selle teh
tävän hal
lituksen jäsen
ten ja
tilintark
ast
ajien v
alintaa s
ekä
hallituk
sen
jäsenten
pal
-
kitsemista kos
kevien ehdo
tusten val
mistelu j
a esittely
seuraa
valle varsi
naiselle yh
tiökok
ouk
selle. K
eslan h
al
-
lituk
sen kokoonp
anon valmis
telussa tark
astellaan hal
-
lituk
se
n monimu
otoisuut
ta muun m
uassa halli
tuk
sen
ikäjak
auman, jäsenten koulutuk
sellise
n ja ammatilli
-
sen taustan, t
ehtävä
n kannalta merkit
yksellisen k
oke
-
muksen
ja henkilökoh
t
aist
en ominaisuuksien kaut
ta.
Kokoonpanon valmis
telussa huomioidaan myös yhti
-
ön pitkän a
ikaväli
n tarpeet. M
olempie
n sukupuolt
en
edustuk
sen
osalta t
a
voit
teena on,
et
tä hallituk
sessa
on vähintään y
k
si jäsen kumpaak
in sukupuo
lta.
Nimit
ystoimikuntaan v
alitaan äänimäärältään
kak
si
suurinta osak
keenomistajaa t
ai näiden e
dustajaa sek
ä
heidän nimeämäns
ä kolmas osakkee
nomistaja t
ai hä
-
nen edustajansa. K
yseisten jäsen
ten nimeämisoik
eus
on niillä kah
della osak
keenomist
ajalla, jotka on re
kis
-
teröit
y yhtiökokouk
sen t
äsmä
y
t
yspäi
vänä Euroclear
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
58
Finland Oy
:n pitäm
ään yhtiön os
akasluet
telo
on ja
joide
n osuus tämä
n osak
asluet
telon
mukaan
yhtiön
kaik
kien
osakkeiden
tuott
amista äänis
tä on suurin ja
toisek
si suurin. Nimit
ystoimikunnan koo
llekutsujana
toimii äänivallaltaan suurin os
akkeeno
mistaja tai hä
-
nen e
dustajansa ja
toimikunta valitse
e keskuudest
aan
puhe
enjohtajan. Nimit
ys
toimikunnan tulee ant
aa eh
-
dotuk
sensa
yhtiön hallituk
selle v
iimeistään
seuraavan
varsina
isen yhtiök
okouksen kut
su
ssa.
Nimit
ystoimikunta kokoo
ntuu vähintään kak
si ker
taa
yhtiök
okous
kaudella. S
y
yskuus
sa kar
toit
etaan uusie
n
hall
ituksen jäsenten j
a tilin
tarkastajien tarve sekä pää
-
tetään he
idän hakume
net
telyst
ään. T
ammik
uussa teh
-
dään e
sit
ys yht
iökokou
k
selle hal
lituksen jäsenistä ja
tilintarkast
ajista sek
ä heidän p
alkk
ioistaan. N
imity
s
-
toimikunnan jäsen
et kat
sotaan y
htiön sisäpiiriläisik
si.
V
arsinai
sessa yhtiök
okouksessa 1
2.4.20
23 todet
-
tiin, et
tä äänimäärält
ään kak
si suurinta y
htiön osak
-
keenomistaj
aa yhtiökok
ouk
sen täsmä
y
t
yspäivänä
30.3.20
23 olivat V
eli-
Matti Kärkkäinen ja P
aula Kärk
-
käine
n, joist
a jälkimm
äinen k
ieltäy
t
yi
nimit
ystoimi
-
kunna
n jäsen
y
ydestä. Yhtiök
okous val
itsi nimitys
-
toimikunnan jäsenik
si Veli-
Mat
ti Kärk
käise
n sek
ä
kolmannek
si suurimman osak
keenomist
ajan, Jouni
Paajasen, jotka
yhtiökokouskutsupäi
vänä edusti
vat
4
7
,6% y
htiön äänimäärästä
. Nimit
ystoimikuntaan va
-
litut osak
keenomis
tajat päät
tivät nime
tä kolmannek
si
jäsenekse
en osakkeenomistaja T
om Söderlundin, jo
ta
edus
taa K
are Kotiranta
.
Nimit
ystoimikunnan kokoonpano:
V
eli-Matti Kärkk
äinen
, s. 1
96
7
, koul
utus: yh
teisku
nta
-
tiete
iden maisteri
; päät
oimi: t
oimitus
johtaja L
ipu Oy
,
Jouni Paajanen,
s. 1
96
7
; koulutus: y
hteiskuntatietei
-
den maister
i; päätoimi
: p
rojek
tijohtaja Fujitsu Finland
Oy
, Keslan hallituk
sen
jäsen vuo
desta 20
1
5
Kare
Kotiranta, s. 1
965
; koulutus: k
auppatieteiden
maisteri; p
äätoimi: KHT-tilintarkast
aja, osak
as Ne
xia
O
y.
Tilik
auden 2023 aikana nimit
ys
toimikunta kokoontui
kolme ker
taa ja toimikunnan
jäsenten osallistumispro
-
sentti oli 1
0
0 %.
Nimit
ystoimikunnan osallis
tuminen jäsenit
täin
V
eli-Matti Kärkk
äinen 3
/3 k
er
taa
Jouni Paajanen 3/3 ker
taa
Kare Kotiranta
3/3 kert
aa
Hallit
uksen valiok
unnat
T
yöskentelynsä
tehostamisek
si hallitus o
n perus
tanut
kak
si hallituk
se
n jäsenist
ä koostuvaa
valiokuntaa: t
ar
-
kastus
valiokunnan
ja palk
itsemis
valiokunnan.
Hallitus
valitse
e keskuudest
aan vuosit
tain järjes
täy
t
ymiskoko
-
uksessaan valiokun
tien jäsenet j
a puheenjohtaj
at. Va
-
liokun
nilla ei ole i
t
senä
istä päätö
s
valta
a, vaan ne toi
-
mivat va
lmistele
vina elimin
ä, joiden käsittelemä
t asiat
tuodaan
hallituks
en päätet
tävik
si. Valiokuntien tehtä
-
vät noudattavat Hal
linnoint
ikoodi 20
20:n suo
situk
sia.
Hallinnointikoodin suosituk
s
esta 1
5 poiketen ja
halli
-
tuk
sen jäse
nten vähäisen määrän t
akia,
palkit
semis
-
valio
kunnassa
on k
ak
si jäse
ntä.
T
arkastus
valiokunta
T
ark
astus
valiokunt
a vast
aa tilintark
astust
a koskevien
tehtä
vien lisäk
si merkittävien taloudellisten ris
k
ien ar
-
vioinn
ista, yhtiön taloudel
lisen til
anteen seura
nnas
-
ta, taloudellisen raportointipr
osessin valv
onnasta sekä
sisäisen va
lvonnan painopi
stealueiden valmi
stelusta.
Sisäisen valvonnan p
ainopistealueik
si on
valit
tu kol
-
me str
ategiaan liit
ty
vää teem
aa sijoitusten ja inves
-
tointien tuot
to, asiakaskannat
tavuude
n seuranta
sekä
tur
vallisuus
.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
59
T
ark
astusvalio
kunnan kokoonpano oli
Rit
va T
oivonen
(pj
), Ari Virtanen ja V
eli-Matti Kärkkäinen 1
2.4.20
23 as
-
ti ja s
iitä läht
ien V
eli-
Matti Kärkkäinen (p
j) ja jäse
ninä
Sonja L
ondon ja P
etri Saava
lainen.
Tilik
auden 2023 aikana tark
astus
valiokunta
kokoontui
9 ker
taa ja v
aliokunnan jäsenten osallistumispros
entti
oli 1
0
0 %.
T
ark
astusvalio
kunnan osallistuminen
jäsenitt
äin
Rit
va T
oivonen 3
/3 ker
taa
Ari V
irt
anen 3/3 ker
taa
V
eli-Matti Kärkk
äinen 9
/
9 kertaa
Sonja London 6
/6 k
er
taa
Petri Saavalainen 6/6 k
er
t
aa
Palkitsemisvaliokunta
Palkitse
misvaliokunta kesk
itt
y
y yhtiön toimitusjoh
-
tajan ja muun j
ohtor
yhmän palk
itsemisjärjes
telmien
sekä yhtiön noudattamien palkit
semisen periaattei
-
den kehit
tämiseen
. Palkits
emisvaliokunta
valmistelee
yhtiön toimielinten palk
itsemisp
olitiikan ja p
alkits
e
-
misrap
or
tin.
Palkits
emisvaliokunnan
puheenjohtajana toimii Ar
i
Vir
tan
en ja jäsenenä
Jouni Paajanen.
Tilik
auden 2023 aikana p
alkit
semis
valiokunt
a kokoon
-
tui kak
si ker
t
aa ja valiokunnan
jäsenten osallistumis
-
prosen
t
ti oli 1
00 %
.
Palkits
emisvaliokunnan
osallistuminen jäsenit
täin
Jouni Paajanen 2
/2 ker
taa
Petri Saavalainen 1
/
1 ker
taa
Ari V
irt
anen 1
/
1 ker
taa
Tilint
arkastus
Yhtiökokous
valitsi tilint
arkas
tajak
si tilintar
kastus
yh
-
teisö P
ricewat
erhouseCoopers
Oy:n, vastuull
isena ti
-
lin
tarkastajan
a K
HT Juha T
oppinen. Tilikaude
n 20
2
1
tarkastuksesta vastasi E
rnst & Y
oung Oy ja täh
än tar
-
kastukseen liitt
y
viä kul
uja on maksettu vuonna 20
22
palvellun suorituk
se
n mukaisesti.
Tilintark
astuk
sesta
ja tilintarkas
tuk
seen liit
t
y
vis
tä palveluis
ta mak
setut
palkkiot:
Tilin
tarkastajien palkkiot Ern
st & Y
oung Oy:ll
e
1 000 €
2
023
2022
Tilint
ark
astus
-
36
Muut palvelut
-
0
YHTEE
NSÄ
0
36
Tilintarkastajien pal
k
kiot Pric
ewaterhouseCoopers
Oy
:lle
1 000 €
2023
202
2
Tilint
ark
astus
12
8
78
Muut palvelut
9
0
YHTEE
NSÄ
13
7
78
Tilintark
astuspalkk
iot muille konser
niyhtiöstä
5 tuhat
-
ta eur
oa.
T
oimitu
sjohtaja ja johtor
y
hmä
Hallitus nimit
tää toimitusjohtajan
. T
oimitusjohtaja
vas
-
taa kon
sernin päivittäisestä johtami
sesta sek
ä hall
i
-
tuk
sen va
h
v
istaman s
trategian ja t
av
oit
teide
n toteut
-
tamises
ta Suo
men lainsää
dännön, hallinn
ointikoodin
ja hallituk
sen antami
en ohjeiden
mukaisesti.
Keslan
toimitusjohtaja toimi vuonna
20
23 myös Sak
san t
y
tär-
yhtiön toimitusjohtajana.
Keslan toimitusjohtaja:
Mark
o Pekkola, s. 1
969
; diplomi-insi
nööri, 22.
1
1
.20
22
–
1.1
1.
2
0
2
3
Ilkka Miettinen, (
v
t. toimit
usjohta
ja) s. 1
963
; kauppa
-
tieteiden mai
steri 2.
1
1
.
20
23 -
Keslan johtor
yhmä koostuu toimitusjohtajasta
ja nel
-
jästä
omasta v
astuualuees
taan vast
aavasta ja asian
-
tun
tevasta joht
or
yhmän jä
senestä. Johtoryhmä joh
-
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
60
taa operat
iivista toim
intaa, val
mistelee stra
tegisesti
tärkeitä asioi
ta hallituk
sen p
äätettäväk
si se
kä ohjaa
hallituk
sen p
äätösten toteutt
amista.
Johtor
yhmä laa
-
tii vuos
itason su
unnitel
mat ja budj
etin sekä seuraa ja
ohjaa niiden toteutumist
a.
Johtor
yhmän kok
oonpano
toimitusjohtaja Marko Pekkola, s
.
1
969; diplomi
-in
-
sinööri, joht
or
yhmän jäsen 22.
1
1
.20
22-
1
.
1
1
.20
23
talous
johtaja / vt. toimitu
sjohta
ja Ilkka Miet
tinen, s.
1
963; kauppat
ieteiden maisteri, joht
or
yhmän jäsen
1
7
.4.20
23 alkaen
tuotantojohtaja Paav
o
Hoppo
nen, s.
1
96
1
;
diplomi-
in
-
sinööri
, osakkeenomistu
s yhtiös
sä: 1 05
0 k
pl Ke
sla
A-osakkeita, joht
or
yhmän jä
sen vuodesta 2007 (
ei
joht
or
yhmän jä
sen 5.4.
-9.
1
1
.
20
23
)
tuotantojohtaja Mar
ko Lappalain
en, s.
1
97
6, diplo
-
mi-
insinööri,
johtor
yhmän jäse
n 5.4.
20
23-9.
1
1
.
20
23.
liiketoimintajohtaja
– autonostur
it Ari Pirho
nen s.
1
96
6, diplomi-insi
nööri, johtor
yhmän jä
sen vuo
des
-
t
a
2
0
19
liiketoimintajohtaja puunkorjuulaiteet Mika
T
ahvanai
-
nen, s. 1
9
7
4
; maa- ja metsätiet
eiden maist
eri, joht
o
-
r
yhmän j
äsen vuodesta 20
1
2
liiketoimintajohtaja – trak
torivarus
teet Mark
ku L
ap
-
palai
nen, s. 1
960, in
sinööri, MB
A
, joht
or
yhmän jä
sen
vuodesta 20
2
1
talouspääl
likkö Sarita Kortelainen, s.
1
98
1
, traden
-
omi, metsätalousin
sinööri, johtoryhmän jäsen 20
1
7
-
4/
2
02
3.
Kuvaus sisäisen val
vonnan, riskien
hallinnan järjestelmien ja
tur
vallisuusjohtamisen pääpiir
teist
ä
Hallitus on vahvist
anut riskienhallintap
olitiikan ja
tur
-
vallisuusp
olitiik
an.
Kesla Oyj toimii y
rit
ysjohdon
h
y
v
äk
symie
n tur
valli
-
suusperiaat
teid
en muka
isesti. T
ur
vallisuustoimint
a
on k
y
tket
t
y k
aikkeen
yrit
yk
se
n toimintaan ja tur
val
-
lisuus on huomioitu osana
strategiat
yötä. T
urv
alli
-
suud
en hoitamisen t
ehtä
vät ja vastu
ut on määrit
el
-
t
y kokonaisvaltaisen
tur
vallisuuden varmist
amisek
si.
Yhtiöllä on
kat
tava tur
vallisuuden hallintajärjestelmä,
jota tä
ydentä
vät turvallis
uusohj
eistukset. Y
ht
iöllä on
nimet
t
y
tur
vallisuus
asiaost
a vas
taava pä
ällikkö, jo
-
ka
vast
aa johtor
y
hmätaso
lla tur
v
allisuusjohtamis
en
asianmukaisesta
hoitamises
ta sek
ä tur
vallisuusorga
-
nisaatio
n kooll
e kut
sumises
ta.
T
ur
va
llisuusorganis
aa
-
tio koostu
u henkilö
- ja tuotetu
r
vallisu
uden sekä tek
-
nisen
et
tä f
y
ysis
en tur
v
allisuuden
asiantuntijoist
a ja
vaikut
tajis
ta.
Keslan riskienhallintapo
litiikka
pohjautuu C
OSO ERM
-viitekehyk
see
n, SFS-
ISO 3
1
00
0 -st
andardiin ”R
iskien
-
hall
inta. Pe
riaatteet ja ohjeet” ja Suomen lista
yhtiöi
-
den hallinnointikoodiin
. Risk
ienhallinnan päämääränä
on Keslan strategian
toteutuminen. Hallitus määrit
te
-
lee
Keslan riskinot
tohalun ja o
hjaa riskin ot
toa kon
-
sernissa
. Keslan hallituks
en tehtäviin kuuluu mm. var
-
mistaa j
ohtamisjärjestelmän toimivuus.
Tässä rooliss
a
hallitus vahvistaa konser
nin riskie
nhallintapolitiikan
sekä käsittelee kok
ouk
si
ssaan kon
sernin merkittävim
-
mät ri
skit ja epävarm
uustekijä
t. T
oi
mitusj
ohtaja joh
-
taa Kesla-
konsernin toimintaa yhtiö
n hallituk
sen anta
-
mien oh
jeiden ja määrä
ysten mu
kaisesti sekä rapor
to
i
hallituk
se
lle y
htiön liiketoiminn
an ja t
aloude
llisen ti
-
lanteen kehit
yk
ses
tä. Vastuu riski
enhallinnan toteut
-
tamisest
a on liiketoiminnan ja yhteisten toimintojen
johdolla
. T
oimitusjohtaja koordinoi
riskienhallintapro
-
sess
ia ja vastaa ris
k
iraportoin
nista sekä tote
ut
taa yh
-
dess
ä li
iketoimi
ntojen
ja y
hteiste
n toim
intojen
kans
sa
riskie
n tunnistamist
a ja hallintatoimenpiteiden
mää
-
rit
tämist
ä. Risk
it luok
itellaan s
trategisiin, op
eratiivisiin,
talo
udellisi
in sek
ä main
e
- ja tur
vallisuusriskeih
in.
Halli
tuk
sella on oh
jelma ja ta
voitteet tarkastust
oimin
-
nan järjest
ämisek
si. T
ark
astet
tavien osa
-alueiden r
a
-
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
61
por
tit
käydään läpi hallituk
sen kokouk
sissa.
T
avoittee
-
na on v
armistaa,
et
tä liiketoiminnan risk
ien hallinta
on riit
tävää ja
asianmukaista,
konserniyhtiöissä
tuo
-
tet
tava informaatio
on luotet
tavaa ja e
tt
ä konsernin
sisäi
nen valvon
ta on toimiva
a ja luotettava
a.
Arvio konserni
n merkit
tävi
mmistä risk
eistä ja epä
-
varmuus
tekijöis
tä on
kuvat
tu hallituk
s
en toiminta
-
kertomuksessa 20
23
. Puolivuos
ikatsauksessa sekä
viimeis
essä tilinpä
ätöstiedot
teess
a on k
uvat
tu liike
-
toimintaan liit
t
y
viä merk
it
täviä lähiajan riskejä ja epä
-
varmuus
tekijöi
tä.
Keslalla on sisäisen
valvonnan ohjeistus
. Yhtiön hal
-
litu
s vahvi
staa yhtiös
sä noudatettavan s
isäisen val
-
vonnan ohjeiston ja p
eriaat
teet. Sisäise
n valvonnan
tavoitte
ena on tunnist
aa liiketoimintaan liit
t
y
vät mer
-
kit
tä
vät riskielemen
tit, ohje
istaa ja kou
lutt
aa par
haat
toimintamallit riskien minimoimise
ksi
sekä val
voa oh
-
jeistuksen toi
mivuutta. Y
ht
iön johto
r
yhmän jäsenet
vastaava
t yhtiön toimit
usjohtaj
alle kukin oman vas
-
tuualueensa t
oiminto
jen riskien hallinnasta ja sisäi
sen
valvonnan ohjeistuk
se
n noudat
tamisest
a riskienhal
-
lintapolitiik
an mukais
esti. T
oimitusjohtaja vast
aa sisäi
-
sest
ä valvonnasta y
htiön hallituk
selle.
Ku
k
in joh
tor
yhmä
n jäsen ja k
onserniyhti
ön toimit
us
-
johtaja va
st
aa
vat oman vastuu
alueensa taloudelli
-
sen raportoinni
n sisällön oi
keelli
suudesta ja oi
keasta
ajoit
uk
sesta. T
alousj
ohtaja vastaa taloud
ellisen ra
-
por
toinnin riit
tävästä o
hjeistuk
sesta,
koulutuks
esta
ja valv
onnasta sekä myös taloudell
isen rapor
toin
nin
oikeellisuu
dest
a ja ajoi
tuk
sest
a konser
nitaso
lla. T
alou
-
dellis
en tie
don oi
keellisuus va
rmistet
aan rii
tt
ävällä si
-
säisen valv
onnan tasolla sekä mm. pro
sessikuvauksil
-
la, prosessien o
hjeistuk
silla, hallinnalla ja valvonnalla,
analysoimalla
toteutunutt
a kehit
ystä
vert
ailurapor
teil
-
la, pist
okokei
n sekä poikkeamara
por
toinn
illa.
T
ark
astusvali
okunta se
uraa ja ar
vio
i sisäisen t
arkas
-
tuk
sen k
att
avuutta
. T
ark
astusv
aliokunnan kokouk
-
siin osallistuu toimitusjohtaja ja sihteerinä toimii t
a
-
lousjohtaja, j
otka vas
taavat sisäisen t
arkastuk
s
en
jalkaut
tamises
ta osak
si op
eratiivist
a toimintaa. Si
-
säist
ä tark
astusta
toteutetaan IC
T
-järjes
telmäkont
-
rollein,
toimintatapao
hjeistuk
sin ja
seurantat
yök
aluin.
Määriteltyjen sisäisen valv
onnan painopistea
lueiden
osalta si
säisen tarkastuksen kattavuuteen kiin
nite
-
tään huom
iota kohdennet
usti. T
ar
vittaessa sisäisen
tark
astuk
sen ele
menttejä toteutetaan ulkopuo
lisena
asiantuntija
t
yönä,
jot
ta tar
kastuk
se
lla saavutetaan
riit
-
tävä asiantuntemus ja jää
v
iys.
Sisäpiirihallinnon kesk
eiset
menet
tel
y
tavat
Yhtiö no
udattaa Nasdaq Hels
inki Oy:n sisäpiir
iohjet
-
ta, joka löy
ty
y oheisesta linkistä Nasdaqin i
nternet
-si
-
vustolta
: PÖRSS
IYHTIÖN SISÄ
PIIRIOHJE (
nasda
q.com
)
.
Yhtiö edell
y
t
tää, että sen k
aikki sisäpi
iriläi
set toimiva
t
sisäpiirisäännös
ten ja -
ohjeiden
edelly
t
tämällä
tavalla.
Yhtiöl
lä on sekä hank
ekohtai
nen et
tä pysyvien si
-
säpiiriläis
ten rekis
teri ja lisäk
si
rekis
teri johdo
n il
-
moitusvelvollisist
a ja heidän
lähipiiristään
. Yhtiön
sisäpiirirek
isteriä ylläpit
ää Euroclear Finland Oy
SI
-
RE-järjestelmä
ssään. Yhtiön sisäpi
irivastaava on ta
-
lous
johtaja, joka vastaa r
ek
ist
erien ylläpidosta S
I
-
RE-järj
estelmässä y
htiöltä vaa
ditt
avan ylläpidon
osalta
. Sisäpiiriin kuuluv
ille henk
ilöille lähetet
ään
säänn
öllisin vä
liajoin sis
äpiirire
kis
teriote t
arkas
tet
ta
-
vak
si. Sisäpiir
iluet
teloita s
äily
tetään
viisi vuot
ta nii
den
laatimisesta t
ai päivit
tämise
stä.
Hanke
- ja tapahtumakohtaise
en sisäpiirilue
ttel
oon
merkitään kaikki henkilöt, joil
la on hankkeeseen tai
tapahtumaan liit
t
y
v
ää sisäpiiritie
toa lukuun ot
tamat
ta
pysy
vään
yrit
yskohtaisee
n rekis
teriin kuuluvia sis
äpiiri
-
läisiä. T
o
imitusjohtaja vastaa
hankek
o
htaisen sisäpiirin
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
62
perus
tamisest
a ja päät
tämises
tä. H
ankkeella t
arkoite
-
taan li
stayhtiö
n toimesta luottamukselli
sesti valmi
stel
-
tavaa, yksilöitävi
ssä olevaa toimenpidek
okonai
suutt
a
tai jär
jestelyä, joka on yhtiön kä
sit
yksen mukaan sisä
-
piiritietoa,
ja jonka
julkistamise
n lyk
käämisest
ä listayh
-
tiö on p
äätt
änyt.
Sisäpiiritied
on julkis
tamisest
a ja julkis
-
tamisen l
ykk
äämisestä
on laadit
tu erillinen o
hjeistus.
P
ysy
viin
yrit
yskohtaisiin sis
äpiiriläisiin kuulu
vat henk
i
-
löt, jot
ka t
yöte
htävien
sä vuok
si saa
vat säännöl
lisesti
sisäp
iiritiet
oa kuten esi
merkik
si yht
iön kirjanpitä
jät,
nimit
ystoimikunnan jäsen
et, tilintark
astaja sek
ä hal
-
litu
k
sen jäsen
ten mahdoll
iset sih
teerit. Hall
itus hyväk
-
sy
y
kokouksissaan t
alousjohtajan esit
yk
sest
ä yrit
ys
-
koh
taiset sisä
piiriläi
set.
Johdon ilmoitu
svelvolli
sten rekisteriin kuul
uvat halli
-
tuksen jäsenet, toi
mitus
johtaja ja m
uut joht
or
yhmän
jäsenet
sekä h
eidän lähipiirinsä.
My
ydess
ään tai
osta
essaan y
htiön os
akkeit
a yhtiön
sisäpii
riläisten on pyydet
tävä arviota mahdollisen si
-
säpiirit
iedon o
lemas
saolosta yhtiön sisäpii
rivastaaval
-
ta.
Kesla Oyj:n sisäpiir
iläisille suositellaan ainoast
aan
pitk
äaikaisia, y
li kuude
n kuukau
den, sijoit
uk
sia yhtiön
osakkei
siin. L
yhempi kaupankä
ynti on sall
it
tu ai
noas
-
taan yhtiön
sisäpiirivast
aavan luvalla. Sisäpiiriläise
t ei
-
vät saa kä
ydä kauppaa 3
0 vuorokautt
a ennen t
ilinpää
-
tök
sen ja os
avuosikatsauk
sen julk
istamist
a (s
uljet
tu
ikkuna)
.
Lähipiiriliiketoime
t
Kesla-konse
rnin lähipiiriin k
atsotaan
kuuluvan Kesla
Oyj:n hallituk
sen
jäsenet,
Kesla Oyj:n toimitusjohtaja ja
joht
or
yhmän jäsenet sekä edell
ä mainittujen henkilöi
-
den läheiset perheen
jäsenet ja vaikut
usvaltayht
eisöt.
Kes
lan ja sen läh
ipiirin vä
liset lii
ketoi
met ovat väh
äisiä,
tavanomaiseen
liiketoimin
taan
kuuluvia ja mark
kina
-
eht
oisia. Joht
ohenkilöiden ja heidä
n lähipii
rinsä Kes
la
Oyj:n os
akkeilla, v
ieraan pää
oman ehtoisilla välineillä,
johdannaisilla tai muilla rah
oitusvälineillä tekemissä
liiketoimissa noudatetaan
Markk
inoiden
väärinkäy
t
-
töaset
uk
sen (
MAR) 1
9 artiklan ilmoi
tusvelvol
lisu
ut
ta.
Lähipiiriliiketoimia seur
ataan osana t
alouden r
apor
-
tointiprosessia. M
erki
t
yk
selt
ään vähäisek
si
lähipiiri
-
liik
etoimeksi katsotaa
n liiket
oimet, joiden vuo
tuinen
kok
onaisarvo al
it
taa 1
0 0
00 euroa. Tätä s
uuremm
at
liiketoime
t käsite
llään hallituk
s
essa.
Yhtiön
liiketoimet
lähipiiriosapu
olten kanssa
perus
tuvat mark
kinaehtoi
-
suuteen. M
arkk
inaehtoisuus varme
nnetaan r
iitt
ävän
kat
tavalla kilp
ailutuk
sella sek
ä jääväämällä tar
vit
t
aes
-
sa Keslan lähipiirios
apuoli k
aupallisten ehtojen p
ää
-
tök
s
enteo
sta
.
Jo
ensuuss
a 7
.
3.
20
24
Hallitus
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
63
halli
tuk
sen
toimint
ak
er
tomus
ja
t
il
in
p
ää
t
ö
s
Hallituksen toimintakertomus
ja tilinpäätös
Hallituk
sen toimintakertomu
s
6
7
K
onsernitil
inpäätös
IFRS
73
IFRS:n mukaiset liit
etiedot
7
6
Emoyhtiön tilinpäätös, F
AS
105
F
A
Sin mukaiset lii
tetiedot
109
Osak
k
ee
t ja osakkeenomistajat
118
T
unnuslu
vut
70
Tilinpää
töksen allek
irjoituks
et
,
tilinpäätösmerk
intä
120
Tilin
tarkastuskertomus
121
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
64
Hallituksen toimintakertomus
Tilikau
si 20
23 oli kaksija
koinen j
a siten m
yös ha
astava.
V
uoden alkupuoli
skol
la keskityimme kom
ponenttivii
-
veistä aiheutuneiden tuotan
tohaasteiden ratkaisem
i
-
seen
, kun taas
loppuv
uonna jouduimm
e sope
utt
amaan
kapasite
et
tiamme hiljent
yne
esee
n k
ysy
ntään. Kohon
-
neita
kustannuk
sia pys
t
y
t
tiin siir
tämään osin hintoihin,
mikä näk
y
i parantune
ena kannat
tavuutena koko vu
o
-
den lii
ketuloksen noustessa 1
,4 milj
oonaa euroa voi
tol
-
lisek
si. Vuoden
20
23 aikana
jatkettiin N
OSTE-
hankkeen
investointien käy
t
töönot
toa; nämä investoinnit p
aran
-
tava
t kilpailukyk
yä ja Kes
la odott
aa i
nve
stointi
en hyö
t
y
-
jen näk
y
v
än täysimääräisenä vuo
den 202
4 aikana. Koko
vuonna s
aatujen tilausten määrä lask
i 4
0,
9 milj. e
uroon.
V
uoden lopun tila
uskanta ol
i 1
6,5 milj. eu
roa. Va
ikk
a ti
-
laus
kanta on vertailuvuot
een nähden alha
inen, se on
kuitenkin
Keslan lähihistoriaan verrat
tuna keskimääräis
-
tä korkeammalla taso
lla.
Tie
dotimme s
y
yskuun lopuss
a uudest
a strategiast
am
-
me aja
lle 20
2
4 – 20
28. S
trateg
ian perustana on, että
Kesla on vastuullinen k
umppani, jonk
a missiona on ke
-
hittää uus
ia t
yök
oneita, teknologia
a ja palvel
uita asi
-
akkaidensa k
estävään me
nest
yk
seen. Yhtiön vi
sio ki
-
teyt
y
y uudessa s
loganissa ”Y
our Responsible P
ar
tner”
.
”Y
our” kertoo, että t
yö
sken
telemme as
iakasta varten.
”Respons
ible” koro
st
aa va
stuun kantami
sta olipa k
yse
sit
ten t
yönte
kijö
istä
, asiak
kais
ta,
toimit
taj
ista
, ymp
äris
-
töstä t
ai yhteiskunnasta
. ”Par
tner
” sanalla
haluamme
korostaa t
av
oitet
t
amme vahvoista ja p
itkäaikaisis
ta
kumppanuuk
sist
a, joiden
kanssa pys
ty
mme toteut
ta
-
maan strategiaamm
e kannat
tavasta k
asvus
ta.
Strategiakaudelle ase
tettujen
tavoitteiden
saavutt
ami
-
sek
si K
esla on mä
äritellyt kolme stra
tegista teemaa, jo
t
-
ka ohjaa
vat yht
iön toimi
ntaa ja vali
ntoj
a: rohk
ea uudis
-
tumi
nen, kannattava kasvu ja yhd
essä menest
yminen.
Strategiaa toteutetaan jatkossakin kolme
n liiketoimin
-
ta-alueen kautta: traktoriva
rusteet, aut
o
- ja teoll
isuus
-
nosturit
sekä p
uunkorjuulaitteet.
K
onsernin segment
tirapor
tointi
Keslan liiketoimintamallin,
toiminnan luonteen
ja hal
-
lint
orakent
een v
uoksi konserni raportoi yhden toimin
-
tasegment
in - metsäkoneet, joka käsittää kok
o konser
-
nin liiketoiminnat.
T
y
t
är
yhtiö Kesla G
mbH:n liiketoimint
a
sisäl
t
y
vät metsäkoneryhmän lu
kuihin. K
esla GmbH on
Kesl
a
-tuotteiden myy
ntiyh
tiö. Segmenttirapor
toint
iin
ei ole tul
lut muut
ok
sia.
T
oimintaympäris
tö
Yleine
n markk
inaepävarmuus etenk
in kotimaan mark
-
kinoilla sekä rahoitus
korkojen nou
su ovat vaikuttaneet
k
ysy
ntään ja hidast
aneet siten kone
kauppaa ainak
in ly
-
hyellä aikavälillä. Näkemyk
semme
mukaan korkotason
vakiintuess
a patoutunut investointitar
ve tulee purk
au
-
tumaan jollak
in aikavälillä, mut
ta se
n vaikutust
a k
ysy
n
-
nän elpymisen
ajoituk
seen o
n vaikea ennakoida. Kesla
aloit
ti toime
npiteet
kannat
tavuude
n tur
vaamise
k
si tili
-
kauden lopussa ja aloit
et
tujen sopeutusto
imien vaiku
-
tukset näk
y
vät va
sta 20
24
.
T
oimint
aympäristö
ön vaikut
t
aa myös geop
oliit
tinen ti
-
lanne etenk
in L
ähi-
Idässä, mik
ä saat
taa
aiheut
taa es
teitä
Suezin
-k
anavan käy
tössä. Vaikutuk
set m
erilogis
tiikkaan
tuov
at sekä merkit
tävi
ä viiveitä että lisää
vät hin
tapainei
-
ta merirahtim
atkojen kasvaessa.
Kotimaan kärjis
t
yny
t t
yömark
kinatilanne
aiheut
taa häi
-
riöitä sekä yrityk
sen omien res
urssien kä
y
t
töön että toi
-
mitusketjun sujuv
uuteen.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
65
Liikev
aihto ja til
auskert
ymä
V
uositasol
la konsern
in liik
evaih
to parani 2
0,8 % ja oli
5
5,4 mi
lj. euroa (
4
5,
9
) ja kannattavuu
s parani selvä
sti
mm. hinnankorotusten ja alkuv
uoden
korkean tehtai
-
den käyt
töast
een ansio
sta. V
ienn
in osuu
s oli merkit
tä
vä,
5
9 %
liikevaihdosta (6
1
)
.
Kesl
an tuot
teiden kys
yntä heikkeni kuit
enk
in vuoden
toi
sella puolis
kolla. K
oko vuonn
a saatujen t
ilaust
en mää
-
rä las
k
i 40,
9 milj. eu
roon (5
5,3) j
a tilikaud
en 20
23 lopun
tilauskanta
oli 1
6,
5 milj. euro
a (3
7
,0). V
aik
ka tilausk
anta
on ver
tailuv
uoteen nähd
en alhainen, s
e on kuitenk
in
Keslan lähihistoriaan verrat
tuna keskimääräistä
kor
-
keammalla tasolla.
Kannat
tavuus
Kohonneit
a kust
annuk
sia pyst
y
t
tiin siir
t
ämään osin hin
-
toihin, mikä näk
y
i parantune
ena koko vuode
n kannat
-
tavu
utena li
iketuloksen nouste
ssa 1
,4 mil
j. euroa vo
itol
-
liseksi (
-
1
,
3
)
. V
er
tailukaud
en tulosta heik
entää V
enäjä
n
liiketoimintoihin liit
t
y
vät luot
totapp
iovarauk
set
383 tu
-
hatta euroa. Kanna
t
tavuu
s jäi viimei
sellä vuosinel
jän
-
nek
sellä hei
kok
si ja a
loitettujen sopeutusto
imien vaiku
-
tuk
set näk
y
vät vast
a 20
2
4.
Liiketulos parani viim
eisellä
neljä
nnek
sellä, m
ut
ta jäi -9
3 tuhan
teen euroon (
-
1
4
2
)
.
Nettov
elkaantu
neisuu
saste paran
i ollen 1
0
2 % (
1
34)
, jo
-
ten s
uunta oli oi
kea, vai
k
kakaan ei ta
voitteiden ta
solla.
V
uo
den tulosta ras
it
tivat merkitt
ä
västi korkota
son ja
vertailuvuoden investo
intien rahoituksen määrän myö
-
tä k
asvane
et net
torahoituskulut
72
0 tuhat
ta
euroa (
1
85
).
Sij
oitetun pä
äoman tuottopro
sentti oli 5 % (
-
4,
9 %)
. Osa
-
kek
ohtainen t
ulos oli 0,
1
5 (
-
0,35
) euroa.
Rahavirt
a ja in
vestoinnit
V
uoden 20
23 viimeise
n neljänneksen liik
etoimi
nnan ra
-
ha
vir
ta oli 1
,6 milj. eur
oa (-
0,3
) ja kok
o vuoden liik
etoi
-
minn
an raha
vir
ta oli 4,
1 mil
j. euroa (
-5,4
)
. Käy
ttöpääoma
oli 1
6,
5 (
1
8,5
*) mi
lj. euroon, mi
ssä oli lask
ua 1
1 %
. Käyt
-
töpääoman lasku
paransi liiketoiminnan rahavir
taa 1
,9
mil
j. euroa ja merkittävää oli va
ihto-
omai
suuden la
sku
4,0 milj. eurolla
.
* Net
tokäyt
töpääoman laskukaavaa on päiv
itett
y 20
23. Tilinpäätösti
edot
-
teen 2022, va
nhan ka
avan muka
inen tun
nusluku o
li 22,
1.
Maksetut rahoitus
kustannukset viimeisellä nel
jännek
-
sellä ol
ivat 3
1
0 tuhatta euroa (
9
5) ja k
oko vuonna 7
62
(28
5)
.
Rahoituskus
tannusten
kasv
uun vaiku
tti
erit
yises
ti
korkotason
nousu, mut
ta
myös osin ver
tailukau
den ai
-
kana to
teutun
ut koroll
isten v
elkojen m
äärän kasvu, jota
saatiin pienen
net
t
yä vuoden 20
23 aikana.
Lainojen ja käytet
tyjen limiittien muutoksen vaikutus oli
viimei
sellä neljän
nek
sellä -
1
,3 milj. eu
roa (-0,7) ja k
oko
vuoden osalta -
3,6 mil
j. euroa (
5,6
).
Bruttoin
vesto
intien mä
ärä oli 0,
7 milj. eur
oa (3
,
8
). P
ois
-
tot ol
ivat kok
o vuonna 1
,6 milj. eur
oa (
1
,5)
. V
uoden
20
23 aik
ana jatket
tiin NOST
E-han
kkeen
inv
es
tointien
käy
t
töönot
toa
. Nämä investoinnit p
arantavat k
ilpailu
-
k
yk
yä
mahdollistamalla automaation
ja digitalisoinnin
hyödyntämisen tu
otteide
n valmistuk
sessa
, tehostavat
tuotantoa ja kehit
tävät laadunhallintaa. Kesla od
ott
aa
inv
es
tointien hyötyje
n näk
y
vän t
äysimääräisenä vuo
-
den 202
4 aikana
.
In
vestoi
ntien rah
avirta oli vuoden aikana 0
,6 (
1
,
5
) milj.
euroa. In
vest
ointie
n taso oli matal
a, koska ve
r
tailukau
-
della s
aatiin päätök
seen m
erkit
tävät N
OSTE-
hankeen
investoinnit.
T
aloudellinen asema
Parantunut kannat
tavuus ja k
äyt
töpää
oman lasku p
a
-
ransivat konsernin
rahoitusas
emaa ja ne
ttovelkaantu
-
neisuus laski
1
0
2 %:iin (
1
34
). Omavaraisuusaste p
arani
ja oli 3
6 % (3
2
).
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
66
Yhtiön k
orolli
set net
to
velat ol
ivat 1
3,
1 mil
j. euroa tili
kau
-
den päättyessä (
1
6,5)
. Yhtiöll
ä on käy
tettävi
ssä luotto
-
limiit
tejä ja rahavaroja 3,6 milj. euroa 3
1
.
1
2
.2023 (
3,4)
.
T
utk
imus ja kehitys
Kes
la tutkimus
- ja tuotek
ehityskulut oliva
t 1 5
92 (
1 3
7
6
)
tuhatt
a euroa,
joista o
n ak
tivoitu 1
1
4 (
1
73
) tuhatt
a euroa
vuo
den 2023 aikana.
Kesl
a jatkoi vuoden aikana uu
sien tuotteiden kehittä
-
mistä ja markkinoilla olevien tuotteiden päivit
yk
siä vas
-
taamaan p
aremmin asiakkai
den tarp
eita.
Sammutuspe
-
rävaunun esittely
ä jatkettiin ja v
aunun ominaisuuksia
kehi
tettiin edelleen asi
akaskok
emuk
sen perusteell
a.
T
uotekehit
ys
keskit
t
yi muutoin tuot
teide
n valmistet
ta
-
vuuteen u
usien in
vest
ointien m
ukaisesti. KESLA proC i
-k
ärki
ohjauk
sen my
y
nti trak
toriku
ormaimiin al
oitet
tiin
vuoden 20
24 puolell
a.
Muutok
set or
ganisaatiorakenteessa
Kesla ei tehny
t yr
it
ysostoja, -
my
yntejä eik
ä toiminnallisia
muutok
sia
konserniss
a tilik
auden
aikana
.
Lähi
tulevaisuuden riskit ja
epävarmuustekijät
Yleinen vall
itseva taloudellinen epä
varmuus v
oi nä
-
k
yä korkealla pysy
vänä inf
laationa,
valuutt
akurs
-
simuutok
sina sekä
noussee
na korkotasona. N
ämä
kaik
ki voiv
at vaikut
taa suo
raan tai e
päsuorasti
KES
-
LA-tuot
teiden kys
yntään. Tilaust
en vähenemisen li
-
säk
si p
itkään j
atkuva ep
ävarmuus voi jo
htaa tilausten
peruuntumise
en tai siir
t
ymise
en.
Yleinen inflaat
iokehitys on tasaant
unut mikä helpot
-
taa k
ustannuspain
eita,
mut
ta tilausk
annan olless
a
lask
eva k
onsernin oma kapa
siteettikustann
us saat
-
taa he
ikentää kannat
tavuut
ta e
llei tehok
kait
a sop
eu
-
tustoimia pyst
y
tä
toteuttamaan
.
Kork
ojen py
s
yminen k
orkea
lla tasolla on he
ikentä
ny
t
asi
akk
aidem
me rahoituksen saata
vuutta ja yleistä in
-
vestointiak
tiivisuut
ta,
mikä vaik
ut
taa K
ESLA
-tuot
tei
-
den k
ys
yntään.
Ge
opoliit
tisen
tilanteen haastee
t lisäävät yleis
tä epä
-
varmuut
ta, mik
ä voi vaikut
taa toimintaympär
istöön
monin t
av
oin
.
EU
:n
ja globaalin re
gulaation muutok
set
voivat vai
-
kut
taa asiak
kaiden
ja siten myös Keslan liiketoimin
-
tamah
dollisuuk
siin
.
Kotimaan kärjist
y
nyt
työm
arkk
inatilanne aiheut
taa
häiriöitä sekä yrit
yk
sen omien res
urssien käy
ttöön
että toimitu
sketj
un suj
uvuuteen.
Osake ja osakkeenomistajat
Keslan osakerekis
teriin merk
it
t
y osakepääoma
on 1 9
1
7
1
1
5,50 €. Osak
epääoma muodostu
u A- ja B
-osakkeista,
joiden yht
eismää
rä oli 3 383 1
4
5. A-osake oik
eut
taa yh
-
teen ääne
en ja B
-
osake 20 äänee
n.
Kes
lan osakkeiden om
istajia oli t
ilikauden lopus
sa 2 3
71
(
2 42
0)
. Hall
ituksen jäsenet ja l
ähipiir
i omistiva
t 1
5,6 %
(
1
5,8 %) osakekannast
a ja näiden os
akkeiden
tuott
ama
ääni
määrä oli 5
0,
9 % (
4
7
,
8 %
) K
ymmenen s
uurin
ta omis
-
tajaa hallitsiv
at 8
1
,
6 % (88,6
%
) äänimääräst
ä ja he o
mis
-
tivat 4
3,6 % (
42
,
1 %
) osakke
ista.
Yhtiön omistu
k
sessa oli vuoden lopussa 1
2 24
7 omaa
A-osaketta (
1
2 2
4
7)
. Yhtiön ha
llussa ole
vien omien osak
-
keid
en osuu
s k
ai
k
ista osakk
eista oli 0,36 % (
0,36 %
) ja
osak
keiden tuot
tamast
a äänimäärästä 0,
06 % (0,06
%
).
Kes
lan A-osakkeiden vaih
toa oli 409 1
86 osakkeen ver
-
ran (
60
1 1
68
). Osakk
een alin hin
ta oli 3,
79 eur
oa (3
,60)
ja ylin 5
,00 euroa (6
,
2
6)
. Kaupankä
yntipaino
tet
tu k
eski
-
hin
ta oli 4,27 e
uroa (
4,56
).
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
67
Henkilöstö
Kon
sernin henkilöst
ön määrä oli jou
lukuun 2
02
3 lo
-
pussa 273 (
258) ja tammi−jo
ulukuussa keskimäärin
258
(
246
). Hen
k
ilö
stö toim
ii pääosi
n kolmell
a tehdaspa
ikka
-
kunnalla Jo
ensuussa, Kesälahdella ja
Ilomantsissa.
S
y
ks
yllä julkais
tun strategiamme
mukaisesti Keslan t
a
-
voit
teena on k
asvat
taa h
enkilös
tön osaamist
a, mikä
nähdään men
est
yk
sen
mahdollist
ajana niin henk
ilös
-
tölle, Kesla
lle kuin
asiakk
aillek
in.
Halli
tus ja joh
tor
yhmä
Keslan johtor
yhmä koostuu
toimitusjohtajasta ja vii
des
-
tä omas
ta vastuualue
estaan v
astaavasta ja
asiantun
te
-
vasta joht
or
yhmän jäsenestä.
Keslan johtor
yhmään kuuluivat v
uonna 20
23:
toimitusjohtaja Marko Pekkola 1
.
1
1
.2023 saakk
a
talous
johtaja I
lkka Miet
tinen 1
2.4.
20
23 a
lkaen ja v
t.
toimitusjohtajana 2.
1
1
.2023 alkaen
tuotantojohtaja Paavo Hoppo
nen 5.4.
20
23 saak
ka
ja
v
t. tuot
antojohtajana 9
.
1
1
.2023 alkaen
tuotantojohtaja Marko L
appalainen 5.4.
20
23 alk
aen
9
.
1
1
.2023 saakk
a
talouspäällik
kö Sarita Kor
telainen
5.4.20
23 s
aakk
a
liiketoimintajohtaja Mik
a T
a
h
v
anainen
liik
etoimin
tajohtaja Ari Pi
rhonen
liiketoimintajohtaja Markk
u Lapp
alainen
Keslan yhtiöjärjest
yk
sen muk
aan yhtiön hallituk
se
en
kuuluu vähintään n
eljä ja enintään s
eitse
män osak
-
keenomistajien yh
tiökokouksessa valitsemaa jäsen
tä
.
Hallituk
sen jäsen
et 1
2.4.
2023 saakka:
V
esa
T
uomi (pj.)
V
eli-Mat
ti Kärkkäinen (
varapj.
)
Rit
va T
oivonen
Jouni Paajanen
Ari V
irt
anen
Petri Saavalainen
Palkits
emisvaliokuntaan
kuuluvat Jouni
Paajanen (pj) ja
Petri Saavalainen. T
arkastus
valiokuntaan kuuluiv
at Rit
-
va T
oivonen (
pj)
, Ari Vir
tanen ja V
eli-
Matti Kärkkäinen.
Hall
ituk
sen jä
senet 1
2.4.20
23 alkaen:
V
esa
T
uomi (pj.)
V
eli-Mat
ti Kärkkäinen (
varapj.
)
Sonja London
Jouni Paajanen
Ari V
irt
anen
Petri Saavalainen
Pal
k
itsemisval
iokuntaan ku
uluvat Ari Virtanen (pj
) ja
Jouni P
aajanen. T
arkastusvaliokun
ta kuuluiva
t V
eli-
Matti
Kärkk
äinen (p
j), Son
ja London ja Petri Saa
valainen.
Yhtiökok
ouk
sen päätök
se
t
Kesla Oyj:n
varsinainen
yhtiökokous pide
ttiin
1
2.4.
20
23.
Yhtiök
okous pää
t
ti ha
llituksen jäsenmä
äräk
si ku
usi hen
-
kilöä. Jäsen
ik
si val
it
tii
n V
eli-
Matti Kärkkäinen, Jou
ni Paa
-
janen, V
esa T
uomi
, Petri Saa
valai
nen ja Ari Virt
anen.
Uutena jäsenenä
hallituks
een valit
tiin S
onja London.
Hallitus valit
si yhtiökokouk
sen jälkee
n pitämässään
jär
-
jestäyt
ymisk
okouksessa puheenj
ohtajaksi V
esa T
uomen
ja varapuh
eenjohtajak
si V
eli
-M
atti K
ärkk
äisen.
Tilintarkastajaksi valit
tiin P
ricewat
erhouseCooper
s Oy
vastuullisena tilintark
astajana K
HT Juha
T
oppin
en. Hal
-
litus päät
ti jatkaa t
arkastus-
ja palkit
semisv
aliokuntien
toimintaa.
Yhtiök
okous pä
ät
ti, että osi
nkoa ei jaeta.
Yhtiök
okouksen päätökset on julkai
stu koko
naisuu
des
-
saan p
örssitied
otte
ena 1
2.4.
2023
. Pörssitie
dot
teet löy
-
t
y
vät Keslan kotisivuilt
a w
w
w
.kesla
.com.
V
astuullisuus
Kesla toimii globaaleilla
markk
inoilla, joilla v
astuullisuu
-
den merkitys on kasvanut kok
o ajan. V
astu
ullis
uus on
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
68
my
ös Keslan perusarvo, luon
nollinen osa yrit
yk
sen ta
-
paa toimia ja o
lennainen osa
strategiaa.
Va
s
tuullisuuden rapo
r
toinnissa Kesla on keski
tt
y
nyt
vii
-
teen sen sidosry
hmil
le t
ärk
eään teemaan: taloudelli
se
en
hy
vinv
ointiin, kumpp
anuuteen, resurssien
tehokk
aa
-
seen käy
ttöön, tur
vallis
uuteen ja energia
tehokkuuteen.
Kesla valmistautuu C
SRD
-
direk
tiivin rap
or
tointivelvoit
-
teis
iin, joiden mukaan yritys
ten on k
errot
tava t
oimin
-
taker
tomuk
sessaan tarkemmin liiketoimintansa kestä
-
v
y
ydest
ä käy
t
täen EU
-tasoisesti v
akioitua mi
tt
aristoa.
Kestäv
y
ysr
apor
tointidirek
tii
vin (CSRD) mukainen
julkis
-
tamisvelvoite alkaa
Keslan osalta vuo
desta
20
25. Kes
-
la on alo
itt
anut toimintansa tak
so
nomiakelpoisuuden
kar
toit
tamisen
ja rapo
r
tointiky
v
yk
k
y
yden kehit
tämis
en.
Kesla tukee osaltaan ilmas
tomuutokse
n torjuntaa val
-
mistamalla lait
teita
, joiden avulla voidaan lis
ätä uusiutu
-
vien materiaa
lien ja energialäht
eiden k
äyt
töä, tehostaa
mat
eriaalie
n k
ierrä
t
ystä sekä hillitä metsäpalo
ja. Kesl
an
tuot
teet suunnitellaan y
mpäristövaikutuk
s
eltaan mah
-
dollisimman edullisik
si k
iinnit
tämällä huomiot
a tuot
tei
-
den materi
aalivalin
toihin sekä rakent
eiden keve
y
teen,
kestä
v
y
y
teen ja h
uollettavuuteen sekä k
oneiden käytön
talo
udellisuu
teen.
Alustavan k
artoitus
ten perus
teella Keslalla on ratk
aisuja
kier
totalouteen ja biomas
san keräysla
it
teisi
in uusiutu
-
van ene
rgian tuotantoon.
K
eskeisiä tapahtumia tilikaudell
a
Kesla ilmoit
ti muu
tosneuvot
telujen al
oit
tamises
-
ta 1
3.
1
1
.20
23 t
yö
n tilapäi
sen vähentymisen vuok
si.
Neuvottelu
t saatiin pää
tökse
en 1
1
.
1
2.20
23. T
yöv
oi
-
man tarpeen vähen
nys k
oskee k
oko henkilöst
öä ja
se tot
eutetaan e
nintään 90 päivä
n lomautuksin.
DI Jari
Jormanain
en nimitet
tiin Kesla O
yj:n toimitus
-
ket
jujohta
jak
si 9
.
1
1
.20
23. Jorman
ainen aloitti teh
tävät
helmik
uussa 202
4.
T
oimitusjohtaja M
arko Pekkola ir
tisanoutui 29.
9.20
23
ja lopetti toimi
tusjoh
tajan teh
täväs
sä 1
.
1
1
.
2
023
. T
a
-
lousjohtaja
Ilkk
a Mie
ttin
en nimitet
tiin v
äliaikaise
k
si
toimitusjohtajaksi.
Kesla julk
aisi 27
.9
.
20
23 uu
den s
trategian
kaud
elle
20
2
4 - 20
28. P
itkän aika
välin taloudel
liset ta
voitteet
ovat liikevaihdon k
ak
sinker
taista
minen, yli
1
0 prosen
-
tin kä
y
t
töka
te, oma
varais
uusaste yl
i 40 % ja net
to
vel
-
kaantumisaste alle
50 %. Strategiakaude
lle asetet
tu
-
jen tav
oit
teiden saa
vut
tamisek
si K
esla on määritel
ly
t
kol
me strategista t
eemaa, jotka ohj
aavat yh
tiön toi
-
mintaa ja valintoja: rohkea uudistuminen,
kannat
tava
kasvu ja yhdessä mene
st
yminen. St
rategia
a toteu
te
-
taan jatkossakin
kolmen liiketoiminta-alue
en kaut
-
ta: tra
k
toriva
rusteet, aut
o
- ja teoll
isuu
snosturi
t sekä
puukorjuulait
tee
t.
Kes
la Oyj:n varsin
ainen yhti
ökokou
s pidet
tiin
1
2.4.20
23. Yht
iökokou
k
sen päätökset on julkai
stu
kok
onaisuudes
saan pör
ssit
iedot
teena 1
2.4.20
23.
K
TM Ilk
ka
Miet
tinen
nimitet
tiin Kesla O
yj:n talo
usjoh
-
tajaksi ja joh
tor
yhmän j
äsenek
si ja DI Ma
rko Lappa
-
lainen nimitet
tiin Keslan tuotantojohtajak
si ja johto
-
r
yhmä
n jäsen
ek
si.
Kesla neuvot
teli uudes
taan maaliskuussa
20
23 erään
-
t
ymäs
sä olleen 2 milj. eu
ron bullet
-laina
n 5
-vuoden
tasalyhent
eisek
si la
inak
si sekä uus
i 3,0 mil
j. euron
konsernitililimii
tin, jok
a muutet
tiin 1
2
kk mä
äräaikai
-
sek
si. L
imiitit pä
ivitettiin joul
ukuussa 2
02
3 toistaiseksi
voimassa
olevi
k
si.
Kesla aloit
ti 3
1
.
1
.
2023 Ilomantsin toimipis
tet
tä kos
-
kevat muutosneuvot
telut,
jotka
saatiin päätök
s
een
1
4.
2.20
23. T
yö
voima
n k
ä
y
tön tarpeen vähenn
ys to
-
teutet
tiin lomautuk
sin.
Tilikauden jälkeiset
merkit
t
ävimmät tapahtumat
DI Pas
i Nieminen ni
mitettiin 7
.2.
20
2
4 Kesla Oyj
:n toi
-
mitusjohtajak
si. Nieminen
ott
aa tehtävän vastaan
vii
-
meistään elokuu
ssa.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
69
T
r
ak
torivaruste
-
liiketoiminnan johtaja Mark
ku L
appa
-
lainen ir
tisanou
tui tehtävästään 1
3.
2.
20
24.
Pörssitie
dot
tee
t löy
t
y
v
ät Keslan kotisiv
uilta
w
w
w.ke
sla
.com
.
Ohjeistus vuodelle 2024
Kesla ar
vioi vu
oden 202
4 liikevaihdon laskevan ja liike
-
tuloksen pysy
vän sam
alla tasol
la edelliseen vuo
teen
verrat
tuna.
Hallituk
sen voitonjak
oehdotus
, eh-
dotus omien osak
ke
iden
hankint
a- ja my
yn
tivaltuutuksen
jatkamises
ta sekä osakeantival
tuu
-
tus
Emo
yhtiön vapa
a oma pääoma on 8 1
36 tuha
t
ta euroa,
josta til
ikauden tulo
s on -
4
1 tu
hatta euroa. Konsern
in
vapaa om
a pääoma on
1
0 87
7 tuhat
ta e
uroa.
Suomen o
sakeyht
iölain mukaa
n yhtiön jak
okelpoi
set
varat lasketaan
emoyhtiön vap
aan oman p
ääoman
perusteell
a. Hallitu
s on ar
vioin
ut emoyht
iön maksu
-
k
yk
y
isy
y
t
tä
ja tal
oude
llisia olosu
hteita tilik
aude
n päät
-
t
ymise
n jälkeen j
a esittää vuoden 20
2
4 varsinai
sel
-
le yhtiö
kokou
k
selle, että osin
koa jaetaan en
intään 1
0
eurose
nt
tiä o
sakkeelta (
eli 3
3
7 08
0,
90 euroa
). Ha
llitus
esittää yhti
ökokou
k
selle my
ös, että omien osakkeiden
hankinta
- ja my
yntivaltuutus
ta jatketaan vu
onna 20
24
enin
tään 3
38 3
1
3 k
appaleel
le yhtiön osakk
eita (
1
0 % k
o
-
ko osakekannast
a
).
Hall
itus ehdottaa yhtiök
okoukselle, että yhtiök
okous
valtuut
taa hallituk
s
en päät
tämään os
akeannista se
kä
osakeyhtiölain 1
0 lu
vun 1 §:n tarkoit
tamie
n osak
keisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta yhdessä
tai usea
mmassa erä
ssä joko maksua va
staan tai mak
-
sutta. Annettavien osakk
eiden määrä v
oi olla yht
eensä
enin
tään 3
38.
3
1
3 A-
osaketta, mikä mää
rä vastaa 1
0 %
yhtiön k
aikis
ta os
akkeist
a kokouskutsupäi
vän tilanteen
mukaan.
Jo
ensuuss
a 7
.
3.
20
24
K
E
S
L
A
O
YJ
Hallitus
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
70
K
onsernin t
aloudelli
sta
k
ehit
ys
tä
kuv
aa
vat
tunn
us
luvut
T
unnu
sluv
ut
, 1 000 €
2023
2022
202
1
2020
2019
Liikev
aihto y
hteen
sä
55
39
6
45
86
3
45
47
2
39
6
47
47
352
Liikevaihdon
muutos, %
20,
8
0,9
14
,
7
-16
,
5
5
,1
K
äy
t
tö
k
ate
3 0
03
191
3
55
6
1
702
2
8
59
% liikevaihdost
a
5,4
0,4
7,
8
4,3
6,0
Liiketulos
1 385
-1
319
2
2
13
5
67
1 6
03
% liikevaihdost
a
2,5
-2
,
9
4,9
1,
4
3,4
Tilikauden tulos ennen v
eroja
6
65
-1
5
0
4
2
0
53
4
47
1 34
7
% liikevaihdost
a
1,
2
-3
,
3
4,
5
1,1
2,
8
Kauden
laaja tulos
510
-1
18
1
1
6
81
303
950
% liikevaihdost
a
0
,9
-2
,
6
3,7
0,
8
2,0
Oman p
ääoman tuot
to (ROE), %
4
,1
-
8
,9
12
,
5
2,4
7,
5
Sijoitetun pääoman tu
otto (RO
I)
, %
5,
0
-
4,9
9,
4
2,
5
6,7
Omav
araisuu
sas
te, %
35,
6
3
2
,1
41
,1
41,
4
39,
5
Net
tovelkaantumisaste, %
10
2
,1
13
4
,1
60,
3
59,
8
8
9,
2
T
aseen loppus
umma, M€
36,
2
40,
0
3
4,6
31,
0
32
,
8
Brut
toinvestoinnit
6
61
3
8
11
2
39
0
1 285
1
2
41
% liikevaihdost
a
1,
2
8,3
5,
3
3,
2
2,6
T
utk
imus- ja kehit
ysme
not
1
592
1
3
76
1
31
6
1
10
2
1
656
% liikevaihdost
a
2
,9
3,
0
2,9
2,
8
3,
5
Henk
ilöstö kesk
imäärin tilikaud
en aikana
258
24
6
24
6
220
247
Osak
ek
ohtaiset tu
nnusluvut
2023
2022
2021
2020
2019
T
ul
os/
osake (EPS)
,
euro
0
,15
-
0
,
35
0,
50
0,09
0,36
Oma p
ääoma/
osake, euro
3,
78
3,63
4
,18
3,78
3
,
81
Osinko
/
os
ake, euro
0
,10
*
0,0
0
0,20
0
,1
0
0
,15
Osinko
/tul
os, %
6
6,
3*
-
10
,
0
111
,
1
41,
7
Efek
tiiv
inen osinkotuot
to, %
2
,
5*
-
3,4
2,
3
3
,1
Hinta/voitto -suhde (
P
/E)
26,
2
-
11
,
8
11
,
8
4
7,
4
13
,
5
Osak
keen ylin kur
ssi, euro
5,0
0
6,
26
6,40
5
,10
5,
50
Osak
keen alin kur
ssi, euro
3,79
3,6
4
,
01
3,
08
4,06
Tilik
aude
n keski
kurssi,
euro
4,
33
4
,
55
5
,
11
3,9
9
4
,
61
Tilinpäätöspäivän k
urssi, euro
3,95
4
,13
5,
8
8
4
,
27
4,8
6
Osakekannan
markk
ina-ar
vo, A-
osak
keet, M€
1
0
,1
10
,
3
14
,
7
10
,
6
12
,
1
Osakekannan
markk
ina-ar
vo,
kaikki osakkeet, M€
13
,
4
14
,
0
19
,
9
14
,
4
16
,
4
A-
osak
keiden vaihto tilik
auden aik
ana
409 1
86
6
0
1
16
8
1 1
96 62
7
6
3
8
4
21
698
38
4
A-
osakkeiden vaihdon k
ehit
ys, %
15
,
9
24
,
0
4
7,
8
25,7
2
8
,1
Kaik
kien
osakkeiden
lukumäärä
tilikau
den l
opuss
a
3 38
3 1
4
5
3 3
83 1
45
3 38
3 1
4
5
3 383 1
45
3 3
83 1
45
Osak
keenomist
ajat osakerekisterin
mukaan
2
371
2
42
0
2
15
5
1
97
3
1
7
11
T
auluko
n osak
keide
n lukumä
ärä on os
akeantio
ikais
tu ja tunn
usluv
ut ovat yhte
nevät s
ekä A
- ett
ä B
-lajin o
sak
keille, jo
llei to
isin ole
mainittu. Os
akekannan markkina
-ar
vo,
k
aikki osak
keet, on laskettu olet
taen B
-sarjan osakkee
n arvok
si saman kuin A-osak
keella.
* hallituksen osinkoesit
ykse
n mukaisesti
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
71
T
unnuslukujen l
askentakaavat
IFRS:n mukaiset tunnusluvut
T
ul
os / osake (EPS) =
Emoyhtiön
osak
keenomis
tajille k
uuluva tul
os
Os
akkeiden
lukumäärä keskimäärin tilik
auden aikana
Kes
lan tunn
usluvut si
sältävä
t kertaluonto
iset erät. T
arvit
taessa yht
iö on ilmoittanut, k
er
taluont
oisen erän s
i
-
sältymisen ja vaikuttavuude
n tunnus
lukuun. K
er
taluont
oisia eri
ä on aiheutun
ut yrit
ysjä
rjestelyistä sekä las
-
kennallisi
s
ta ar
vonalentumiskirjauk
sist
a (vuosina 20
1
9
-
20
2
1
). IF
RS
-s
tandardien ja
kirjanpitolak
ien muutok
set
on huomioi
tu siir
ty
mäsäännösten muk
aisesti ja t
ar
vit
taessa
takautuvas
ti.
V
aihtoehtoise
t tunnusluvut
Va
ihtoehtoisia tunnuslukuja ei tul
e pitää kor
vaavina mit
tare
ina verrat
tuna IFRS-
tilinpäätösnormistossa määri
-
telt
yihin t
unnuslukuihin. IFRS:n muk
aisten tu
nnuslukujen antam
an informa
ation lisätie
dok
si ja
yhtiön pi
tkän
aikavälin tavoitteide
n seuraamisek
si k
äy
tetään seuraavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja:
T
aloudellisen lisäarvon luominen:
Sij
oitetun pä
äoman tuotto (ROI
), % = 1
00 x
T
ulos ennen v
eroja + ra
hoitusku
lut
Oma
pääoma
+
k
orolliset
ra
hoitusvel
at
T
aloudellisen vakauden turvaaminen:
Omav
araisu
usaste, % =
1
00 x
Oma pääoma
T
ase
en
lopp
usumma
-
saadut
ennakot
Nettovel
kaantum
isaste, % =
1
00 x
Korol
liset nettov
elat
Oma
pääo
ma
Nettokäy
ttöpääoma =
Vai
hto-
omais
uus + myyntisaam
iset + sopimuksiin peru
stuvat
omais
uuserät + m
uut operatii
viset koro
t
toma
t saamiset -
varaukset - eläke
velvoi
t
teet - ost
ovela
t - sopimuksiin perust
uvat vela
t
-
muut
opera
tiiviset
k
orottomat
vel
at
Muita yhtiön johdon ja analy
y
tikoiden käyt
tämiä liiketoimintaa kuvaa
via vaihtoehtoisia tunnuslukuja ovat:
T
aloudellisen lisäar
von luominen:
Oman pääom
an tuotto (ROE)
, % =
1
00 x
Tilikaude
n tulos
Oma
pääo
ma
Omistaja-ar
von kasvattaminen:
Oma pääoma / o
sake =
Emoyht
iön osakkeenomista
jille kuu
luva oma pääoma
Osak
keiden
lukumäärä
tilinpäätös
p
äivänä
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
72
Osin
ko / tulo
s, % =
1
0
0 x
Osakek
ohtainen o
sinko
Osakek
ohtainen
tulos
Efek
tiiv
inen osinkotuot
to, % =
1
0
0 x
Osakekohtaine
n osinko
Tilik
aude
n
p
äätöskurssi
Hinta / v
oitto -suhde (
P
/E) =
Tilikauden pää
töskurs
si
Osakek
ohtainen
tulos
Tilik
auden kesk
ikurssi =
O
sakke
en euromääräin
en kokonaisvaihto
Tilikaudella
vaihdettujen
osakkeiden
laimenta
maton
keskimääräinen
lukumäärä
Muita y
htiön johdon
käy
tt
ämiä liiketoimintaa kuvaavia vaihtoehtoisia tunnuslukuja ovat:
Kannat
tavuude
n kehit
t
yminen:
K
äy
t
tö
k
ate
=
Liiketoiminnan tulos enn
en pois
toja, ar
vonalentumisia ja rahoituseriä
T
unnuslukua k
äytet
ään palkit
semisen p
eruste
ena.
Liiketulos:
nettosumma, jo
ka muo
dostuu, kun
liik
evaihtoon
lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähenne
-
tään ost
okulut valmi
iden ja kes
keneräist
en tuotteiden varast
on muutoksella, vähennetä
än t
yös
uhde
-etuuk
-
sista ai
heutuvat kul
ut, poistot ja m
ahdolliset a
r
vonalen
tumistap
piot sekä liik
etoimi
nnan muut k
ulut. Kaikki
muut kuin e
dellä mainitut tuloslaskelmaerät esitet
ään liiketulok
sen alapu
olella.
T
aloudellinen suoritusk
yk
y:
Bruttoinv
estoinnit
: Inv
estoinn
it käy
ttöomais
uuteen si
sältäen IF
RS 1
6 vuokrasopimust
en vaikutu
k
set
Nettoinvestoinnit:
In
vest
oinnit kä
y
t
töomai
suut
een sisältäen IF
RS 1
6 vuokrasopimust
en vaikutukset vä
-
hennet
t
ynä
saaduilla avustuk
silla
Tilauskanta:
Tilik
auden päät
t
yessä toimit
tamat
tomien tilausten ar
vo
Omana pää
omana oteta
an huomioon emo
yhtiön omi
stajille kuu
luva oma pääoma sekä oma
ssa pääomas
sa esi
-
tet
tävä määräysvallat
tomien omistajie
n osuus.
Kor
olliset nettoraho
itusvela
t lask
etaan kor
ollist
en rahoitusv
elkoj
en ja korol
listen ra
hoitussa
amisten, m
ukaan lukien
käteisvarat
, erotuk
sena.
Lasket
taess
a oman ja sijoi
tetun pääoman
tuotto
a jakajana k
äytet
ään tilikauden
alun ja tilikaud
en lopun
keskiar
voa.
Lasket
taess
a omavaraisuus- ja velkaantumis
astet
ta k
äytet
ään sek
ä jakajassa
et
tä jaet
tavassa
tilinpäätöspäivän
ar
voja.
Osakekohtaiset tunnusluvu
t on lasket
tu osak
keiden kokonaismäärällä 3 383 1
45 eikä o
mien osak
keiden lunasta
-
misen va
ikutusta tun
nusluku
ihin ei ole hu
omioitu joh
tuen sen epäolenna
isuudesta.
Tilik
auden päätöskurssi on
julkisen k
aupankäynnin järjes
täjän ilmoit
tama vir
allinen tilikauden p
äätöskurssi.
Henk
ilöstön kesk
imääräinen luk
umäärä on kesk
iar
vo kalenterik
uukausien lo
pussa lasketuist
a henk
ilökunnan
lukumääristä
, joissa on
huomioitu lomautus
ten vaikutus.
T
unnuslukujen laskentap
eriaatteist
a net
tokäy
t
töpääoman laskuk
aava päivitet
t
y korjat
tuun laskutapaan.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
73
K
onse
rnitilinpäätös
, IFRS
K
onsernin l
aaja tuloslaskelma
1 000 €
LIITETIETO
1.
1.–31.
12.
20
23
1.
1.–
31.
12.2022
Liike
vaihto
Liittee
t 2, 3, 4
55 396
45 863
V
almiiden ja kes
keneräisten tuot
-
teiden varast
ojen muutos
-
1 933
3 319
Liiketoiminnan muut tuotot
Liit
e
5
116
477
Aineiden ja tarvik
keiden kä
y
t
tö
-
28 422
-
27 764
T
yösuhde
-
etuuk
sista
aiheutuva
t kulut
Liite 6
-
14 090
-
13 132
Poi
s
tot
Liitteet 4, 7
-
1 618
-
1 511
Liiketoiminnan muut kulut
Li
it
teet 4, 8, 1
0
-
8 064
-
8 571
Liiketulos
1 385
-
1 319
Rahoitustu
otot
12
5
Rahoituskulut
Liitteet 4, 1
1
-
732
-
190
T
ulos enn
en veroja
665
-
1 504
T
u
lover
ot
Lii
t
teet 4, 1
2
-
155
323
Tilik
aude
n tulos
510
-
1 181
Tilikauden laaja tulos
Liite 1
3
510
-
1 181
Tilikauden tuloksen
jakautuminen
Emoyrityk
sen omistajille
510
-
1 181
Emo
yhtiön omistaji
lle kuuluvasta
voitosta lasket
tu laimentamaton/
laimenne
ttu
osakekohtainen
tulos, e
uroa sekä A- et
tä B-
osak
-
keil
le
Liite 1
3
0,15
-
0,35
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
74
K
onsernin tase
1 000 €
LIITETIETO
3
1
.1
2
.
2
0
2
3
3
1
.1
2
.
2
0
2
2
VA
R
AT
Pitkäaikaiset varat
Aine
elliset
käy
t
töom
aisuus-
hyö
d
yk
ke
e
t
Liite 1
4
8 999
9 743
Muut ai
neet
toma
t hyödykkeet
Liite 1
4
768
899
Muut rahoitus
varat
Liite 1
6
17
17
Lasken
nalliset ve
rosaamis
et
Liite 1
7
478
492
L
yh
y
taikaise
t varat
Vaih
to
-
omaisuus
Liite 1
8
17 902
21 959
My
yntisaamise
t ja muut saamise
t
Liite 1
9
7 369
6 174
Tilik
auden verotet
tavaan tuloon
perus
tuvat verosaamiset
Liite 1
9
209
128
Rahavarat
Liite 20
423
540
V
ARA
T YHTEE
NSÄ
36 165
39 952
OMA P
ÄÄOMA J
A VE
LA
T
Emo
y
rityk
sen omistajil
le kuuluva
oma pääoma
Osakepääoma
Liite 2
1
1 917
1 917
Yliku
rssirahas
to
6
6
Sijoitetun vapaan o
man pääoman
rahasto
24
24
Kert
yneet voittovara
t
10 853
10 343
Emo
y
rityk
sen omistajil
le kuuluva
oma pääoma yhteensä
12 800
12 290
OMA P
ÄÄOMA YHTEENSÄ
12 800
12 290
Pitkäaikaiset velat
Lasken
nalliset ve
rovelat
Liite 1
7
877
732
Rahoitusvelat
Liite 23
9 052
10 222
L
yh
y
taikaise
t v
e
lat
Osto
velat j
a muut vela
t
Liite 2
4
8 737
9 612
Rahoitusvelat
Liite 23
4 441
6 795
V
ar
auks
et
Liite 22
258
301
VELA
T YH
TEENS
Ä
23 365
27 662
OMA P
ÄÄOMA J
A VE
LA
T
YHTEE
NSÄ
36 165
39 952
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
75
K
onsernin rahavirt
alaskelma
1 000 €
LIITETIETO
2023
2
022
Liiketoiminnan raha
virrat
Tilik
aude
n tulos
510
-
1 181
Oikaisut:
Liik
etoimet, jo
ihin ei li
it
y
mak
sutapahtumaa
Liite 1
5
1 572
2 086
Korkokulut
ja muut ra
hoituskulut
Liite 1
1
732
190
Korkotuotot
Liite 1
1
-
12
-
5
V
erot
Liite 1
2
155
-
323
Oikaisut y
hteensä
2 447
1 948
Rahavirta e
nnen
käyttöp
ääoman muutosta
2 957
767
Käyt
töpääom
an muut
ok
set:
My
ynti-
ja muiden s
aamisten muutos
-
1244
-
490
Vaih
to
-
omaisuu
den muutos
3 951
-
6 157
Osto- ja muiden velko
jen muutos
-
770
924
Liiketoiminnan
rahavirta ennen
rahoituseriä ja v
eroja
4 894
-
4 956
Maksetut koro
t
-
774
-
290
Saadut
korot
Liite 1
1
12
5
Maksetut vero
t
4
-
136
Liiketoiminnan
net
toraha
vir
ta
4 136
-
5 377
Inv
estointien rahavirr
at
Investoinnit ainee
llisiin hy
ö
dyk
keisiin
-
434
-
1376
Investoinnit ainee
ttomiin
hyödyk
keisiin
-
214
-
196
Lainasaamis
ten takaisinmak
sut
-
-
Ainee
llisten käy
t
töomaisuushyödyk
keiden my
ynni
t
14
30
Inv
estointien net
toraha
virt
a
-
634
-
1 542
Rahoituk
sen raha
virrat
Lainojen nostot
224
8 663
Lainoj
en tak
aisinmak
sut
-
3 692
-
2 274
V
uok
rasopimusv
elkojen maksut
Liite 28
-
151
-
136
Maksetut osingo
t
-
-
674
Rahoituk
sen nettorahavirta
-
3 619
5 579
Rahavaro
je
n muutos
-
117
-
1 340
Rahavarat tilik
auden
alussa
540
1 880
Raha
varat til
ikauden lopussa
423
540
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
76
Laskelma k
onsernin oman pääoman muutok
sista
Emoyrit
yksen omist
ajille kuuluva oma pääoma
1 00
0 €
Os
ake
-
pääoma
Yliku
rssi
rahasto
Kert
yneet
voit
tov
ar
at
SVO
P
O
ma
pääoma
yhte
ens
ä
O
m
a
p
ä
ä
o
m
a
1.1.
2
02
3
1 917
6
10 343
24
12 290
Tilik
aude
n tulos
510
510
31
.12
.
2
0
2
3
1 917
6
10 853
24
12 800
O
m
a
p
ä
ä
o
m
a
1.1.
2
02
2
1 917
6
12 198
24
14 145
Osingon
jako,
voit
tov
ar
at
-
674
-
674
Tilik
aude
n tulos
-
1 181
-
1 181
31
.12
.
2
0
2
2
1 917
6
10 343
24
12 290
K
onsernin IFRS:n mukaiset lii
tetiedo
t
Kes
la on nykyaikaisen metsäteknologia
n ja materi
aalinkäs
it
telyn joh
tava osaa
ja. Innova
tiiviset, laad
ukk
aat
tuotteemme on teh
t
y Suomes
sa vuosik
ymment
en kok
emuk
sella j
a asiakasymmärryk
sellä, vasta
ten ko
vim
-
piin
k
in vaa
timuksiin n
iin metsässä kui
n sen ulko
puolellakin. Oli osa
amises
i ja alustas
i mikä hyvänsä, Kes
lan
kestävät ja k
äyt
täjäyst
ävälliset tuot
teet muk
autuvat tar
peisiisi. Keslan liiketoiminta on kesk
it
ty
nyt
kolmeen
liik
etoim
inta-alueeseen, jo
tka ovat tra
k
torivaru
steet, puunk
orjuul
aitteet sekä auto- ja teolli
suusno
sturit.
Kon
sernin emoyri
t
ys on
Kes
la Oyj
(y-tunnu
s 0
1
68
71
5
-8) on s
uomalainen
j
ulkinen osak
eyhtiö
, jonka kot
ipaik
-
ka on
Joensuu
j
a sen rekisteröi
t
y osoite on
K
uurna
nkatu 2
4, 80
1
0
0 Joensu
u
,
Suomi
. P
äätoi
miala on
no
sto
- ja
siir
tolaitteid
en valmistus
.
Konsernitilinp
äätös sisältää ajanjak
s
on 1
.
1
. –
3
1
.
1
2.
20
23. Jälj
ennös konserni
tilinpäätök
sest
ä on s
aatavissa y
htiön
kot
isivuil
ta osoit
teesta ww
w
.kesla.
com tai kon
sernin emoyh
tiön pääk
onttorista edellä mai
nitussa oso
it
teessa.
Tilinpäätös esitetään tuhansina euro
ina.
Kes
la Oyj:n hal
litus on k
okouksessaan 7
.3.20
24 h
y
väks
yn
y
t tämän til
inpäät
ök
sen julka
istavaksi. Suomen o
sa
-
keyhtiölain muk
aan osak
keeno
mistajilla o
n mahdo
llisuus hyvä
k
syä t
ai hylätä tilinp
äätös sen julk
istamis
en
jälk
een pidettävässä yh
tiökok
ouk
ses
sa. Y
ht
iökok
ouk
sella on ma
hdollis
uus tehd
ä päätö
s tilinpä
ätöksen muut
-
tamisest
a.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
77
1. Tilinpää
töksen l
aatimisperiaat
teet
Laatimisperust
a
Konsernitilipäätös on laadit
tu k
ansainvälisten tilinpäätösstandardien
(Int
ernatio
nal Financial Repo
rting
Stan
-
dards,I
F
R
S) mukaisesti, ja
sitä laadit
taess
a on noudatet
tu 3
1
.
1
2.
2023 v
oimass
a olevia IAS
- ja
IFRS-s
tandardeja
sekä SIC
- ja IF
RIC
-tu
lkinto
ja. Annu
al Impro
vements -menettelyn kautta standarde
ihin teh
tävä
t pienet ja vä
-
hemmän kii
reelliset mu
utokset kerätään yhdeksi kok
onais
uudek
si j
a toteut
etaan kerra
n vuodessa. Kansain
vä
-
lisillä tilinpäätösstandardeilla t
arkoitetaan Suom
en kirjanpi
tolaissa ja sen
nojalla annetuissa
säädök
sissä
EU
:n
asetu
k
sessa (EY) N:o 1
60
6/2
002 säädetyn menettelyn mukaise
sti EU
:ssa sovel
let
tavi
k
si h
y
väk
sy
ttäviä standa
r
-
deja j
a niistä annettuja tu
lkinto
ja. Konsern
itilin
päätöksen liit
etiedot ova
t myös s
uomalai
sten, IF
RS
-säännöksiä
täydentävien kirjanpito
- ja
yhteisölainsäädännön v
aatimusten mukaiset.
K
onsernitilinpäätök
sen laatimisperiaatteet
Kon
solidointipe
riaatteet
Kon
sernitil
inpäät
ös sisältä
ä emoyhtiö K
esla Oyj
:n ja kaikki sen määräy
svallassa ole
vat t
yt
äryhtiöt ti
likauden
päät
t
ymispäivänä.
Määräysvalta
synt
y
y
, k
un konserni ole
malla osallisena yhteisössä
altistuu yhteisön muut
-
tuvalle tu
otolle tai on
oikeutettu s
en muut
tuvaan tuot
toon
ja pyst
y
y vaik
utt
amaan tähän tuot
toon
käy
t
tä
-
mällä yhteisöä koskevaa valtaansa
.
Emo
yhtiön perustamat ty
tär
yhti
öt on yhdistelty konsern
itilin
päätökseen yhtiöiden perustami
sesta lähtien.
Kon
sernin ke
skinäinen osa
k
keenom
istus on eli
minoitu ha
nkintamenomenet
elmällä. Ha
nkitut t
y
täry
rityk
set
yhdiste
llään konsernitilinpäätök
se
en siitä h
etkestä lähtien
, kun konserni
on saanut
määräysvallan.
Kaikk
i kon
-
sernin sis
äiset liiketapahtumat,
saamiset
, velat, voitonjako ja realisoitumat
tomat sisäiset
kat
teet elimino
idaan
konsernitilinpäätöstä laadit
ta
essa.
Segmentt
i-informaatio
Kes
lan liik
etoim
intamal
lin, toi
minnan l
uonteen ja hal
lint
oraken
teen vuok
si k
onserni raportoi yhden toim
inta
-
segmenti
n - metsäkoneet, joka käsittää kok
o konsern
in liik
etoimi
nnat. T
y
tär
yht
iö Kesla
GmbH:n liik
etoimi
nta
sisäl
t
y
vät metsäkon
e
-r
yhmän luku
ihin. K
esla GmbH on Ke
sla-tuotteiden m
y
yntiyht
iö. Segmenttiraportoin
tiin
ei ole tul
lut muut
ok
sia.
Ulkomaanrahan määräisten liik
et
apahtumien muuttamine
n
Kon
sernitil
inpäät
ös on esit
et
ty euroissa, joka on k
onsernin t
oimin
ta
- ja es
it
tämi
s
val
uut
ta.
Ulk
omaan
rahan mää
-
räiset er
ät kirjataan euro
iksi t
apahtumapäivän k
urssiin. T
ilinpäätöspäivänä av
oim
ena olevat ulkomaanrahan
määrä
iset monetaariset sa
amiset ja v
elat on arvostettu käyt
täen til
inpäät
öspäivän ku
rsseja. Ei-monetaar
iset
erät on ar
vostet
tu t
apahtumapäivän k
urssiin. Ulkomaanrahan määräis
ten erien muuntamises
ta s
ynt
ynee
t
voit
ot ja tappio
t on merkit
t
y tulo
slask
elmaan.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
78
Aineelliset hy
ödyk
keet:
Kon
serniyhtiöid
en hankkimat aineel
liset hy
ödyk
k
eet ar
vosteta
an alkuperäi
seen hankintamenoon vähe
nnet
-
t
ynä p
oistoilla ja mahdollisilla ar
vonalentumisilla.
Mikäli ai
neellinen h
yödyke k
oostuu useamm
asta osasta, joiden taloudel
liset vaikut
usajat o
vat eripit
uiset, ku
-
kin osa käsit
ellään eri
llisenä h
yödykkeenä. Tä
llöin osan u
usimiseen l
iit
ty
vät menot aktivoid
aan ja uus
imisen
yhte
ydessä ma
hdollinen j
äljellä ole
va kirjanpit
oar
vo kirj
ataan pois taseesta. Mu
ussa tapauksessa m
yöhemmin
synt
y
vät menot si
sälly
tetään aineelli
sen k
äyt
töomai
suush
yödyk
keen kirjapit
oar
voon vain, mi
k
äli on t
oden
-
näk
öistä, että hyödykkeeseen l
iitt
y
vä vastainen talo
udellinen h
yöty koi
tuu kon
sernin h
y
väk
si j
a hyödykkeen
hankintam
eno on luotet
tavasti määr
itett
ävissä. Muut korjaus- ja kunnossap
itomenot k
irjataan tulosvaik
uttei
-
sesti, k
un ne toteutuvat.
Ain
eellisten hyödyk
keiden p
oistojen määrit
tämise
en on k
äytet
t
y ennalt
a laadit
tua
poistosuunnitelmaa.
Suunnitelmanmukaiset p
oistot on lasket
tu hyödyk
keen hank
intamenois
ta ar
vio
idun ta
-
loudell
isen käyt
töiän m
ukaan tasapoist
oin. Ar
vioid
ut taloudelli
set vaikutusa
jat ova
t seuraa
vat:
Rak
ennukset ja rakennel
mat
4
-3
5 vuotta
Rak
ennusten peru
sparannu
k
set
1
0 vuotta
T
uotannon k
oneet ja kalusto
5-
1
5 vuotta
Ku
ljetusväli
neet 5
vuotta
Muut
3-5
vuotta
Hyödy
kkeiden
jäännösar
vo ja tal
oudellinen
vaikutusaik
a tark
astetaan tilinp
äätöks
en yhteydessä ja t
ar
vit
taessa
oikais
taan kuv
aamaan talou
dellisen hyödyk
keen o
dotuk
sissa tap
ahtuneita muutok
sia
. Ainee
llisten hyödyk
-
keiden k
äytöstä
poist
amisesta ja
luovutuk
sista s
ynt
y
vät my
yntivoitot ja -tapp
iot kirjataan
tulosvaikut
teisesti.
Julkiset avustuk
set
Julkis
et avustuk
s
et k
irjataan aine
ellisten k
äyt
töo
maisuush
yöd
yk
keiden k
irjanpitoar
vojen v
ähennyk
sik
si silloin,
kun on
kohtuull
ise
n varmaa,
et
tä ne tullaan
saamaan ja et
t
ä konserni täy
t
tää avus
tuk
sen saamise
n ede
lly
t
yk
-
set. Avu
stuk
set tuloutuvat pienempien poist
ojen muodossa hy
öd
ykkeen taloudellisen vai
kutusajan kulues
sa.
Sellai
set avustu
k
set, jotka on saat
u sy
ntyneiden menojen k
or
vauksiksi, tulout
etaan tulo
slask
elmaan sama
lla
kun avustuk
s
en kohteesee
n liit
t
y
vät men
ot merk
itään k
uluk
si. Tällaiset avustuk
s
et esitetään
liiketoiminnan
muissa
tuotoissa
.
Aineettomat
hy
ödyk
k
eet:
T
utk
imus- ja tuotekehitysmenot
T
utkimus
menot kirjata
an tilika
uden kuluiksi. P
ääosa kon
sernin ke
hit
ysmeno
ista ei täytä IAS 38 -standard
in
kriteerei
tä ja ne kirjataa
n vuosikul
uiksi. Se osa keh
it
ysmeno
ista, joka kohdi
stuu uus
iin kaupal
lisesti ja t
ekni
-
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
79
sesti käyt
tök
elpoisi
in tuotteisi
in, aktivoida
an ja esit
etään kohda
ssa
Muu aineet
on omais
uus ja poisteta
an ta
-
loude
llisena vaikutusaik
anaan, enintään viid
essä vuo
dessa.
Aineettomat oik
eudet
Aineet
tomiin oikeuk
siin sisält
y
y
liitt
y
mien, patent
tien, tavaramer
kk
ien, valmistusoikeuk
sien s
ekä o
hjelmis
-
toli
senssie
n kustannukset. Lisäksi aineettomissa oi
keuksissa on ohj
elmistopr
ojek
tei
hin liitt
y
vät ku
lut, jotka
void
aan yk
silö
idä kuuluva
k
si yk
si
löit
y
yn tietok
oneohjelm
aan. Nämä h
yödykkeet, jotka tuottava
t konsern
ille
todennäköist
ä talou
dellista
hy
öt
y
ä, ak
tivoidaan ja p
oistet
aan talou
dellisena vaik
utusaikan
aan, joka
ei nor
-
maalisti ylit
ä viit
tä vu
ott
a. T
ietokoneohjelmien
ylläpitomenot k
irjataan kuluik
si.
Aineellisten ja aineet
tomien h
yödykkeiden ar
von alentuminen
Kon
serni ar
vioi jokai
sena rapor
to
intikau
den päätt
ymispäivä
nä, onko vii
t
teitä s
iitä, et
tä jonkin oma
isuuse
rän
arvo on alent
unut. Jos viitteitä i
lmenee, arvioidaan kyseisestä omai
suuserä
st
ä k
err
y
tettävis
sä oleva raha
-
määrä. Kerr
y
tet
tävissä oleva r
ahamäärä ar
vioidaan
lisäk
si vuosit
tain seur
aavista omaisuuserist
ä riippumat
ta
siitä, o
nko arvonale
ntumisesta v
iitteit
ä: taloude
lliselta vaiku
tusajaltaan rajoit
tamat
tomat aine
et
tomat hy
ö
-
dyk
keet sek
ä keskeneräiset aine
et
tomat hy
ö
dykke
et.
Ar
vonalentumistar
vet
ta
tarkas
tellaan rahavirt
aa tuot
-
tavie
n yk
sikkö
jen tasolla, eli s
illä al
immal
la yk
sikkö
tasolla, joka on pääo
sin mui
sta yk
sik
öistä riippum
aton, ja
jonka rahavi
rrat ovat erot
et
tavissa ja pit
k
älle rii
ppumattomia muiden vastaa
vien yk
siköiden raha
virroista.
Kerry
tettävissä ole
va rahamää
rä on omais
uuserän käypä arvo vähen
net
t
ynä m
y
ynnistä aiheut
uvilla menoi
l
-
la tai k
äyt
töar
vo sen
mukaan, kump
i niistä on
suurempi. Ar
vonalentumistapp
io kirjataan,
kun omaisuuserän
kirjanpitoar
vo on
suurempi kuin siitä kerr
y
tet
tävissä oleva
rahamäärä. Ar
vonalentumist
appio k
irjataan välit
-
tömästi
tulosvai
kut
teisesti.
V
aihto
-om
aisuus
V
aihto
-
omaisuus ar
vostetaan hank
intamenoon
tai sitä alhaise
mpaan net
torealisointiar
voon. Hank
intameno
määritellään painotetun
keskihinnan mene
telmällä. Val
miid
en ja keskeneräisten tuot
teide
n hankintame
no
muodostu
u raaka-aineista, väli
t
tömi
stä t
yösuo
rituksista johtuvista meno
ista, muista välittöm
istä menoista sekä
asianmukaisesta
osuudesta v
almistuk
sen muut
tuvist
a menois
ta ja k
iinteistä yle
iskustannuk
sista n
ormaalilla
toiminta-as
teella.
Net
torealisointiar
vo on t
avanomaisessa liiketoiminnass
a saatava ar
v
ioitu my
yntihinta,
jos
-
ta on vähennett
y arvioidut tuo
t
teen valm
iik
si saa
t
tamis
e
en tarvit
ta
vat menot ja m
y
ynnistä joht
uvat menot.
V
uok
rasopimukset - konserni vuokralle ottajana
Määräa
ikaiset vuokrasopimukset ja toistai
sek
si voi
massa oleva
t vuok
rasopi
muk
set luku
un ot
tama
t
ta lyhytai
-
kaisia sopimuk
sia ja
rahallisesti vähäar
voisia sopimuk
sia k
irjataan vuok
ralle ot
tajan t
aseese
en käy
t
töoikeut
ta
kos
kevana oma
isuuseränä ja va
staavana vuokrasopimusvel
k
ana. T
oistaiseksi voima
ssa olevien vuok
rasopi
-
must
en kesto a
r
vioidaan jo
hdon toimesta tapa
uskoh
taisesti ja a
r
viota void
aan päivittää ajan ku
luessa. V
uokra
-
mak
sut jaet
aan poistok
si
ja korkokuluk
si. Käy
t
töomaisuuserä
poistet
aan tase
esta v
uokr
a-ajan t
ai taloud
ellisen
vaikutusajan muk
aisesti, riip
puen siitä
, kumpi niist
ä on ly
hy
empi
. Vuokran korkokulu esitet
ään rahoituskulujen
tilir
yhm
ässä.
Nyk
y
ar
voa lasket
t
aessa
käy
tet
ään diskont
tauskor
kona lisäl
uoton korko
a.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
80
T
yösuhde-
etuudet
Kon
sernissa työsk
entele
vien eläke
järjest
ely on hoidet
tu elä
kevaku
utusyhtiön ka
ut
ta. Kon
sernin eläk
ejärje
s
-
tely
t k
äsitellään mak
supohjaisena, joll
oin niihin tehdy
t suo
rituk
set k
irjataan tuloslaskelmaan sillä kaude
lla,
jota veloitus kosk
ee.
T
oimi
tusjohtajan k
annustinjärjestelm
ä pohjautuu
toimielinten palk
its
emispolitiik
kaa
n. Hallitus
vastaa
yhtiön
palkitsemis
p
olit
iikan valmi
stelusta ja h
y
väk
sy
y sen esit
et
tävä
k
si yhtiök
okoukselle. T
oimit
usjoh
tajan palkitse
-
misen va
lmistelee ja s
iitä päättää yhtiön hal
litus vuos
it
tain. Jos pa
lkitsemisessa käytetään yht
iön osakkeita,
optioi
ta tai muita osakke
isiin oi
keuttavia er
it
yisiä o
ikeuksia, ni
iden antami
sesta päättää yhtiök
okous, el
lei se ole
valtuut
tanut y
htiön hallitusta k
äyt
t
ämään tässä asiassa
päätösvaltaa.
T
oimitusjohtajan p
alkits
eminen koos
tuu
kiint
eistä sekä muuttuvista osi
sta
. Kiin
teä palkitseminen m
uodostuu vuos
ipalkasta. Muuttuva palkitsemi
sen
on suoriteperustei
sta
ja muodostuu lyh
yen ja/tai pitkän aikaväl
in kannustinj
ärjestelmistä.
Kannustinjärjestelmien
palkk
iot voidaan mak
saa
rahana, osit
tain rahana ja
osittain
yhtiön osak
keina tai ko
-
konaan yhtiön os
akkeina. K
annustinjärjestelmien tuot
tam
a palkk
io voi olla
mak
simissaan toimitusjohtajan
kuuden
kuukaude
n kiinteää rahap
alkkaa
vastaava summa.
Osakepalk
kiot
a kirjataan
mikäli e
delly
t
yk
se
t täy
t
-
t
y
vät, t
ilikaudel
la 20
23 ehdot eiv
ät täyt
t
yneet.
Va
r
au
k
s
e
t
Varaus kirjataan, kun
konsernilla on aik
aisemman t
apahtuman seurauk
s
ena oikeudellinen
tai tosiasiallinen
velv
oite
, mak
suv
elvoitteen to
teutumi
nen on todennäk
öistä ja v
elvoitteen suu
ruus on arvioitavis
sa luotetta
-
vasti. Jo
s osasta velvoi
t
teita on ma
hdollista saada k
or
vaus k
olmannelta o
sapuolelta, korvaus kirjataa
n erilli
-
sek
si om
aisuu
seräk
si, ku
n kor
vau
k
sen saaminen o
n k
ä
y
tännössä va
rmaa.
Konserni my
y tuot
teita,
joihin liitt
y
y tak
uuvelvoite. T
oteutuvat tak
uukulut kirjataan
pääsääntöisesti tuloslas
-
kel
maan kuluksi. T
aseen varau
k
siin si
sält
y
y takuuvara
us. T
akuuvarau
k
sen määrä perustuu k
okemu
speräiseen
tietoon t
akuumenojen
tot
eu
tumisesta.
T
ulov
erot
Konsernin verot
sisältävät konser
niyhtiöide
n tilikaud
en tulok
s
een p
erustu
vat verot, aik
aisempiin
tilikausiin
kohdistuvat veron
oikaisut sek
ä laskennallisen verosaamisen
ja verovelan muutok
sen. T
ilikaude
n verotett
avaan
tuloon
perus
tuva vero lasketaan verotet
tavasta tul
osta kunk
in maan voimassa
olevan verokannan
perus
teella.
Laskennallinen
vero lasketaan k
aikis
ta k
irjanpitoar
von ja verotuk
s
ellisen ar
von v
äliaikaisista
eroista
. Konserni
-
yhtiöide
n verotuk
sellisest
a tappi
osta lasket
aan verosaaminen v
ain siihen määr
ään asti kuin
niitä ar
vi
oidaan
voitavan tulevaisuudessa hyödy
ntää.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
81
T
uloutusperiaatteet
My
yntituotot asiak
assopimuk
sista
tuloutetaan
siinä rahamäärässä
, johon
Kesla odot
taa o
levansa oikeutet
-
tu k
yseisis
tä tuot
teista
tai palveluis
ta. T
uotot tavaroiden my
y
nnistä k
irjataan, kun t
avaroiden omis
tamiseen
liit
ty
vät merk
it
tävät riskit,
edut ja määr
äysvalta ovat siir
t
yne
et ostajalle. Pääsääntöisesti t
ämä tapahtuu tuot
-
teiden so
pimuseht
ojen mukai
sen luovutu
k
sen yhte
ydessä. T
uoto
t palvelui
sta k
irj
ataan sil
loin, kun palv
elu
on suoritettu.
Rahoitusvarat ja -velat
Laadint
aperiaatte
et
Kes
la-
k
onsernin raho
itusvarat j
a -velat k
oostuvat rah
avaro
ista, my
ynti- ja m
uista saamis
ista, ostov
eloista ja
mui
st
a vel
oista, lainoi
st
a, vuokrasopim
usveloista ja joh
dannai
sista. Konse
rnin rahoitu
svarat ja -v
elat on luo
-
kiteltu
seuraaviin ar
vostusr
yhmiin:
Jak
sotet
tu hankintam
eno:
- Rahavarat
- My
ynti- ja mu
ut saamiset
- Korol
liset vela
t, kuten pankkilai
nat ja vuokrasopi
musvela
t
- Osto- ja muut vel
at
Käypään
ar
vo tulosvaikut
teisesti:
- Johdanna
iset, kork
osuoj
auk
set
Luoki
ttelu
tapahtuu rahoi
tusvaran t
ai -velan hank
innan tarkoituk
se
n perus
teella ja n
e luok
itellaan alkupe
räisen
hankinnan y
hteydessä. Rahoi
tusinstrument
tien k
irjaus tase
eseen t
apahtuu kaup
antekopäivänä. Rah
oitusvara
kirja
taan pois taseesta, kun k
onserni on menettän
y
t sopimus
perusteisen oi
keuden rah
avirtoih
in. Rahoitu
svelka
kirjata
an pois taseesta, kun sopim
uk
sessa yksilöity velvoi
te on täytett
y tai kumottu tai rauenn
ut.
Jak
sotettuun hank
intamenoon k
irjattavat rahoitusvarat
Rahavaroihin sisält
y
vät k
äteinen raha sek
ä pank
kitilien v
arat. Rahavarat ar
vostetaan
hankintameno
on, jok
a
vastaa ni
iden käypää arvoa. Käytössä olleet ti
lilimi
itit esi
tetään taseen lyh
y
taikaisi
ssa veloi
ssa.
Rahoitusvarojen
arvonalentumise
t
My
ynti-
ja muut saamise
t ar
vostetaan jak
sotet
tuun hank
intamenoon
. Saamiset lu
okitellaan ly
hyt
aikaisiin,
mikäli niid
en eräp
äivä on korkeintaan 1
2 kuukaut
ta
tilinpäätöspäivän jälkeen. My
yntisaamise
t kirjataan
alku
-
peräis
een ar
voo
n vähenne
tt
y
nä ar
vonalentumisilla. My
y
ntisaamisista teh
dään pysy
vä
ar
vonalentumiskirjaus,
kun on o
lemassa näy
t
töä siitä, e
tt
ä saamist
a ei saa
da enää pe
ritt
y
ä täysimääräisenä.
My
y
ntisaamisten
ar
vonalentumisiin varaudutaan
luot
totappiovarauk
sella.
My
yntisaamisten
kuranttiut
ta
ar
vioidaan p
erustu
en
luot
toriskeihin ja ik
äjakaumaan. O
dotet
tavissa o
leva luot
totapp
io määritellään
kokemusperäisen (tai his
toria
-
tietoon perustuvaan
) luottotappiomääriin, i
k
ään
t
yneisy
y
teen sekä tar
vit
taessa erillisen arvioinnin perusteel2
0
la. Lask
ennall
isena luottota
ppiona kirjata
an kuluksi 50% yli puoli vuo
t
ta erään
t
yneistä ja 1
00 % yli vuoden
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
82
eräänt
yneinä
olleista
myy
ntisaatavista, jotk
a eivät tule
katetuk
si luot
tovakuutuks
ella tai muulla vak
uudella.
Luotto
vakuutuksen kattaman menety
ksen omava
stuu on 1
0%. My
yntisa
amisii
n ei sisälly me
rk
ittävää ra
hoi
-
tusk
omponent
tia.
Jak
sotettuun hank
intamenoon ar
vostett
a
vat rahoitusvelat
Rahoitus
velat ar
vostetaan jak
sotet
tuun hank
intameno
on. K
äytössä o
levat pank
kitilien
limiitit kuuluvat ly
-
hytaikais
iin korol
lisii
n velk
oihin. Raho
itusvelk
oja si
sält
y
y pitkä- ja lyh
y
taikais
iin velk
oihin
, ja ne voiva
t olla ko
-
rollisia tai korot
tomia.
Rahoitusvelat lu
okitellaan
lyhy
taikaise
k
si silloin, kun
ne eräänt
y
vät
suoritet
tavak
si 1
2
kuuk
auden
kuluess
a tilinpä
ätöspäiväs
tä.
Käypään ar
voon tulosvaikutteises
ti kirjatt
a
vat rahoitusvelat
Johdannaisso
pimuk
set me
rkit
ään kirjanpito
on käyp
ään ar
voon sinä p
äivänä, kun
konsernista
tulee s
opimus
-
osapuo
li ja ne ar
vostetaan
my
öh
emmin edell
een k
äypään ar
voon. J
ohdannaisten k
äypä ar
vo lasketaan käy
t
-
täen toimivien markkinoiden til
inpäätös
hetken kork
onoteerauksia.
Käy
vän ar
von m
uutok
set kirjataan s
uoraan
rahoituskuluihin
ja -tuot
toihin. T
as
eessa j
ohdannaisten k
äypä ar
vo esitetään
saamisissa tai
veloissa. Konse
rnissa
ei ole ot
et
tu käyt
töön suo
jausl
asken
taa. Kon
serni solmii k
oronv
aihto
sopimuksia ja k
orkokattosopi
muk
si
a.
Konsern
i on k
äyt
tänyt lainasidon
naista korkokattosopimu
st
a kork
oriskin suojaa
miseen.
Arvionvaraiset erä
t ja johdon harkinta
Tilinpä
ätöstä laad
it
taessa yht
iön johto on jou
tunut tek
emään tu
levais
uut
ta ko
skevi
a ar
vioita ja oletuksia, joi
-
den lopputu
lemat vo
ivat poike
ta tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudu
taan käyt
tämään ha
rkintaa
til
inpäätöksen laat
imisperia
atteiden sov
eltamisessa. Arviot pohja
utuvat johdon parh
aaseen näke
myk
seen
til
inpäät
öshetk
ellä. Mahdoll
iset ar
vioiden j
a olet
tamust
en muutokset merkitään kirja
npitoon si
llä tili
kaudel
-
la, jonka ai
kana ar
viota tai olettamusta k
orjataan. A
r
viot liitt
y
vät pä
äosin ai
neet
tomien h
yödykkeiden a
r
von
-
alentumiseen,
myy
ntisaamisten ar
vostuk
se
en, epäkur
antin vaihto-
omaisuuden
määrään sek
ä varaust
arpeisiin
ko
skien mahdolli
sia tule
via menoja ja me
net
yk
siä, jo
tka kohdist
uvat tili
kaudella tai ai
kaisemmin t
uloutettuihi
n
eriin s
ekä mak
suv
almiutt
a koskeviin ar
vioihin
.
Esit
ysta
van muutos
My
ynnin
rahtikulujen esit
ys
tapaa o
n muutet
tu aineid
en ja t
ar
vikkeid
en käy
t
tö tilinpäätöseräs
tä liiketoiminnan
muut ku
lut tili
npäätö
serään oik
eamman kuv
an muodostamiseksi. Esitystapa muut
os on teh
t
y my
ös vertailu
-
vuoteen.
V
aiku
tus vuoden 20
23 ai
neiden ja tar
vikke
iden käy
ttöön on - 1 36
5 tuhatta euroa (
-
1 4
28) j
a
liik
etoim
innan mu
ihin kul
uihin 1 36
5 tuha
t
ta euroa (
1 4
28
). Esitystava
n muuto
s ei vaikuta lii
ketulokseen tai
tili
k
auden tulokseen.
Uuden ja uudistetun IFRS-
normiston so
veltaminen
Täll
ä hetkell
ä IASB ei ole ju
lkistanut uus
ia standarde
ja ja tulkin
toja, jo
illa oli
si merkit
tä
vää vaikutu
sta konser
-
nin 1
.
1
.
20
2
4 alka
vaan til
ikauteen.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
83
2. L
iik
evaihdon maantie
teellinen jakauma
1 000 €
2023
2022
Suomi
2
3
314
17
8
9
8
Euroopan Unio
ni
20 6
6
0
16
24
7
Muu maailma
11
4
2
2
11
7
1
8
3. Myyn
tituoto
t asiakassopimuksist
a
IFRS 1
5 My
y
ntituotot asiak
assopi
muk
sista
stan
dardi sis
ältää
viisivaih
eisen
ohjeist
uk
sen asia
kassop
i
-
must
en perusteella saa
tavien m
y
yntituo
t
to
jen kirjaami
seen ja korvasi van
hat IAS 1
8
- ja IAS 1
1
-standar
-
dit ja niihin liit
t
y
vät
tulkinnat. My
ynnin k
irjaaminen voi t
apahtua ajan kuluess
a tai tie
tt
y
nä ajankohta
-
na, ja k
eskei
senä kriteerin
ä on määrä
ysvallan s
iir
tyminen. Yhtei
sön on kirjattava m
y
yntitu
ot
to
, kun se
täy
t
tää suoritevelvoit
teen luovut
tamalla
luvatun tavaran tai
palvelun asiakk
aalle. Omaisuuserä siir
re
-
tään, k
un asiakas saa
siihen määräysvallan
. IFRS 1
5
-standardin
perusp
eriaat
teena on, e
tt
ä yhteisön o
n
kirja
t
tava m
y
yntit
uotot si
ten, että ne kuvaava
t luvattujen ta
varoide
n tai palvelu
jen luovuttami
sta asi
-
akkaalle ja sel
laisena ra
hamäärä
nä, joka kuvastaa vastik
ett
a, johon yh
teisö odottaa olevan
sa oikeut
et
-
tu kyseisiä ta
varoita tai pal
veluj
a vastaan. Yhtiö on kä
ynyt läpi ja dokumen
toinu
t my
ynti
tuottovirra
t.
Yhtiön liikevaihto koostuu seuraavist
a tulovirroist
a:
- Koneet ja v
araosat
-
Pal
velum
y
ynti
Yhtiö kirj
aa tuoto
t tavaroi
den my
ynni
st
ä, kun ta
varoiden om
istamiseen liitty
vät merkit
tävä
t riskit, edut ja
määräysvalta
ovat siirt
y
neet os
tajalle. Pääsääntöisesti tämä
tapahtuu tuot
teiden incoterms-sopimus
ehtojen
mukaise
n luovutuksen yhte
ydessä. T
uoto
t palvelui
sta k
irja
taan sil
loin, kun palv
elu on suorit
et
tu. T
oimitu
seh
-
dot vaihtelev
at mait
tain ja asiak
kait
tain
. Liikevaihtoa oikais
taan väh
entämällä incoterms-
lausek
keiden mu
-
kaan r
apor
tointihetkellä kuljetuk
sessa
olevien osuus liikevaihdost
a ja palaut
tamalla varas
ton ar
voon. Keslan
my
yntituot
tojen tuloutus tap
ahtuu yhtenä ajankohtana määräysvallan siir
t
yessä asiakk
aalle.
Kes
lalla on yksi asia
kas, jonka osuu
s kokon
aislii
kevai
hdosta oli yli 1
0 % koko k
onsernin li
ikeva
ihdosta rapor
-
tointikaudella
20
23.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
84
Yhtiön asiakassopimuksiin perustuv
ien tuottojen jakauma
Tu
l
o
v
i
r
t
a
31
.12
.
2
0
2
3
31
.12
.
2
0
2
2
Liikevaihto kone
ista
ja var
aosist
a
55
32
0
4
5
8
19
Liikevaihto palvelumy
ynnist
ä
75
44
Asiakassopimusten tuotot yhteensä
55 39
6
45 8
63
Asiakassopimusten tuot
tojen
ajoitt
uminen
3
1
.1
2
.
2
0
2
3
3
1
.1
2
.
2
0
2
2
Tie
tt
y
nä ajankohtana
55
39
6
45
863
Ajan kuluessa
Asiakassopimusten tuotot yhteensä
55 39
6
45 8
63
Asiakassopimus
ten varat ja v
el
at
3
1
.1
2
.
2
0
2
3
3
1
.1
2
.
2
0
2
2
Saadut ennak
komak
sut, my
yntiasiakkailt
a
256
1
618
Asiak
assop
imusten
velat
256
1
618
Suoritusve
lvoitteet
Koneet ja varaosat
Suorit
usvelvo
ite täyt
ty
y
, kun l
aite to
imitetaa
n ja mak
su s
uoritetaa
n yle
ensä 1
4-
60 päivän kul
uessa toim
i
-
tuk
sesta
.
Palv
e
lumyynti
Suorit
usvelvo
ite täyt
t
y
y
, kun palvelu on t
oteut
et
tu ja ma
k
su suori
tettu yleensä 1
4-30 päi
vän kuluessa pal
ve
-
lunloppuun
saat
tamisest
a. Jo
issain tapauk
sissa
asennus voi kuulua tu
otte
en hintaan, mut
ta
asennuspalvelun
ar
vo suhteessa tuot
tees
een on
pieni ja
asennus tapahtuu tu
otte
en luovutuk
se
n kanssa
samana ajankohtana.
Kesla ei tällä he
tkellä toimi agenttina
millään markk
inalla eikä y
htiö saa me
rkit
täviä rojalteja.
T
akaisinostosopimuk
siin liit
ty
vät vela
t ja v
olyy
mialennukse
t
Jälleenmy
y
ntisopimuk
siin ei lähtökohtaises
ti sisälly tuot
tee
n palautusoikeut
ta
.
Yhtiöllä on
perushinnas
ton
lisäk
si asiakaskohtaisia
hinnastoja, joissa
sovelletaan tie
t
ty
ä alennusprose
nttia k
aikk
iin hinnaston
tuot
teisiin.
Keslan antamat alennuk
set ovat p
ääosin muuttumat
tomia vastik
keita.
Kes
la ei sov
ella yli 1
2 kuukauden maksuai
koja, jo
ten hin
toihi
n ei sisälly me
rk
ittävää ra
hoitusk
omponenttia.
Luottori
skiasia
k
kaiden kan
ssa sovel
letaan enna
k
k
omak
sueh
toa, jolloi
n luottoriskistä ei v
oi muodostua epä
-
suoraa ale
nnusta. R
ahoitusriskiä ja my
y
ntisaamisten ar
vonalentumisia on ar
vi
oitu erik
se
en liitetiedoiss
a 1
9
ja 2
6. Käteisale
nnukse
en oik
euttavia maksueht
oja on kä
y
tössä va
in vähän eikä ni
itä kirjata etukä
teen lyhy
en
aik
ajänte
en v
uok
si.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
85
4. V
uok
rasopimuks
et
Vuokrall
e
o
t
tajana
Kes
lan vuokrasopimukset liitt
y
vät t
uotantol
aitoksien maan
vuokraan, varast
o
- ja toim
itila
vuokriin sekä kone-
ja laitevuok
riin.
V
uokrasopimukse
t tuloslaskelmalla
2023
2022
Käy
t
töoikeusomaisuude
n pois
tot
13
7
14
3
V
uok
rasopimusv
elkojen k
orot
20
18
Vähäar
voisiin vuokr
asopimuk
siin liit
t
y
vät kulut
69
27
T
ulosvaikutteiset erä
t yhteensä
226
18
8
K
OM-
omaisuuteen
vuokrasopimuk
sill
a
hankitun omaisuuden
jakauma
1.
1.2023
Li
säyk
se
t
Vähen
-
nyk
se
t
Ar
vo
n
-
muutos
Tili
-
kauden
poistot
3
1
.1
2
.
2
0
2
3
Koneiden ja kalust
on
vuokrasopimuk
set
14
9
15
6
-
45
-
46
213
Kiinte
istövuokrasopimukset
385
-
-7
9
29
-93
2
41
Maanvuok
rasopimuk
set
349
-
34
2
385
YHTEE
NSÄ
882
15
6
-7
9
18
-1
3
7
840
V
uok
rasopimusvelk
ojen
jakauma
1.
1.2023
Lis
äyk
se
t
Vähen
-
nyk
se
t
Ar
vo
n
-
muutos
L
yhenny
-
serät
3
1
.1
2
.
2
0
2
3
Koneiden ja kalust
on
vuokrasopimuk
set
15
0
15
6
-
45
-46
214
,
5
2
Kiintei
stövuokrasopimuks
et
3
87
-
81
31
-95
243
Maanvuok
rasopimuk
set
363
34
-10
3
87
YHTEE
NSÄ
900
15
6
-
81
20
-15
1
844
V
uok
rasopimusvelk
ojen eräänt
ymisajat
2023
2022
V
uok
rasopimusv
elkojen bruttomäärä
-vähimmäis
vuok
rat eräänt
ym
isajoit
tain
Yhden vuoden kuluessa
159
17
3
1 - 5 vuoden kuluessa
415
427
Yli viiden vuoden kulut
tua
433
400
Jäännösar
vo
45
Yhteen
sä
1 0
07
1 046
T
ulevais
uudessa kert
y
vät rahoi
tuskulut
-16
4
-14
6
VUOKR
ASOPIMUSVELK
OJE
N NYKY
ARV
O
844
900
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
86
V
uok
rasopimusvelk
ojen nyk
yar
vo
erään
ty
y s
euraavast
i
2023
202
2
Yhden vuoden kuluessa
13
6
15
5
1 - 5 vuoden kuluttua
362
386
Yli viiden vuoden kulut
tua
3
45
313
Jäännösar
vo
45
Yhteen
sä
844
900
Ku
lut lyhytaikaisi
sta tai ar
volta
an vähäi
sistä vuokrasopimu
k
sista oliva
t tilika
udella 69 t
uhatta euroa (
vuonna
20
22 27 tuhatta
euroa)
. Vuokrasop
imusvelkoihin akti
voimat
on
jäännösar
vo on 42 tuhatta euro
a.
5. Liiketoiminnan muut tuotot
1 000 €
2023
202
2
Aineell
isten ja ai
neet
tomien h
yödykkeiden m
y
yn
-
tivoito
t
14
30
Julkiset a
vustukset
-
13
7
V
ak
uutuskorvauk
se
t
31
15
8
Muut tuottoerät
70
15
2
YHTEE
NSÄ
11
6
477
6. T
yösuhde
-
etuuk
sista aiheut
uvat kulu
t
Konserni t
yö
llisti tilikaud
en lop
ussa 273 henkilö
ä (3
1
.
1
2.
20
22 252 henk
ilöä)
. T
ilikaud
en keskimä
äräinen h
en
-
kilökunta ol
i 258 henkilöä (
2
4
6 henkilöä vuonn
a 20
22
), joi
sta keskimää
rin toim
ihenkilöitä oli 9
3 (2
0
22 84 toi
-
mihenk
ilöä)
.
1 000 €
2023
202
2
Pal
kat, palkkiot ja luon
taisedut
11
5
6
1
10
6
4
5
Eläkekulut – mak
supohjaiset
järjestely
t
2
018
1 868
T
oimitusjohtajalle myönnet
y
t k
annustepalk
kiot
-
39
Muut T
J palkkiot (T
J vaihd
ok
set)
-
216
Muut h
enkil
ösivukulut
5
11
36
4
Yhteensä
14
0
9
0
13
13
2
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
87
7
. Poistot ja ar
vonalennukse
t
1 000 €
2023
202
2
Aineettomat o
ikeudet
88
98
Keh
it
tämis
menot ja muut a
ineet
tom
at hy
ödyk
keet
2
31
234
Maa-alu
eet
-2
12
Rak
ennukset ja rakennel
mat
4
07
404
Koneet ja kal
usto
894
76
2
Yhteen
sä
1
61
8
1
5
11
Ar
vonalentumiset
-
-
Poistot ja arvonalennukset yhteensä
1
61
8
1
5
11
8. Liiketoiminnan muut kulut
1 000 €
2023
202
2
My
ynti
- ja main
oskulut
2
06
4
2
1
80
Käy
t
tö-
ja ylläpitokulut
701
793
Matkak
ulut
418
324
Konttori
- ja hallintokulut
676
684
Palvelumaksut
7
19
47
5
T
uo
tannon
muut
tuvat kulu
t
2
86
5
2
94
0
Muut liiketoiminnan kulut
549
1
1
3
5
V
uok
rat
72
40
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä
8 064
8
571
My
ynnin
rahtikulujen esit
ys
tapaa o
n muutet
tu aineid
en ja t
ar
vikkeid
en käy
t
tö tilinpäätöseräs
tä liiketoiminnan
muut ku
lut tili
npäätö
serään oik
eamman kuv
an muodostamiseksi. Esitystapa muut
os on teh
t
y my
ös vertailu
-
vuoteen. V
aiku
tus vuoden 20
23 ai
neiden ja tar
vikke
iden käy
ttöön on - 1 36
5 tuhatta euroa (
-
1 4
28) j
a
liik
etoim
innan mu
ihin kul
uihin 1 36
5 tuha
t
ta euroa (
1 4
28
). Esitystava
n muuto
s ei vaikuta lii
ketulokseen tai
tili
k
auden tulokseen.
9
. T
uotekehity
skulut
T
utkimus
- ja kehi
t
tämis
menot oliva
t tilikaud
ella 20
23 1 5
9
2 tuh
at
ta euroa (
1 3
7
6 tuh
at
ta eur
oa vuonna 20
22
)
,
joista on aktivoit
u 1
1
4 tuh
at
ta euroa vuoden 2
02
3 aikana (
1
73 tuha
t
ta euroa vuonn
a 20
22
). Aktivoi
tu osuus
esit
etään tili
npäätöksen taseen erässä A
ineet
toma
t hyödykkeet. Aktivoit
uja tuot
ekehitysmenoja o
n taseessa
363 tuhatta
euroa 3
1
.
1
2.
20
23 (4
53 tuhatta
euroa 3
1
.
1
2.
20
22)
.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
88
10. Tilint
arkastajien palk
kiot
Tilintar
kast
ajien palk
kiot
sisält
y
vät liiketoiminnan muihin
kuluihin.
Til
inta
rkast
ajien pa
lkk
iot Ern
st & Y
oung Oy
:lle
1 000 €
2023
202
2
Tilint
ark
astus
-
36
Muut palvelut
-
0
YHTEE
NSÄ
-
36
Tilint
arkastajien palk
kiot Pricewaterhou
seCoopers Oy:lle
1 000 €
2023
202
2
Tilint
ark
astus
12
8
78
Muut palvelut
9
-
YHTEE
NSÄ
13
7
78
Tilintark
astuspalkk
iot muille konserni
yhtiöstä 5
tuhatt
a euroa.
11. Rahoitusk
ulut
1 000 €
2023
2022
Korkotuotot
12
5
Kor
kok
ulu
t
-
6
41
-2
8
2
Ar
von muutos k
äypään ar
vo
on tulos
vaikut
teises
ti
kirjat
tavista
rahoitusjohdannaisista
-
63
11
0
Muut r
ahoituskulu
t
-2
9
-18
Rahoituskulut n
et
to
-7
2
0
-18
5
12. L
ask
ennallis
ten v
erojen muutos
1 000 €
2023
2022
Tilikauden vero
tet
tavaa
n tuloon p
erustuva ver
o
-4
9
Lasken
nalliset ve
rot
15
9
-332
Yhteensä
15
5
-323
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
89
13. Osake
kohtainen tulos
1 000 €
2023
2022
Emoyhtiön
omistajill
e kuuluv
a tilikaud
en tulos
sekä A- ett
ä B-
osakkei
lle
510
-1
18
1
Osak
keiden lukumäärän p
ainotettu
keskiar
vo
tilikaude
n aikana
3 38
3 1
4
5
3 38
3 1
4
5
Laim
entamaton osakekohtain
en tulos
(
euroa/
osak
e
) sekä A- et
tä B
-osakkeille
0
,15
-
0
,
35
Laim
ennusvaikut
uk
sella oik
aistu tulos
(
euroa/
osak
e
) sekä A- et
tä B
-osakkeille
0
,15
-
0
,
35
T
ulos / osak
e =
Emoyh
tiön omistaj
ille kuul
uva tulos
Osak
keiden
lukumäär
ä
(osakean
tioik
aistu
)
Yhtiö
järjestyk
sen mukaan A-la
jin osakkei
lle makset
tava os
inko v
oi olla kaksink
er
tainen B-lajin osakk
eille
mak
set
tavaan osinkoon verrat
tuna.
14. Aineellise
t ja aineet
tomat hyödykkeet
Aineellise
t hyö
d
ykkeet
1 000 €
Maa-
aluee
t
Rake
nnuk
set
ja
rake
nnelmat
Koneet ja
kalusto
Ke
ske
n
-
eräise
t
hankinnat
Yhtee
nsä
Hankintam
enot
1.1.
2
0
2
3
478
11
5
0
2
21
8
2
0
30
33 8
30
Lisä
yk
set
-
18
3
290
14
3
615
Vähen
nykset
-
-79
-
2
41
-
-
320
Ar
vonmuutok
se
t
-7
-2
5
8
-
3
47
-
-
612
Loppuun poistettujen
hankintam
eno
-12
-
47
-
6
9
97
-7
0
5
5
Hankintam
enot
31
.12
.
2
0
2
3
459
11
3
0
1
14
5
2
4
17
3
26
458
Kert
yneet poistot
1.1.
2
0
2
3
-
61
-8 093
-
1
5 9
34
-
-2
4
0
8
7
Vähenn
ysten
kert
yneet poistot
-
-
2
41
-
2
41
Tilik
aude
n po
istot
2
-
4
07
-
894
-
-1
2
9
9
Ar
vonmuutok
se
t
41
2
87
302
-
630
Loppuun poistettujen
kert
yneet poistot
12
46
6 998
-
7
056
Kert
yneet poistot
31
.12
.
2
0
2
3
-6
-
8
16
8
-9 286
-
-
17
4
6
9
Kirjanpitoarvo
1.
1.
2
0
2
3
417
3 409
5 887
30
9
74
3
Kirjanpitoarvo
31
.12
.
2
0
2
3
453
3
13
3
5 239
17
3
8 999
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
90
1 000 €
Maa-
aluee
t
Rak
ennukse
t
ja
rake
nnelmat
Koneet ja
kalusto
Ke
ske
n
-
eräise
t
hankinnat
Yhtee
nsä
Hankintam
enot
1.1.
2
0
2
2
478
11
1
9
5
19
7
9
7
1
19
5
32
6
65
Lisä
yk
set
-
3
07
2
610
15
2
9
32
Vähen
nykset
-
-
-
413
-1
1
8
0
-1
5
9
3
Loppuun poistettujen
hankintam
eno
-
-
-
174
-
-17
4
Hankintam
enot
31
.12
.
2
0
2
2
478
11
5
0
2
21
8
2
0
30
33 8
30
Kert
yneet poistot
1.1.
2
0
2
2
-48
-7
6
9
0
-15
7
5
8
-
-2
3
4
9
6
Vähenn
ysten kert
y
-
neet poistot
-
-
413
-
413
Tilik
aude
n po
istot
-
12
-
4
03
-7
6
3
-
-
1
17
8
Loppuun poistettujen
kert
yneet poistot
-
-
174
-
174
Kert
yneet poistot
31
.12
.
2
0
2
2
-
60
-8 093
-
1
5 9
34
-
-24
0
8
7
Kirjanpitoarvo
1.
1.
2
0
2
2
430
3
505
4 040
1
19
5
9
17
0
Kirjanpitoarvo
31
.12
.
2
0
2
2
417
3 409
5 887
30
9
74
3
Ainee
t
tomat hyödykkeet
1 000 €
Kehittämis
-
menot
Aineet
tomat
oi
keu
de
t
Muu
t
aineet
tomat
hyödykkeet
Yhtee
nsä
Hank
intamenot 1
.
1
.2023
2
302
2 6
85
394
5
3
81
Lisä
yk
set
11
4
-
75
18
9
Vähen
nykset
-
-
-
-
Loppuun poistettujen
hankintam
eno
-
-201
-12
9
-33
0
Hank
intamenot 3
1
.
1
2.
20
23
2
416
2 48
4
339
5
239
Kert
yneet poistot 1
.
1
.
2
023
-1
8
4
9
-2
2
8
9
-34
6
-
4
4
82
Tilik
aude
n po
istot
-2
0
4
-
88
-27
-
319
Vähenn
ysten kert
yneet
poistot
-
-
-
-
Loppuu
n poistettujen kert
yneet
po
istot
-
2
01
12
9
330
Kert
yneet poistot 3
1
.
1
2.20
23
-2
0
5
3
-
2
17
5
-24
2
-
4
47
0
Kirjanpitoarvo 1
.
1
.
20
23
453
397
49
899
Kirjanpitoarvo 3
1
.
1
2
.2023
363
308
97
76
9
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
91
15. K
onsernin raha
vir
t
alaskelma
Liiketoimet, joihin ei liit
y
maksut
apahtumaa, 1 000 €
2023
202
2
Poi
s
tot
1618
1
5
11
Muut tuotot ja kulut
, joihin ei liit
y mak
sut
apahtu
-
maa
-32
605
Muut tulokseen tehtä
vät oikais
ut
-14
-30
Yhteen
sä
1
572
2 086
1 000 €
Kehittämis
-
menot
Aineet
tomat
oi
keu
de
t
Muu
t
aineet
tomat
hyödykkeet
Yhtee
nsä
Hankintam
enot 1
.
1
.
20
22
2
12
8
2
67
7
39
4
5
19
9
Lisä
yk
set
174
8
-
18
2
Vähen
nykset
-
-
-
-
Loppuun poistettujen
hankintam
eno
-
-
-
-
Hankintam
enot 3
1
.
1
2.
20
22
2
302
2 685
39
4
5
3
81
Kert
yneet poistot 1
.
1
.
2
022
-1
6
3
8
-2
18
9
-32
2
-
4
14
9
Tilik
aude
n po
istot
-
2
11
-98
-2
4
-333
Vähenn
ysten kert
yneet
poistot
-
-
-
-
Loppuun poistettujen kert
yneet
po
istot
-
-
-
-
Kert
yneet poistot 3
1
.
1
2.20
22
-1
8
4
9
-2
2
8
8
-34
6
-
4
4
82
Kirjanpitoarvo 1
.
1
.
20
22
49
0
488
73
1
0
51
Kirjanpitoarvo 3
1
.
1
2
.2022
4
53
397
49
899
16. Muut varat
1 000 €
2023
2022
Kiinteistö O
y Juhanantupa, Kesälahti
17
17
Yhteen
sä
17
17
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
92
18. V
aihto
-
omaisuus
1 000 €
2023
2
022
Raaka
-aine
et
8
47
0
10
6
6
9
Puolivalmiit
5
952
7
324
V
almiit
3 4
80
3 9
66
V
aihto
-om
aisuus yhteensä
17
9
0
2
21
9
5
9
V
aihto
-
omaisuudesta
kirjat
tiin kuluk
si ar
vonalentumisia 1
06 tuhat
ta euro
a (vuonna 20
22 k
irjattiin kulua
1
54 tuhat
ta
euroa)
, jolla v
aiht
o
-
omaisuuden
kirjanpitoar
voa ale
nnet
tiin vastaamaan
sen net
torealisointi
-
ar
voa. K
irjauks
et sisält
y
vät tuloslaskelman eriin
V
almiiden
ja kesk
en
eräisten tuot
teiden v
arastonmuutos ja
Aineiden ja tarvik
keiden kä
y
t
tö.
17
. Laskennallise
t v
eros
aamiset ja -velat
Laskennallisen ve
ros
aaminen, 1 000 €
2023
2022
Sisä
isen katteen elimino
imisesta vara
stosta
16
14
V
ahvistetus
ta tappi
osta
2
41
2
37
Muist
a eris
tä
220
24
0
LASKENN
ALL
INEN V
EROS
AAMINEN Y
HTEENS
Ä
478
492
La
skennallin
en verovelka, 1 00
0 €
2023
202
2
P
oistoe
rosta
-
43
4
-2
2
8
Vaih
to
-
omaisuudes
ta
-1
8
7
-2
2
4
T
uotekehitysmen
oista
-7
3
-
91
Muist
a eris
tä
-18
2
-19
0
LASKENN
ALL
INEN V
ERO
VELKA YH
TEENS
Ä
-
87
7
-7
3
2
Laskennallinen verosaaminen
sisältää lo
petet
tujen toimintojen vahvistet
tuja tappioit
a 33 tuhatta euro
a,
joka vanhenee vuonna 2
02
9.
Laske
nnalli
sten ver
ovelk
ojen ja -saa
misten mu
utokset on k
irj
at
tu ti
likaudell
a tulosvaikuttei
sesti. Kon
sernilla
ei ole
suoraan omaan p
ääomaan tai muihin laajan
tulok
sen eriin
kirjat
tavia laskennallis
ia veroja.
19
. Myy
ntisaamise
t ja muut saamise
t
1 000 €
2023
2
022
My
yntisaamise
t
7
12
7
5
8
01
Muut siir
tosaamiset
4
51
501
Yhteen
sä
7
578
6 302
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
93
Myynt
isaamisten
ikäjakauma, 1 000 €
2023
A
r
von
-
alentumis
-tappio
t
Ne
tt
o
2023
2022
A
r
von
-
alentumis
-tappio
t
Ne
tt
o
2022
Eräänt
ym
ät
tömät
3
2
47
3
247
3 609
3 6
09
Eräänt
yn
ee
t:
Alle 3
0 pv
1 9
87
1
987
1
532
1
532
31-
6
0
p
ä
i
v
ä
ä
823
823
229
229
6
1
-90 p
äivä
ä
265
265
68
68
yli 90 päivää
1 808
-1
0
0
4
804
1 357
-
9
95
362
Yhteen
sä
8
13
1
-1
0
0
4
7
12
7
6
796
-9
95
5
8
01
Siirtosaamis
ten olennaiset erät, 1 000 €
2
023
202
2
Siir
tosaamiset yhteens
ä
4
51
501
Tilik
auden verotet
tavaan tuloon
perus
tuvat verosaamiset
209
12
8
V
erosaamise
t
51
13
3
Menoennakot
6
6
Muut
18
5
234
20. Raha
varat
1 000 €
2023
2022
Käteinen r
aha ja pank
kitilit
42
3
540
21. Oma pää
oma
Osakkeet jakaut
uvat A-
osakke
isiin ja B-osak
k
eisiin. A- j
a B
-
osakkeet eroa
vat t
oisistaan s
iten, että jokainen
B
-
osake tuot
taa oikeuden
yhtiökokouk
sessa ään
estää k
ahdellak
y
mmenellä
(2
0) äänellä ja
jokaine
n A-
osake
yhdellä (
1
) äänell
ä. A-
osakkei
lle makset
tava o
sink
o voi olla kaksink
er
tainen B-osakkeille ma
k
sett
a
vaan osi
n
-
koon verrat
tuna.
Yhtiöjärjest
y
k
sen mukais
en osakelajien
muuntolausekkeen muk
aan B
-lajiin k
uuluva osake voidaan
B-
lajin
osakkeenomi
stajan pyynnöstä hallit
uk
sen päät
ök
sellä mu
untaa A-laji
n osakkeek
si sit
en, että y
hdell
ä B
-lajin
osakkeell
a
saa
yhden
A-
la
jin
osakkeen.
Tilikaudel
la 20
23 hall
itus h
y
väk
syi 20 000 ja 45 000 B
-
osakkeen mu
untop
y
ynnön A-lajin osa
k
kei
k
si. Muu
nnon
jälk
een yhtiön A-osakkeita on 25
68 1
4
5 kappalet
ta ja B-
osakkei
ta 8
1
5 0
00 kappalet
ta.
T
arkemmat ohje
et muuntamisen
toteuttamis
esta y
htiön kotisivuilla osoit
teessa
w
w
w
.kesla.com/f
i/sijoitt
ajille/
osak
etieto
.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
94
A-
o
s
ake
2 568 145 kpl
1 ää
ni
2 568 145 ään
tä
B
-
os
ake
8
1
5 000 k
pl
20 ääntä
1
6 300 0
00 ääntä
YHTEE
NSÄ
3 383 1
45 kpl
1
8 86
8 1
45 ääntä
3
1
.
1
2.
20
23 yht
iön osakepä
äoma oli 1 9
1
7 tuhatta euroa ja osakk
eiden määrä 3 3
83 1
45 tä
ysin makset
tua o
sa
-
kett
a. Osak
keiden lukumäär
ässä ja euromääräss
ä ei ole
tapahtunut muutok
sia vuo
den 20
23 aik
ana.
Kes
la Oyj omistaa 3
1
.
1
2.
20
23 om
ia A-
osakkei
ta seuraava
sti:
Määrä kpl
Nimellisar
vo €
O
sakepääomasta %
Äänistä %
12
2
4
7
-
0,
36
0,0
6
Yhtiön hallussa o
levat omat osak
keet voidaan luovut
taa
hallituks
en päät
tämällä tavalla ja hallituk
se
n mää
-
räämäss
ä laajuud
essa v
astik
keena
mahdollisiss
a y
rit
ysk
aupoiss
a tai
muissa
järjeste
lyiss
ä, jo
hdon
palk
itse
mi
-
sessa, tai ne v
oidaan m
y
ydä Nasd
aq Helsinki Oy:n järje
stämässä jul
k
ise
ssa kaupankäyn
nissä.
Osak
keet luovutetaan
niille julkisessa
kaupank
äynnissä muodostun
een luovutushe
tken käypään ar
voon
ja
ne void
aan luovu
t
taa muuta va
stiketta kuin raha
vastik
ett
a vastaa
n.
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Sijoitetun vapaan o
man pääoman (SVOP
) r
ahasto sisältää muit
a oman pääom
an luonteisia sijoituksia
ja osak
-
keid
en merkintähin
nan siltä o
sin, kun si
tä ei nimenomai
sen päätöksen mukaan merkitä osak
epääomaa
n.
Osingo
t
Hall
itus ehdottaa 2.4.20
2
4 Joensuuh
un kok
oon kutsutt
a
valle yht
iökokou
k
selle til
ikaudelta 20
23 j
aet
tava
k
si
osi
nkoa A- ja B-
osakke
ille 0,
1
0 euroa / osake
, yhteen
sä 33
7 089
,
80 euroa. V
uoden 20
22 tu
lok
sesta osin
koa ei
jaet
tu.
22
. T
akuuvaraus
1 000 €
2023
2022
T
akuuvarau
k
set kauden alussa
3
01
358
T
akuu
varauk
se
n muutos
-
43
-57
T
AKUUV
ARA
UKSET K
A
UDEN LOPU
SSA
258
3
01
T
akuuaika on normaa
listi 2
4 kuukautta
. T
akuun ai
kana havait
ut takuuehdot täyt
tävät via
t korjataa
n takuue
-
ht
ojen mukaise
sti joko k
orjaama
lla viall
inen osa tai vai
htamall
a se uuteen. Tilin
päätöksessä 20
23 es
itett
y ta
-
kuuvaraus on
mitoitettu k
att
amaan vuonna
20
23 my
y
t
yjen tuot
teiden ar
v
ioituja takuukus
tannuk
sia, jotka
voiva
t tot
eutua vuoden 20
2
4 aikana.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
95
Onnistune
en laatut
yön ansiosta v
uoden 2023 takuukust
annukse
t ovat jatkanee
t laskua eikä
uusia johdon
arv
ioon perustuvia takuuva
rauk
sia t
eht
y
.
23. Rahoitu
sve
l
at
1 000 €
2023
2022
Pitkäaikaiset
Lainat r
ahoituslaitok
silta
8 345
9 4
86
V
uok
rasopimusv
elat
707
736
Pitkäaikaiset yhteens
ä
9
052
1
0 222
L
yh
y
taikaise
t
Pitkäa
ikaisten velk
ojen lyhennyserät
2
953
4 52
2
V
uok
rasopimusv
elat
13
6
16
4
Tililimii
tit
1
352
2
11
0
L
yhy
taikaise
t yhteenä
4
4
41
6
795
YHTEE
NSÄ
13
4
9
3
17
0
17
Liit
etieto 2
6. Rahoitus
riskien hall
inta sisäl
tää tiedot käyt
töpääom
an halli
nnasta, maksuvalmiu
desta, korko
suo
-
jauk
sesta
ja korkoriskin her
kk
y
ys
analy
ysin.
24. Ostov
el
at, ja muu
t ve
l
at sekä siir
tove
lkojen olennaiset erät
1 000 €
2023
2022
Os
tovelat
5
310
4
927
Saadut ennak
komak
sut
256
1
618
Siir
tovel
at
2 79
9
2 49
0
Muut lyh
y
taikaiset v
elat
37
3
57
7
YHTEE
NSÄ
8
737
9
612
Siirtovelk
oihin sisält
y
vät olennaiset erät
Palkkavelat sivukuluine
en
2
010
1 90
0
T
yönantajan lak
isääteisten vakuutus
ten velka
414
379
Jak
sotetut ostovelat
2
16
15
2
Korko-
ja johdannaisvelat
40
18
Muut
12
0
40
Siirtovelat yhteensä
2 79
9
2
490
V
elk
ojen lyhytaikaisu
udesta johtuen kirj
anpitoa
r
vot eivä
t merkit
tävä
sti poikkea käyvistä ar
voi
sta.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
96
26. Rahoitusriskien hallint
a
Konserni
n rahoitusriskienhall
innan tav
oit
teena on minimoida rahoit
usmarkk
inoiden mahdoll
isten muutost
en
haital
liset vaiku
tuk
set kon
sernin tulokseen ja lii
ketoim
intaan. K
onsernin ri
skienhall
innan ylei
set p
eria
atteet
hy
väk
sy
y hallitus.
Kon
sernilla on ri
skien halli
ntapolitii
k
ka. T
aloudell
isill
a riskei
llä tark
oitetaan ri
skejä, j
otka liitt
y
vät mm. rah
oi
-
tuk
sen s
aatavuuteen ja hintaan, valuut
tak
urssimuutok
siin, sijoitustoimintaan, tuotannontek
ijöiden hintojen
vaihteluun ja asiakaslu
ototuks
een. T
aloude
llisten riski
en hallintaa ohjaa Keslan hallituk
s
en vahvistama
kon
-
sernin ra
hoituspoli
tiikka sekä Kesla
n luottopolitii
k
ka toim
iala- ja yhti
ökohtai
sine tark
ennuksin.
Keslan hallitus määrit
tele
e riskin
ottohalun
ja ohjaa risk
inot
toa koko konsernissa.
Riskinot
toa
suht
e
essa risk
in
-
kantok
yk
y
yn ar
v
ioidaan säännö
llisesti talou
dellisten tunnuslukujen p
ohjalta.
Kon
sernilla ei ole me
rk
ittävää va
luuttariskiä, ko
ska konsern
in pääasi
allinen m
y
ynti- ja ost
ovaluu
t
ta on euro
.
V
uoden 20
23 ostoi
sta mak
settiin 99 % euroi
ssa (2
0
22 ostoista 99 %
) ja eur
omääräi
sen liik
evaihdon o
suus oli
1
00 % (
vuonna 20
22 1
0
0 %
)
.
25. V
akuudet ja vastuusi
toumukse
t
1 000 €
2023
2022
Omasta puolesta annetut vaku
udet
Rahalaitoslainat
12
6
4
9
1
6
11
7
Annetut
kiinteistök
iinnit
yk
set
6
6
32
4
352
Annetut
yrit
ysk
iinnit
yk
set
8
324
8
324
Yhtiö on h
akenu
t 3 miljoona
n euron yrityskiinnityk
set 3.
1
1
.
20
23. Kii
nnityk
siä ei ole vah
vistettu ti
linpäät
öshet
-
kel
lä, joten ne eivä
t sisälly yl
lä olevaan tau
lukkoon. Yhtiöl
lä ei ollut ty
tär
yhti
öiden puolesta annettuja vaku
uk
sia.
Rahalaitoslainoihin sisält
yi k
atsauskau
den päät
t
yessä 2 778 tuhatt
a euroa raho
ituskohdevakuudellisia osa
-
mak
suvelkoja (
3
1
.
1
2.
20
22 3
3
30 tuhat
ta euroa).
Yhtiö on
velvollinen tark
astamaan v
almistuneist
a kiinteistöinvestoinneista
tekemiään ar
vonlisävero
väh
en
-
nyk
siä, jos k
iinteistön käy
t
tö vähene
e tai
se my
ydään tai s
en käy
t
tötarkoitus muut
tuu tark
istusk
auden aik
ana.
V
as
tuun enimmäismäärä tilinpäätöspäivänä 3
1
.
1
2.
20
23 o
n 28
2
tuhatta
euroa (3
1
.
1
2.2022 1
5
3 tuhat
ta
euroa)
.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
97
Kon
sernin tulo
t ja operatiivi
set k
as
savirrat o
vat riippu
mattomia mar
k
kinak
orkoje
n vaihtel
usta. Lainasalkkuu
n
sisält
y
y korkorisk
i, jok
a johtuu mark
kinakorkojen he
ilahtelun vaikutuk
sest
a vaihtuvakorkoisten lainoje
n tule
-
viin korkorahavir
toihin.
Yhtiön lainat ovat v
aihtuvakorkoisia.
Lainasidonn
aisia k
orkosuoj
aussopimuksia on kak
si: 1
2.
1
.
20
2
1 alkaneen sopimuksen korkokatto on 1
,5 % ja
1
.3.20
23 alkaneella sop
imuksella kork
okat
to o
n 3,7
5 %. Suoj
aussopim
uk
set kattavat 3
9 % lai
nojen kok
onais
-
määrä
stä p
ois
lukien luottoli
miitti (vuos
i 20
22 2
6 %
). K
oronva
ihto
sopimuksesta on k
ir
jattu tulosvaiku
t
teise
sti
36 tu
hatta euroa kulua
tilikaud
ella 20
23 ( 1
1
0 tuhatta euroa t
uloa vuonna 2
02
2)
. Johdan
naissop
imusten kä
y
vät
arvot on erit
elt
y liit
etiedossa 2
7
. Johdanna
issopim
uk
set.
Kork
oriskin herk
ky
ys
anal
y
ysi
1 000 €
Kor
ko
-
positio
3
1
.1
2
.
2
0
2
3
Va
i
k
u
t
u
s
tulok
seen
+ 1 %
Va
i
k
u
t
u
s
tulok
seen
-1
%
Kor
ko
-
positio
3
1
.1
2
.
2
0
2
2
Va
i
k
u
t
u
s
tulok
seen
+ 1 %
Va
i
k
u
t
u
s
tulok
seen
-1
%
V
aihtuv
akork
oiset vela
t
11
1
7
3
-
121
12
1
13
8
6
3
-13
7
13
7
Korkojohdannaiset
4
384
91
-2
9
3
375
12
4
-59
Yhteen
sä
15
5
5
7
-30
92
1
7 238
-1
3
79
1 000 €
Kor
ko
-
positio
31.
1
2
.2022
Va
i
k
u
t
u
s
tulok
seen
+ 1%
Va
i
k
u
t
u
s
tulok
seen
-1
%
Kor
ko
-
positio
31.
12.2021
Va
i
k
u
t
u
s
tulok
seen
+ 1%
Va
i
k
u
t
u
s
tulok
seen
-1
%
V
aihtuv
akork
oiset vela
t
13
8
6
3
-13
7
13
7
8 86
6
-
89
89
Korkojohdannaiset
3
375
12
4
-
59
4
12
5
-
82
Yhteen
sä
1
7 238
-1
3
79
12
9
9
1
-
89
17
0
Luotonhallint
a
Konsernin luot
topo
litiikassa määri
tellään asiakkai
den luot
tokelpoisuusvaatimuk
set
, asiakaskar
toitus
ten teke
-
minen, o
hjeistetaan s
opimuskäy
täntö, luototus sek
ä mahdolliset
perintätoime
npiteet.
Luottorisk
in hallinta ja
luot
onvalv
onta on kes
kitet
ty konserni
n talousosastoll
e, joka toimi
i yhdessä eri liik
etoimi
ntayksiköi
den kanssa.
Asiakkaiden luo
t
tok
elpoisuuden a
r
vioinni
ssa käy
tetää
n järjestel
mällistä, yhdes
sä eri liiket
oimin
tayk
si
köiden
kanssa
sovit
tua toimintatapaa
. T
alous
osasto rap
or
toi asiakk
aiden luot
toase
masta s
äännöllisesti
eri liiketoimin
-
tayksikö
ille. K
onsernin m
y
yntisaata
vat on suo
jattu luottovaku
utuksella 1
.
9.20
2
1 alkaen. Luottova
kuutuksen
ulk
opuolelle jää
viin saata
viin ko
nserni pyy
tää vastapuolelta riittävän vak
uuden tai ennakk
omak
sun. M
y
yn
-
tisaa
miset ova
t korottomi
a. Mak
suehdot va
ihtele
vat maittain ja tu
lovirroittain olle
n tavanoma
isesti 1
4
-
45
päivää. Yli 60 pä
ivän maksuehto
ja ei my
önnetä. Ennen a
siakkaan maksuky
v
yn riit
täv
ää selvit
ystä käytetään
ennakkomak
suehtoa.
Asiakk
aan mak
suk
yk
yis
y
y
t
tä ar
vi
oidaan johdo
n luotet
tavaan tietoon p
erustuvalla
har
-
kinnalla asiakk
aan mak
suk
yk
yis
y
ydestä
. Asiakk
aan mak
suk
y
v
yn
heikentyessä
siirr
y
tään ennak
komaksueh
-
toon.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
98
Maksu
valmius ja rahoitusriskien hallint
a
K
ysynnän j
a tilau
skert
ymän alh
aisuud
en vuok
si yhti
ö aloitti sopeutustoi
met, jotka ko
skivat kok
o henkilökun
-
taa ja t
arkoit
tavat enintään 9
0 päivän
lomautuk
sia kesäkuun 202
4 lop
puun menness
ä. T
oimitusviiveit
ä saatiin
osi
n purettua, mutta vuo
den vii
meisellä nel
jänneksellä toim
it
tajien so
p
eutu
stoimet vai
kut
tivat m
yös K
eslan
toimitusk
yk
y
y
n. Vert
ailukauden
liikevaiht
o
on sisält
yi
puolustus
voimien tuot
teiden
toimituk
sista 1
,4 milj.
eu
-
roa. Koho
nneita kus
tannuk
sia pyst
y
t
tiin siir
tämään osin hintoihin, mikä näk
yi p
arantuneena koko vuo
den
kanna
t
tavuu
tena lii
ketuloksen noustes
sa 1
,4 mil
j. euroa voit
olliseksi (
-
1
,3 milj. euroa 3
1
.
1
2.20
22
).
Nettovel
kaantune
isuusa
ste parani olle
n 1
0
2 % (
1
34 % 3
1
.
1
2.
20
22
), j
oten su
unta oli oik
ea, vaikkakaan ei ta
voit
-
teide
n tasolla. V
uoden tulosta ras
it
tiva
t merkit
tä
västi kork
otason m
yötä kasvaneet rah
oitusku
stannukset 0,7
mil
j. euroa (0
,
2 mil
j. euroa 3
1
.
1
2.
20
22
)
. Rahoitus
kustannust
en kasvuun vaikutti erityisesti ko
rkotason nou
su,
mutta myö
s osin v
er
tailukaud
en aikana tot
eutunu
t korolli
sten vel
kojen mää
rän kasvu, jota saati
in pienennet
-
t
yä vuoden 20
23 a
ikana. Lainojen ja kä
y
tett
yjen lim
iit
tien m
uutoksen vaikutus ra
havirtaan oli k
oko vuoden
osalta -
3,6 mil
j. euroa (
5,6 mil
j. euroa 3
1
.
1
2.
20
22
)
. Tilikaudell
a määräai
kaiset käyt
töpääom
alaina
t 3,5 milj. eur
oa
neuvoteltiin
pitkäaik
aisik
si lainoik
si ja k
äy
ttöp
ääomalimiit
tiä korotet
tiin 0,
5 milj.
euroa 4,
5 milj. e
uroon (4,0
mil
j. euroa 3
1
.
1
2.
20
22
)
. Yhtiön luottoli
miittipuskur
ista oli käy
ttämättä 2,8 milj. euroa (
1
,2 milj
. euroa 3
1
.
1
2.
20
22
)
.
Rahoitusve
lkojen
maturitee
tti
Seuraava rahoitus
velkojen maturiteet
tijakaumataulukko kuvaa
sopimuk
siin perus
tuvaa maturiteet
tianaly
y
siä
til
inpäät
öspäivän
ä 3
1
.
1
2
.20
23. L
uottolimii
t
tien kä
y
tössä ole
vasta määstä on käytett
y 50 % olettamaa. Luvu
t
ova
t disk
ont
taam
at
tom
ia ja ne sisäl
tävät sekä k
orkomaksut että pääoman takai
sinmaksut:
1 000 €
31
.12
.
2
0
2
3
Ta
s
e
a
r
v
o
Sopimuk
-
siin p
e
-
rustuvat
rahavirrat
2024
2
02
5
202
6
2
027
>2
0
2
7
Rahalaitoslainat
1
1 29
7
1
3 0
30
3 7
0
3
3
555
3 24
1
2 089
4
41
V
uok
rasopimusv
elat
84
4
1 0
0
7
15
9
15
0
13
8
82
47
8
Tililimii
tit
1
352
1 4
9
3
1 4
93
Os
tovelat
5 3
1
0
5 3
1
0
5 3
1
0
Yhteen
sä
1
8 803
20 84
1
1
0 666
3 705
3 3
80
2 1
71
919
Johdannais
velat
Suoritettavat rah
avirrat
21
21
-
-
-
-
21
Saat
avat rahavir
rat
54
54
-
-
-
54
-
Yhteen
sä
34
34
-
-
-
54
-21
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
99
1 000 €
31
.12
.
2
0
2
2
Ta
s
e
a
r
v
o
Sopimuk
-
siin p
e
-
rustuvat
rahavirrat
202
3
2024
202
5
2026
>2
0
2
6
Rahalaitoslainat
1
4 0
08
14
6
8
4
4
8
14
3
755
2
19
1
2
0
55
1 8
69
V
uok
rasopimusv
elat
90
0
1 046
218
15
4
13
4
95
4
45
Tililimii
tit
2 1
1
0
2
18
6
2
18
6
Os
tovelat
4 9
1
9
4
9
19
4 9
1
9
Yhteen
sä
2
1 93
7
2
2 8
35
12
13
8
3 909
2
325
2
15
0
2
3
14
Johdannais
velat
Suoritettavat rah
avirrat
-
-
-
-
-
-
-
Saat
avat rahavir
rat
96
96
-
-
-
-
96
Yhteen
sä
96
96
-
-
-
-
96
Tilikauden lopussa käy
ty
jen r
ahoitusneuvot
teluiden vaikutus rahoitusvelk
ojen maturitee
ttiin
Yhtiö neu
votteli til
ikauden alu
ssa maali
skuussa 2
02
3 erääntymässä olleen 2 mi
ljoonan bul
let-la
inan 5-vuoden
tasaly
henteisek
si lainak
si. Ennen tilikaud
en vaihtumista k
äytiin
rahoitusneuvot
telut suurimpien luotonantajien
kanssa. Neuv
ot
tel
uiden tuloksena kon
sernitil
ilimii
t
tiä la
skettiin 2
,
25 mil
j. euroon (
3,0 mil
j. euroa 3
1
.
1
2.
20
22
) ja
lyhy
taik
ainen 1 milj.
euron luot
tolimiit
ti muutet
tiin 2,
25 milj.
euron tililimiitik
si. Näin
ollen k
äyt
töp
ääomalimiitien
määrä no
usi 0,5 milj. e
uroa 4,5 milj. eu
roon (
4,0 milj
. euroa 3
1
.
1
2.
20
22
)
. Lisäk
si h
uhtiku
ussa 20
2
4 erään
t
ymässä
oleen 1
,
5 milj
. euron bullet
-lain
an kolmen vuoden ta
salyhentei
sek
si lai
nak
si.
Tilikauden lopussa käyt
yjen rahoitusneuv
ot
telui
den vaikutuk
sena vuoden 20
2
4 pääoman ja kork
omak
sujen ulo
s
-
menevät rah
avirrat pie
nenivät noin 1
,0 milj. euroa.
Ko
nsernin käy
tössä olevat rahoitusreser
vit
Seuraa
vassa tau
lukos
sa on kuvattu konsern
in käy
tettävi
ssä olevat rah
oitusre
ser
vit 3
1
.
1
2.
20
23.
2023, 1 0
00 €
Reser
vin ty
yppi
Reser
vin kok
o
K
ä
y
t
ö
s
s
ä
3
1.
12
.
2
0
2
3
Vapaana 3
1
.
1
2.
20
23
Tililimii
tit
4 50
0
2
61
0
1
890
Määräaik
aiset käy
t
töpääom
alainat
-
-
-
Osamak
sulimiitit
3
70
0
2
778
922
Yhteen
sä
8 200
5 38
8
2
8
12
2022
, 1 000 €
Reser
vin ty
yppi
Reser
vin kok
o
Käy
tössä
3
1
.
1
2.
2022
V
apaana 3
1
.
1
2
.2022
Tililimii
tit
4 000
2
610
1
39
0
Määräaik
aiset käy
t
töpääom
alainat
3 50
0
3
50
0
-
Osamak
sulimiitit
3
70
0
3
33
0
370
Yhteen
sä
11
2
0
0
9 440
1 76
0
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
100
Konsernin r
ahalaitoslainat ovat euromääräisiä
. Tilinpä
ätöshetkellä lyhy
taik
aisiin korollisiin velkoihin on k
irjattu
pitkäaikaist
en lainojen seuraa
van vuo
den lyhenn
yk
set.
Konsernin rahalaitoslainojen
korkokantojen vaihteluväli tilinpäätöshetkellä o
li 3,35 %
-5,8
4 % (3
1
.
1
2.2022 1
,
50
% - 3,6
1 %
).
Konsernissa suunnitellaan ja s
eurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituk
se
n määrää, jot
ta
konsernilla olisi
tarp
eek
si lik
vid
ejä varoja toiminnan rahoit
tamis
ek
si ja eräänt
y
vi
en lainojen t
akaisinmak
suun. Konsernin t
a
-
voi
t
teena on, että käytet
tä
vissä oleva
t rahava
rat ja käyt
tämät
ön luottoli
miitti ovat väh
intään 2
,
5 pro
senttia
1
2 kuukauden l
iike
vaihdosta. Kon
sernin emoyh
tiö järje
st
ää rah
oituk
sen ty
tär
yhtiöi
lle. Rahoit
uk
sen saata
vuus
ja joust
avuus pyritään var
mistamaan luot
tolimiit
tien avulla sek
ä käy
t
tämällä rah
oituk
sen hank
innassa usei
-
ta rahoit
uslait
ok
sia. Yh
tiölle m
yönnett
yjen luo
t
toli
miittien kok
onais
määrä oli ti
likauden pää
t
tyessä 4,5 mil
j.
euroa (4,0 miljoonaa 3
1
.
1
2.
20
22)
.
Osamaksuli
miitin mä
ärä oli 3,
7 milj. eu
roa tilika
uden päätt
yessä (
3,
7 milj. eur
oa 3
1
.
1
2
.20
22
), jo
sta k
ä
y
tössä 2,8
milj. euroa (3,3 miljo
onaa euroa 3
1
.
1
2
.2022
).
Yhtiö on
sitoutunut noudat
tamaan
1
3.
1
2.2023 lähtien lähes k
aikk
iin osamak
susop
imuk
siin ja luot
toihin eri
-
t
yisehtoja, joi
den muk
aan tark
astetaan s
euraavia talo
udellisia tunnuslukuja: omavaraisuusaste
ja korolliset
vela
t
/käyt
täkate 1
2 k
k. Erity
isehdo
n alaisi
a osamaksusopimu
k
sia on yht
eensä 2,8 M€ ja erity
isehdo
nalaista
luottoa 7
,0 M€.
Käyt
töpääoman hal
linta
Yhtiön k
äyt
töpääo
maerien läp
imenoajat par
antuivat ja käy
t
töpääoma lask
i 1
1 %
vert
ailukauteen näh
den
ja oli 1
6,
5 (
1
8,5) milj. euroa
. Net
tokäy
t
töpääoman
laskukaavaa on päi
vitet
t
y 20
23 korjat
tuun laskutapaan
ja
tilikauden 2022 vanhan kaavan mukaine
n luku oli 22,
1 milj. euroa.
Käy
ttöp
ääoman lasku par
ansi liik
etoimin
-
nan rah
avirtaa 1
,
9 milj. e
uroa ja merkittävää oli va
ihto-
omai
suuden l
asku 4,0 mi
lj. eurol
la. Vuoden lopu
n ti
-
lau
skanta oli 1
6,
5 mil
j. euroa. V
aikka tila
uskanta on v
er
tailuvuot
een nähden al
hainen, se on kui
tenkin Ke
slan
lähihistoriaan verrat
tuna keskimääräis
tä korkeammalla tasolla.
Varastonhallinnalla ja materiaalin ohjauk
sella var
mistetaan m
ateriaalin riit
to suhteessa tilauskannan v
aatimaan
tarp
eeseen; ajoituk
sellisesti
suht
e
essa luvat
tuun toimituspäivään ja määrällisesti suhteessa v
almistustilausten
valm
istusarvoon. Oston ta
voitteena on, että varast
on ar
vo va
staa valmist
ustila
usten arvoa kuite
nkin niin, että
tuotanno
n kannalt
a kriit
tisten
komponent
tien s
aatavuus varmis
tetaan. Konser
nin varastonhallinnan
ohjeistus
varmistaa va
raston eri os
ien halli
nnan tava
t, oikea
n ar
vostu
k
sen ja vastuut. V
arast
on halli
nnan ohjei
stuk
sen
tarkoit
us on ohjata varastosaldo
jen ylläpitoa sekä kier
tävää in
ventoi
ntia.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
101
27
.
Johdannaissopimukse
t
1 000 €
202
3
202
3
2023
202
2
2022
202
2
pos. käypä
ar
vo
neg. käypä
ar
vo
k
äyp
ä
arvo, netto
pos. käypä
ar
vo
neg. käypä
ar
vo
k
äyp
ä
arvo, netto
Koronvaihtosopimuk
set:
54
-21
34
96
0
96
eräänt
y
y 202
4
-
-
-
-
-
-
eräänt
y
y 202
5
-
-
-
-
-
-
eräänt
y
y 202
6
-
-
-
-
-
-
eräänt
y
y 202
7
-
-
-
-
-
-
eräänt
y
y >
202
8
54
-21
34
96
-
96
Koronvaihtosopimuk
set
yhtee
nsä tilik
aude
lla
54
-21
34
96
0
96
Johdannaiset yhteensä
54
-21
34
96
0
96
Johdannaissop
imuks
et ar
vostetaan k
äypään ar
voon tul
osvaikut
teisesti. S
opimusten k
äyvät
ar
vot perustu
vat
markkinoilta saa
taviin ti
etoihin (
käy
vän arvon tasoa 2: i
nstrumenti
t, joiden käypä arvo on todettavissa s
uo
-
raan hintana t
ai epäsuorasti
hinnasta joh
det
tuna
).
Lainas
idonnais
ia kork
osuoja
ussopimu
k
sia on kaksi: 1
2.
1
.20
2
1 alkaneen sopi
muk
sen ko
rkokatto on 1
,5 % ja
1
.3.20
23 alkaneella sop
imuksella kork
okatto on 3,7
5 %
. Suo
jaussop
imukset k
attaa 3
9 % lainoje
n kokon
ais
-
määrä
stä p
ois
lukien luottolim
iitti (vuos
i 20
22 2
6 %)
.
28.
Rahoitusve
lkojen
rah
avirrat
2022
rah
avirrat
Liiketoimet
,
joihin ei liity maksu
tapahtumaa
2023
Os
tot
Vähe
n-
nykset
K
äy
v
än
ar
vo
n
muutok
set
Pitkäaikais
et
rahoitusvelat
9
47
7
-1
13
2
8 34
5
L
yhy
taikaise
t
rahoitusvelat
6
6
41
-2
33
6
4 30
4
V
uok
rasopimukset
900
-15
1
15
6
-
81
20
844
Johdannaise
t
-96
63
-34
Rahoitusvelat
yhteen
sä
16
9
21
-
3
619
15
6
-
81
83
13
4
5
9
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
102
29
.
Pääom
an
hallin
ta
Kon
sernin pääoman h
allinn
an tav
oit
teena on va
rmistaa toim
intaedellyt
yk
set kaikissa olosu
hteis
sa. O
pti
moi
-
malla pääomar
akennett
a pyritään
kasvat
tamaan
omistaja-
ar
voa ja tur
vaamaan par
as mahdollinen
pääoman
tuot
to. Optimaalinen p
ääomarakenne t
akaa myös piene
mmät pääoman k
ustannuk
se
t. Yhtiöllä
on tilikaud
en
tulost
a myötäilevä osingonjakopo
litiikka
. Konsernin p
ääomarakenteen kehit
ys
tä se
urataan omavaraisuusas
-
teell
a ja net
to
velkaan
tumisast
eella (gea
ring)
. Ko
nsernin oma
varai
suusast
een minimita
voit
e on 40 % ja pidem
-
män ai
kajak
son ta
voit
e on 50 %. Konsern
in net
to
velkaan
tuneis
uusasteen pit
känaikav
älin tav
oite on 5
0 %.
T
unnuslukujen
laskukaavat ja kehit
yshistoria
ovat nähtävissä talou
dellista
kehitys
tä ku
vaavien tunnuslukujen
yhteyd
essä
.
2021
rahav
irrat
Liiketoimet,
joihin ei liity maksu
tapahtumaa
2022
Os
tot
Vähe
n-
nykset
K
äy
v
än
ar
vo
n
muutok
set
Pitkäaikais
et
rahoitusvelat
8 096
1
3
81
9
47
7
L
yhy
taikaise
t
rahoitusvelat
1
632
5 009
6
6
41
V
uok
rasopimukset
675
-13
6
3
61
900
Johdannaise
t
18
-
11
5
-96
Rahoitusvelat
yhteen
sä
10
4
2
2
6 2
53
3
61
-
-
11
5
16
9
21
1 000 €
2023
202
2
Kor
olliset v
elat
13
4
9
3
17
0
17
Kor
olliset saam
iset
-
-
Rahavarat
42
3
540
Ne
t
tovela
t
13
0
7
0
16
4
7
8
Emo
yhtiön omistaji
lle kuuluva oma pääom
a
12
8
0
0
12
2
9
0
Oma pääoma y
hteensä
12
8
0
0
12
2
9
0
Saadut ennak
komak
sut
256
1
618
T
aseen loppusumma
3
6
16
5
39
9
52
Omavaraisuusaste, %
35,6
3
2
,1
Nettovelkaantumisaste (gearing
), %
1
0
2
,1
1
3
4
,1
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
103
30.
Lähipiiritapah
tumat
Konsernin
emo
- ja ty
tä
ryh
tiösuhteet
Kotimaa
Omistusosuus,
%
Ää
ni
valt
a,
%
Kesl
a O
yj
Suomi
MFG Com
pon
ents Oy
S
uomi
10
0
10
0
Kesla GmbH
Saks
a
10
0
10
0
Kesla-konse
rnin lähipiiriin k
atsotaan
kuuluvan em
oyhtiö Kesla Oyj,
t
y
tär
yhtiöt
MFG Component
s Oy
sekä
Kesla
GmbH, Kes
la Oyj:n hal
lituksen jäsenet, Ke
sla Oyj:n joh
tor
yhmän j
äsenet sekä edellä mai
nittujen henkilöiden
läheiset perheen
jäsenet ja vaikutu
svaltayht
eisöt.
Lähipiiriliiketoimet
Lähipii
rin kanssa t
oteutuneet l
iiket
oimet sekä lähipi
irisaami
set ja -vela
t ovat seu
raavat:
1 000 €
My
yn
ni
t
Ostot
Saamiset
Ve
l
a
t
2023
T
y
täryhtiöt
1
816
1
816
8
75
875
Muu lähipiiri
Yhte
ens
ä
1
816
1
8
16
8
75
8
75
1 00
0 €
My
ynnit
Ostot
Saamiset
Ve
l
a
t
2022
T
y
täryhtiöt
2
016
2
016
566
566
Muu lähipiiri
Yhteen
sä
2
016
2
0
16
566
566
Johdon
t
yösuhde-
etuude
t
1 000 €
2023
2022
Pal
kat ja muut lyh
y
taikaiset työs
uhde
-etuudet
886
9
02
YHTEE
NSÄ
886
902
Kon
sernilla e
i ollut joht
oon liitt
yen vuos
ina 20
23 ja 2
0
22 t
yö
suht
een päät
tymisen jälk
eisi
ä etuuksia tai muita
pitkäaik
aisia etuuk
sia.
V
uo
delle 2
022 on s
uoriteperusteisena kirja
t
tu toimi
tusjohtaj
an vaihdok
seen liitt
y
viä kuluja 2
1
6 tuhatta eu
-
roa.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
104
1 000 €
2023
202
2
Palkat ja palk
kiot
T
oimitusjohtajan p
alkka
ja luontoisedut
2
81,
3
290
,9
Hallituk
sen jäsen
et
T
uomi V
esa
35,
0
34,7
Kärkkäinen V
eli-Matti
1
7,
5
1
7,
3
Paajanen Jouni
1
7,
5
1
7,
3
Vir
tan
en Ari
1
7,
5
17,
3
T
oivonen Rit
va
2,9
17,
3
Saavalainen Petri
1
7,
5
14
,
6
London Sonja
13
,1
Yhteen
sä
121
,
0
11
8
,
6
YHTEE
NSÄ
402
,
3
409
,5
Kon
sernissa ei ole so
vit
tu lakisää
teistä eläk
etur
vaa par
emmista eläk
e
-
etuu
k
sista. Emo
yhtiön toi
mitus
johta
-
jan lakis
ääteinen eläkekulu oli v
uonna 20
23 4
6 tuhat
ta euro
a ja vuonna
20
22 50 tuhatt
a euroa.
Kes
la Oyj:n hal
litus pää
t
ti 1
4.3.
2
02
2 suoriteperu
steisesta osak
epalkkio
-ohjelma
st
a (
”
osakeoh
jelma”) yhti
ön
ava
inhenkilöil
le. Osak
eohjelma si
sältää kol
men vuoden ansain
tajakson alkaen 1
.
1
.20
22. Osak
eohjelman a
n
-
sain
tajakso k
äs
it
tää vuodet 20
22
–
20
24
. Osakeohjel
man mahdol
linen palkkio ansai
ntajaksolta perustuu yh
-
tiön ennalta
määrit
tämiin osak
keen absoluut
tiseen
kokonaistuottoo
n (
TSR)
, liikevaihtoon ja RO
I%:iin 20
2
4
tilinpäätök
sen he
tkellä. Osakeo
hjelman mahdolline
n palk
kio ans
aintajak
solta
mak
setaan kesäk
uussa 20
25.
Tilikaudel
ta 20
23 tai 20
22 osa
keohjelm
asta ei ole tehty palkkiovarau
k
sia.
Osakeohjelman
kohder
yhmään kuuluu y
htiön laajennet
tu johtor
y
hmä (8 henkilöä). Osakeohjelmaan kuulu
-
valla t
ulee olla voi
massa oleva työ
- tai t
oimisu
hde yhtiössä. Hal
litus pää
t
tää kunkin k
ohder
yhmään kuu
luvan
ava
inhenkilön an
saintama
hdollis
uuden. Ansa
intaja
k
son 20
22
–
20
2
4 perusteel
la mak
settavien o
sakepalkkioi
-
den kok
onais
määrä vastaa yht
eensä enintä
än 1
28 1
50 K
esla Oyj:n A-osaketta, joka vastaa 4 prosen
t
tia yh
tiön
nyk
yisest
ä osakekannast
a. Mahdo
llisesti ansait
tu osakepalk
kio o
n brut
topalkk
io, josta
tehdään ennakonpi
-
dät
ys, ja ne
ttomäär
äinen palk
kio
mak
setaan
a
v
ainhenkilöill
e osak
keina. Rahaosuudella o
n tarkoitus k
att
aa
palkkiosta aiheut
uvat vero
t ja veron
luontei
set maksut.
31. Tilikaud
en jälk
eise
t tapahtumat
DI Pas
i Nieminen n
imitettiin 7
.2.
20
2
4 Ke
sla Oyj:n t
oimitus
johtaj
ak
si. Niem
inen ottaa tehtä
vän vastaan vi
imeis
-
tään elokuus
sa 20
24.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
105
Em
oyhtiön tilinpäätös
, F
AS
1 000 €
Liite
tieto
1.
1.–
31.
12.2023
1.
1.–31.
12.2022
LIIKEV
A
IHTO
Liite 1
55
0
47
45 4
38
V
almiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varastojen lisäys (
+
) tai vähennys (
-)
-1
7
2
0
2 884
Liiketoiminnan muut tuotot
Liite 2
15
4
438
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tava
rat
Ostot tilik
auden aik
ana
-2
6
15
7
-
3
0
11
6
Varastojen muutos
-2
2
0
0
2 6
85
Ulk
opuoliset palv
elut
-7
8
-12
6
Materiaalit ja palvelut yhteensä
-2
8
4
3
5
-27
5
57
Henkil
östökulut
Palkat ja palk
kiot
Liite 3
-
11
5
1
2
-10
9
0
0
Henk
ilösiv
ukulut
Eläkekulut
-1
9
8
5
-1
8
3
6
Muut h
enkil
ösivukulut
-
5
11
-36
4
Henkil
östökulut yhteensä
-14
0
0
8
-13
1
0
0
Poistot
Suunnitelman mukaiset poistot
Liite 8
-1
2
5
3
-
11
3
3
Liiketoiminnan muut kulut
Liite 4
-
8
18
7
-
8 64
4
LIIKETUL
OS
1 597
-1
6
74
Rahoitustuotot ja -kulut
Liite 6
Muut kork
o
- ja rahoitustuotot
50
33
K
orkokulut ja m
uut rahoituskulut
-
659
-2
8
7
TUL
OS ENNEN TILINP
Ä
Ä
TÖS
SIIRTOJ
A
JA V
E
RO
JA
988
-1
9
2
8
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron lisäys (
-) tai vähenn
ys (
+
)
-1
0
3
0
980
T
ulov
erot
Tilikauden tuloverot
Liite 7
1
-2
TILIKAUDEN T
ULOS
-
41
-950
T
ulosl
askelma
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
106
VA
S
TA
AVA
A
,
1
0
0
0
€
Liitetie
to
3
1
.1
2
.
2
0
2
3
3
1
.1
2
.
2
0
2
2
P
YS
Y
VÄT
VA
S
TA
AVAT
Aineettomat hy
ödy
kkeet
Liite 8
Aineettomat oikeudet
308
397
Muut pit
kävaiku
t
teiset men
ot
98
49
Aineettomat h
yödykkeet yht
eensä
406
446
Aineell
iset hy
ödyk
keet
Liite 8
Maa-alu
eet
68
68
Rak
ennukset ja rakennel
mat
3
4
42
3 5
62
Koneet ja kal
usto
5
0
14
5
7
17
Keskeneräiset
hankinnat
17
3
30
Aineelliset hy
ödyk
keet yhteensä
8 697
9 37
7
Sijoitukset
Liite 9
Osu
udet saman kon
sernin yrityk
sissä
71
71
Osakkeet ja os
uudet
17
17
Sijoitukset yhteensä
88
88
P
YS
Y
VÄT
VA
S
TA
AVAT
Y
H
T
E
E
N
S
Ä
9
19
1
9
9
11
VA
I
H
T
U
VAT
VA
S
TA
AVAT
V
aihto
-om
aisuus
Aineet ja tarvikkeet
8
470
10
6
6
9
Kes
keneräi
set tuotteet
5
370
6
626
V
almiit
tuotte
et
2
76
0
3 225
V
aihto
-om
aisuus yhteensä
16
6
0
0
20 520
Saamiset
Pitkäaikaiset
Saami
set saman kon
sernin yrityk
siltä
300
30
0
Pitkäaikaiset saamiset y
hteensä
300
30
0
L
yh
y
taikaise
t
Liite 1
0
My
yntisaamise
t
7
314
5 8
46
Siir
tosaamiset
4
03
39
6
L
yh
y
taikaise
t saamiset yhteensä
7
7
17
6 2
42
Rahat ja pank
kis
aamiset
17
6
412
VA
I
H
T
U
VAT
VA
S
TA
AVAT
Y
H
T
E
E
N
S
Ä
24
793
2
7
4
74
VA
S
TA
AVA
A
Y
H
T
E
E
N
S
Ä
33
9
8
4
37
3
8
6
T
ase, vastaa
vaa
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
107
VA
S
TAT
TAVA
A
,
1
0
0
0
€
L
iitetie
to
3
1
.1
2
.
2
0
2
3
3
1
.1
2
.
2
0
2
2
OMA P
ÄÄOMA
Osakepääoma
Liit
e 1
1
1
9
17
1
9
17
Yliku
rssirahas
to
Liite 1
1
6
6
Sijoitetun vapaan o
man pääoman r
ahasto
Liit
teet 1
1
,
1
2
44
44
Edellis
ten tilik
ausien voit
to /
tappi
o
Liittee
t 1
1
,
1
2
8
13
3
9 0
82
Tilik
aude
n tulos
Liit
teet 1
1
,
1
2
-
41
-
950
OMA P
ÄÄOMA YHTEENSÄ
10
0
5
9
10
10
0
TILINP
ÄÄ
TÖ
SSIIRTO
JEN KERT
YMÄ
Kertyny
t poistoero
Liite 1
3
2
17
1
1
141
P
AKOLLISET
V
AR
A
U
KS
ET
T
akuuvaraus
258
3
01
VIERAS P
ÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat r
ahoituslaitok
silta
Liite 1
5
9
697
11
5
9
6
Pitkäaikainen vieraspääoma yhteens
ä
9 697
11
5
9
6
L
yh
y
taikaine
n
Lainat r
ahoituslaitok
silta
Liite 1
5
2
953
4
522
Saadut ennakot
2
55
1618
Os
tovelat
Liite 1
4
5 30
6
4
9
19
Siir
tovel
at
Liite 1
4
2 8
02
2
4
87
Muut lyh
y
taikaiset v
elat
483
703
L
yh
y
taikaine
n vieraspääoma yhteensä
11
7
9
9
14
2
4
9
VA
S
TAT
TA
VA
A
Y
H
T
E
E
N
S
Ä
33 9
8
4
37
3
8
6
T
ase, vastat
tavaa
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
108
1 000 €
1.
1. – 31.
12.
20
23
1.
1. – 3
1.
12.2022
Liiketoiminnan raha
vir
ta
T
ulos ennen vero
ja
988
-1
9
2
8
Oikais
ut liik
etulokse
en yht
eensä
1
878
2 046
Käy
t
töpääo
man muutos:
My
ynti-
ja muiden s
aamisten muutos
-1
4
4
2
-
4
51
Vaih
to
-
omaisuu
den muutos
3
814
-5
723
Osto- ja muiden v
elko
jen muuto
s
-904
7
21
Käy
t
töpääo
man muutos y
hteensä
1 468
-
5
453
Liiketoiminnan r
ahavirta enne
n rahoituseriä ja v
eroja
4
334
-
5
335
Maksetut koro
t
-
6
37
-27
2
Saadut
korot liiketoiminnasta
49
33
Saadut
osingot liiketoiminnasta
-
-
Maksetut vero
t
1
-
12
8
Liiketoiminnan raha
vir
ta
3
74
7
-
5 702
Inv
estointien rahavirta
Investoinnit ainee
llisiin ja ainee
ttomiin
hy
ö
dyk
keisiin
-
533
-13
9
8
Ainee
llisten ja aine
et
tomien k
äyt
töo
maisuus-
hy
ödy
kkeiden luo
vutustulot
14
30
Inv
estointien rahavirta
-
519
-
1
369
Rahoituk
sen raha
vir
ta
Lainoj
en tak
aisinmak
sut
-3 6
89
-2
2
74
Lainojen nostot
2
24
8
6
61
Maksetut osingo
t
0
-
6
74
Rahoituk
sen raha
vir
ta
-3
4
65
5
7
13
Rahavaro
je
n muutos
-2
3
6
-1
3
5
8
Rahavarat tilik
auden
alussa
412
17
7
1
Raha
varat til
ikauden lopussa
17
6
4
12
Rahavir
tal
askelma
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
109
Emoyhtiön F
AS:n mukaise
t liite
tiedot
Tilinpäätök
sen laadintaperiaat
teet
Emoyhtiön tilinpäätös on laadit
tu Suome
n kirjanpitolainsää
dännön (F
AS) mukaisesti.
Tietojen vertailukelpoisuus
My
ynnin
rahtikulujen esit
ys
tapaa o
n muutet
tu aineid
en ja t
ar
vikkeid
en käy
t
tö tilinpäätöseräs
tä liiketoiminnan
muut ku
lut tili
npäätö
serään oik
eamman kuva
n muodostamiseksi. Esitystapa muuto
s on tehty myö
s ver
tai
-
luvuoteen.
Aineellisten ja aineet
tomien h
yödyk
ke
iden ar
vostus
Aineell
iset hy
ödyk
k
eet on merk
itt
y taseeseen ha
nkintamenoon vähen
net
t
ynä saad
uilla in
ve
stoint
iavustu
k
sill
a
ja su
unnitel
man mukais
illa poist
oilla. Su
unnitel
man mukaiset poi
stot on lask
ettu tasapoistoin
a k
ä
y
t
töoma
i
-
suush
yöd
ykkeide
n ar
vioidun t
aloudellisen
käy
ttöiän muk
aan seuraavasti:
Rak
ennukset ja rakennel
mat
4
-3
5 vuotta
Rak
ennusten peru
sparannu
k
set
1
0 vuotta
T
uotannon k
oneet ja kalusto
5-
1
5 vuotta
Ku
ljetusväli
neet 5
vuotta
Muut pit
kävaiku
t
teiset men
ot
5-
1
0 v
uotta
Aineettomat h
yödykkeet
3
-
1
0 vuotta
V
aihto
-
omaisuuden arvostus
Va
ihto
-
omaisuus ar
vostetaan p
ainotet
tuun keskihintaan tai
luovutushintaan. Valmiiden ja keskeneräis
ten tuot
-
teiden h
ankintameno muodost
uu raaka-aineista, väl
it
tömi
stä t
yösuor
ituk
sista joh
tuvista menoista, mui
sta
välittömi
stä menoista sekä asian
mukaisesta os
uudesta valmi
stuk
sen mu
ut
tuvista menoi
sta.
Rahoitusvälineiden arvostaminen
Rahoitusjo
hdannaiset ar
vostetaan
käypään
ar
voon. Y
htiö solmi
i valuutanvaihtosopimuk
sia
, koronvaihtoso
-
pimuk
sia ja korkok
at
tosopimuk
sia. Korkok
at
tosopimuk
sella
vaihdet
aan yhtiön
rahalaitoslainojen
vaihtuva
kork
o k
iin
teäk
si k
orok
si. Kork
okat
tosopi
mus on tehty kuudek
si vuodek
si ja vaiht
uva korko tarkistetaan vuo
-
den väl
ein. Yhtiöss
ä ei sovellet
a suojauslaskentaa. Rahoitusjoh
dannaisten käy
vän
ar
von muutok
set k
irjataan
tuloslaskelmaan.
T
utk
imus- ja tuotekehity
smenot
T
utkimus- ja tuot
ekehitysmenot on k
irj
at
tu vuosikul
uk
si niiden synty
misvuonna.
Eläkemeno
t
Yhtiön h
enkilö
kunnan eläketur
va
on hoid
et
tu ulkopuolisess
a eläkevakuutusy
htiössä. Eläkemen
ot kirjataan
kuluksi niiden kert
ymisvuonna.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
110
V
aluut
tamääräiset erät
Ulkomaanrahan määräise
t saamiset
ja velat on muutet
tu Suom
en rahan määr
äisiksi
tilinpäätöspäivän kur
ssiin.
Johdannaissopimukset
Yhtiö kä
y
t
tää johda
nnais
ia kork
oriskien suo
jaamiseen. Til
inpäät
ök
sessä a
voimet k
orkote
rmiini- ja opt
ioso
-
pimuk
set ar
vostet
aan hankintam
enoon
tai alempaan
käypään ar
voo
n. Realisoitumat
tomia ar
vonnousuja ei
tulouteta
ja mahdolliset ar
vostus
tappiot
kirjataan korkokuluk
si.
M €
2023
2022
Kotimaa
23,
3
1
7,
9
EU
20,
3
15
,
8
Muu maailma
11
,
4
11
,
7
Yhteen
sä
55,
0
45,4
1. Liikevaihdon e
ri
ttely
Maantiet
eellinen jakauma
2. L
iik
e
toiminnan muut tuotot
1 000 €
202
3
202
2
V
eloitukset kon
sernin sisä
isistä palv
eluista
60
60
Käyt
töomaisu
uden my
yntivoit
ot
14
30
Julk
isy
hteisöjen avus
tuk
sia
1
13
7
Muut tuotot
78
2
11
YHTEE
NSÄ
15
4
438
3. Henkilöstö
Henkilöi
tä
2023
2
022
T
oimihenkilöit
ä
90
81
T
yöntek
ijöi
tä
16
5
16
2
YHTEE
NSÄ
255
243
Henkilöstö keskimäärin tilikau
den aikana
1 000 €
2023
202
2
T
oimitusjohtaja
2
81
2
91
Muut T
J palkkiot (T
J vaihd
ok
set)
0
216
Hallituk
sen jäsen
et
12
1
11
9
YHTEE
NSÄ
402
626
Johdon palkat ja palk
kiot
T
oimitusjohtajan lak
isääteinen eläkekulu
oli vuonna
20
234
6 tuhatt
a euroa ja
20
22 50 tuhatt
a euroa.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
111
4. Liiketoiminnan muut kulut
1 000 €
2023
202
2
T
uot
antotoiminnan kulut
2
8
65
2
939
My
ynti ja mar
kk
inointikulut
2
10
0
2
3
61
Käy
t
tö-
ja ylläpitokulut
701
792
Matkak
ulut
4
11
318
Konttori
- ja hallintakulut
655
658
Palvelumaksut
7
31
49
8
Muut liiketoiminnan kulut
723
1
078
YHTEE
NSÄ
8
18
6
8 6
44
5. Tilint
arkastajan palk
kio
t
Tilin
tarkastajien palkkiot Ern
st & Y
oung Oy:ll
e
1 000 €
2023
2022
Tilint
ark
astus
-
27
Muut palkkiot
-
-
YHTEE
NSÄ
-
27
Tilintarkastajien palkkiot Pricewa
terhouseCoopers
Oy
:lle
1 000 €
202
3
2022
Tilint
ark
astus
12
8
78
Muut palkkiot
9
-
YHTEE
NSÄ
137
78
6. Rahoitustuo
tot ja -k
ulut
1 000 €
2023
202
2
Muut kork
o
- ja rahoitustuotot
Kork
otuotot saman k
onsernin yrity
ksiltä
46
28
Korkotuotot muilta
4
5
Muut kork
o
- ja rahoitustuotot yhteensä
50
33
Muut ko
rko- ja rahoituskulut
Muu
t ko
rko
kul
ut
630
270
Muut r
ahoituskulu
t
29
17
Muut ko
rko- ja rahoituskulut yh
teensä
659
287
Rahoitustuotot ja -kulut yhteens
ä
6
09
254
7
. V
äli
t
tömät ve
r
ot
1 000 €
2023
202
2
T
uloverot v
arsinaisest
a toiminnasta
1
-2
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
112
8. Aineet
tomat ja aineellise
t hyödykkeet
1 000 €
Aineet
tomat
oi
keu
de
t
Muu
t pit
kä
-
vaikut
teiset menot
Yhtee
nsä
Hank
intamenot 1
.
1
.2023
2 634
265
2 899
Lisä
yk
set
-
75
75
Vähen
nykset
Hank
intamenot 3
1
.
1
2.
20
23
2 634
339
2
973
Kert
yneet poistot 1
.
1
.
2
023
-2
2
37
-
2
15
-2
4
5
3
Tilik
aude
n po
istot
-88
-2
7
-
11
5
Kert
yneet poistot 3
1
.
1
2.20
23
-2
3
2
5
-2
42
-2
5
6
7
Kirjanpi
toar
vo 3
1
.
1
2.
20
23
309
98
406
Kirjanpitoar
vo 3
1
.
1
2
.2022
39
8
49
446
1 000 €
Maa
-aluee
t
Rakennukset ja
rake
nnelmat
Koneet ja
kalusto
Yhtee
nsä
Hank
intamenot 1
.
1
.2023
68
11
2
2
3
14
2
4
0
2
5
532
Lisä
yk
set
-
18
3
13
2
314
Vähen
nykset
-
-
-2
41
-2
41
Loppuun poistettujen
hankintam
eno
-
-
-
-
Hank
intamenot 3
1
.
1
2.
20
23
68
11
4
0
6
1
4
13
1
26
60
5
Kert
yneet poistot 1
.
1
.
2
023
-
-7
6
6
2
-
8
524
-16
1
8
5
Tilik
aude
n po
istot
-
-303
-
834
-1
13
7
Vähenn
ysten kert
yneet
po
istot
-
-
2
41
2
41
Loppuun poistettujen
kert
yneet poistot
-
-
-
-
Kert
yneet poistot
31
.12
.
2
0
2
3
-
-7
9
6
4
-9 1
1
7
-17
0
8
1
Sisältää ar
vonkorotuk
set
-
583
-
583
Kirjanpi
toar
vo 3
1
.
1
2.
20
23
68
3
4
42
5
0
14
8
524
Kirjanpitoar
vo 3
1
.
1
2
.2022
68
3 5
62
5
7
17
9 34
7
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
113
1 000 €
Maa-
aluee
t
Rak
ennuk
set ja
rake
nnelmat
Koneet ja
kalusto
Yhtee
nsä
Hankintam
enot 1
.
1
.
20
22
68
11
1
9
8
12
12
3
23
389
Lisä
yk
set
-
25
2
5
31
2
55
6
Vähen
nykset
-
-
-
413
-
413
Hankintam
enot 3
1
.
1
2.
20
22
68
11
2
2
3
14
2
4
0
25
532
Kert
yneet poistot 1
.
1
.
2
022
-
-7
3
5
9
-
8 2
28
-15
5
8
7
Tilik
aude
n po
istot
-
-
302
-7
0
9
-
1
0
11
Vähenn
ysten kert
y
neet
po
istot
-
-
413
413
Kert
yneet poistot 3
1
.
1
2.20
22
-
-7
6
6
2
-
8
5
24
-16
1
8
5
Sisältää ar
vonkorotuk
set
-
583
-
583
Kirjanpitoar
vo 3
1
.
1
2
.2022
68
3
562
5
7
17
9 34
7
Kirjanpitoar
vo 3
1
.
1
2
.202
1
68
3 8
39
3 8
95
7
8
02
1 000 €
Aineet
tomat
oi
keu
de
t
Muu
t pit
kä
-
vaikut
teiset menot
Yhtee
nsä
Hankintam
enot 1
.
1
.
20
22
2 626
265
2
8
91
Lisä
yk
set
8
-
8
Vähen
nykset
-
-
-
Hankintam
enot 3
1
.
1
2.
20
22
2 634
265
2 89
9
Kert
yneet poistot 1
.
1
.
2
022
-
2
13
9
-19
2
-2
3
3
0
Tilik
aude
n po
istot
-
98
-24
-12
2
Ker
t
y
ne
et
po
ist
ot 3
1
.
1
2
.
2022
-2
2
37
-2
15
-2
4
5
3
Kirjanpitoar
vo 3
1
.
1
2
.2022
39
8
49
446
Kirjanpitoar
vo 3
1
.
1
2
.202
1
488
73
5
61
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
114
9
. Sijoituk
set
2023
202
2
Osu
udet saman kon
sernin yrityk
sissä, 1 000
€
71
71
Omistusosuus, %
2023
202
2
MFG Com
pon
ents Oy
, Joensuu
10
0
10
0
Kesla GmbH,
Sak
sa
10
0
10
0
Muut sij
oituk
se
t, 1 0
00€
2
023
2022
Kiinteistö O
y Juhanantupa, Kesälahti
17
17
10. L
yhy
taikaise
t saamise
t
1 000 €
2023
2022
My
yntisaamise
t
7
314
5 846
jost
a muilta
6
739
5
527
saman k
onsernin yh
tiöiltä
575
319
Siir
tosaamiset yhteens
ä
403
396
josta
verosaaminen
252
259
muut siir
tosaamiset
151
13
7
1 000 €
Ennakkomaksut
ja
kes
kene
rä
is
e
t
hyödykkeet
Hank
intamenot 1
.
1
.2023
30
Lisä
yk
set
14
3
Hank
intamenot 3
1
.
1
2.
20
23
17
3
Kirjanpi
toar
vo 3
1
.
1
2.
20
23
17
3
Kirjanpitoar
vo 3
1
.
1
2
.2022
30
1 000 €
T
uo
tannon k
oneiden ja lait
teiden kirjanpitoar
vo
31
.12
.
2
0
2
3
4 8
69
31
.12
.
2
0
2
2
5 509
1 000 €
Ennakkomaksut
ja
kes
kene
rä
is
e
t
hyödykkeet
Hankintam
enot 1
.
1
.
20
22
1
19
5
Siirrot eri
en välillä
-1
16
5
Hankintam
enot 3
1
.
1
2.
20
22
30
Kirjanpitoar
vo 3
1
.
1
2
.2022
30
Kirjanpitoar
vo 3
1
.
1
2
.202
1
3
02
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
115
11. Oma pääoma
1 000 €
2023
2
022
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma
1
.
1
1
9
17
1
9
17
Osakepääoma
3
1
.
1
2.
1
9
17
1
9
17
Yliku
rssirahas
to 1
.
1
.
6
6
Yliku
rssirahas
to 3
1
.
1
2
.
6
6
Sidottu oma pääoma yhteensä 3
1
.
1
2
1
923
1
92
3
V
apaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan p
ääoman rahasto 1
.
1
.
44
44
Sijoitetun vapaan p
ääoman rahasto 3
1
.
1
2
.
44
44
V
oit
to e
dellisil
tä tilik
ausilta
1
.
1
.
8
13
3
9
757
Osingon
jako
-
-
6
74
V
oit
to e
dellisil
tä tilik
ausilta
3
1.
1
2.
8
13
3
9 0
82
Tilik
aude
n tulos
-
41
-950
V
ap
aa oma pääo
ma yhteensä
8
13
6
8
17
6
Oma pääoma y
hteensä
10
0
5
9
10
10
0
12. L
ask
elma jakok
elpoisista varoist
a
1 000 €
2023
2022
V
oit
to e
dellisil
tä tilik
ausilta
8
13
3
9 0
82
Tilik
aude
n tulos
-
41
-
950
Sijoitetun vapaan o
man pääoman r
ahasto
44
44
Yhteen
sä
8
13
6
8
17
6
13. Tilinpäätössiir
tojen kert
ymä
Tilinpä
ätöss
iirtojen kert
ymä yhti
össä muodostuu k
er
ty
neestä poistoero
sta 2 1
71 t
uhatta euroa (
3
1
.
1
2.20
22
1 1
4
1 tuhat
ta euro
a
)
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
116
14. L
yhy
taikainen vieras pääoma
1 000 €
202
3
202
2
Ostov
elat
5 306
4
9
19
Siirtovelat
Jaksotetut henkilöst
ökulut
1 986
1 8
83
Korot ja muut
rahoitusk
ulut
72
37
Jak
sotetut ostovelat
216
15
2
Muu
t sii
r
tovel
at
529
41
4
Siirtovelat yhteensä
2 8
03
2 4
87
Muut v
elat
Muut lyh
y
taikaiset v
elat
32
3
545
V
elat sam
an konsern
in yrit
yksille
16
0
15
7
Muut velat yhteens
ä
4
83
703
15. V
akuudet ja vastuusi
toumukse
t
1 000 €
202
3
202
2
V
elat, joiden vakuudek
si annett
u kiinnityk
siä
Rahalaitoslainat
12
6
4
9
1
6
11
7
Kiinteistök
iinnit
yk
se
t
6
632
4
352
Y
rit
ysk
iinnit
yshaltijavelkakirjat
8 324
8
324
Rahoituskohdevakuud
elliset osamak
suvelat
2
778
3
33
0
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaude
lla eräänt
y
vät
11
4
42
Myöhemmin eräänt
y
vät
26
4
66
Leasing
vastuut
yhtee
nsä
378
10
8
Kiinteistöinv
estoinnin ar
vonlisä
verovastuu
282
15
3
V
uok
ra
vastuut
Seuraavalla tilikaude
lla eräänt
y
vät
51
67
Myöhemmin eräänt
y
vät
49
6
4
81
V
uok
ra
vastuut yhteen
sä
5
47
54
8
Yhtiö on h
akenut 3 m
iljoonan eur
on yrit
yskiinn
it
yk
set 3.
1
1
.20
23. Kiinn
it
yk
siä e
i ole vahvist
et
tu til
inpäät
öshet
-
kel
lä, joten ne eiv
ät sisälly yl
lä olevaan ta
ulukkoon.
Pit
käaikaiseen vieraa
seen pääomaan si
sält
y
y 30 tu
hatta euroa velk
oja, jotka erä
änty
vät myöhe
mmin kuin
viiden vuoden kulut
tua.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
117
16. Johdannaissopimukse
t
1 000 €
2
023
2
022
Koronvaihtosopimuk
set,
nimellisar
vo
4
38
4
3
375
Kor
onvai
htosopi
muk
set, käypä arvo
34
96
2023
202
3
2023
2022
2023
202
2
1 00
0 €
pos. käypä
ar
vo
neg. käypä
ar
vo
käypä arvo,
ne
t
to
käypä arvo,
ne
t
to
nimellis
-
ar
vo
t
nimellis
-
ar
vo
t
Koronvaihto-
sopimukset:
54
-21
34
96
4 38
4
3
375
eräänt
y
y 202
2
-
-
-
-
-
-
eräänt
y
y 202
3
-
-
-
-
-
-
eräänt
y
y 202
4
-
-
-
-
-
-
eräänt
y
y 202
5
-
-
-
-
-
-
eräänt
y
y >
2025
54
-21
34
96
4 38
4
3
375
Koronvaihto
-
sopimu
k
set
yhte
ens
ä tili
-
kau
della
54
-21
34
96
4 38
4
3
375
Johdannaiset
yhteen
sä
54
-
21
34
96
4 38
4
3
375
Johdannaissopimuk
s
et ar
vostetaan hank
intameno
on. K
äypä ar
vo 3
1
.
1
2.
20
23 on
34 tuhat
ta euroa (3
1
.
1
2.
20
22
96 tuha
t
ta euroa
)
. Konserni
lla ei ole oll
ut valuutan
vaih
tosopim
uk
sia t
ilikaus
illa 2
023 j
a 20
22.
Lainas
idonnais
ia kork
osuoja
ussopimu
k
sia on kaksi: 1
2.
1
.20
2
1 alkaneen sopi
muk
sen ko
rkokatto on 1
,5 % ja
1
.3.20
23 alkaneella sopi
muk
sella k
orkokatto on 3
,7
5 %. Suojau
ssopimus kattaa 3
9 % lainoje
n kokona
ismää
-
rästä poisl
ukien luottolimi
it
ti (
vuosi 2
02
2 26 %
)
.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
118
Omistajat omistaja
ty
ypeit
täin
Osak
kaat
Os
akkaista
O
s
ak
kee
t
Osakkeista
Y
rityk
set
72
3 %
539
47
2
16
,
0
%
Rahoitus- ja v
akuutuslaitok
set
9
0,
3 %
15
2
3
0
7
4,4 %
Julk
isy
hteisöt
1
0
,1
%
1
50
000
4,
5 %
Kot
italoudet
2
273
96,0 %
2 508 2
7
4
74
,
3
%
V
oit
toa tav
oit
telemat
tomat yht
eisöt
5
0,
2 %
19
4
5
8
0,6
%
Ulko
maa
t
11
0,5 %
1
3 634
0,
2 %
YHTEE
NSÄ
2
371
10
0
%
3 38
3 1
45
10
0
,
0
%
jois
ta hallint
arek
isteröi
t
yjä
8
0,
3
%
15
13
2
0,
5 %
Osak
k
ee
t ja osakkeenomistajat 31.
12.2023
A-ja B
-
osak
ke
i
ta
Osakkaat
O
sakkaista
O
sa
k
kee
t
Osakkeista
1
-10
0
1
2
21
5
1,
5
%
46
0
82
1
,4 %
101-
5
0
0
677
28
,6
%
17
7
1
2
4
5,
2 %
5
0
1
-
1
000
2
13
9,
0
%
1
7
0 046
5,
0 %
1
00
1
-5
000
19
0
8,0 %
4
11
7
8
3
12
,
2
%
5
00
1
-
1
0000
28
1,
2
%
2
0
7
8
17
6
,1
%
1
000
1
-
2
0000
21
0,9
%
3
11
1
9
8
9,
2
%
2
000
1
<
21
0
,9 %
2 05
9 095
60
,9 %
Yhteen
sä
2
371
10
0
%
3 383 1
45
10
0
%
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
119
Nimi
A-
o
s
ake
B-
os
a
ke
Äänist
ä %
Osakkeista %
K
ÄR
KK
Ä
INEN V
ELI
-
MA
T
T
I
1
9000
3
7
2
14
6
39,
5
11
,
6
K
ÄRK
K
ÄIN
EN P
AUL
A ELISABE
T
30000
1
5
0000
16
,1
5,
3
P
A
A
J
ANEN JOUNI ENSIO
1
3
000
1
05
000
11
,
2
3,
5
P
A
A
J
ANEN VIRPI KRIS
TIINA
1
0000
1
05
000
11
,
2
3,
4
P
A
A
J
ANEN J
ANNE OL
A
VI
17
9
4
9
6
5000
7,
0
2,
5
KE
SKINÄIN
EN T
YÖELÄK
E
V
AKUUT
USYHT
IÖ
VA
R
M
A
1
5
0000
0,
8
4,
4
THOMINVEST O
Y
12
15
7
1
0,6
3,
6
THOMFI
NANCE O
Y
1
0
8
17
2
0,6
3,
2
O
Y CASHBÖRS AB
9
6
8
10
0,5
2,9
SÖD
ERLUND LEEN
A ANNEL
I
9606
7
0,5
2,
8
ETELÄ-
POHJ
ANMAAN TURVE O
Y
92
50
0
0,5
2
,7
NYL
UND K
ARIN MARIA
9
027
2
0,
5
2
,7
KUK
K
ANEN K
ARI
JUHANI
7730
0
0,4
2,
3
SÖDERL
UND T
OM CHRISTER
7
12
4
4
0,4
2
,1
TIL
AND
ER TIM
O T
AP
ANI
5
0
4
12
0,
3
1,
5
NUUTINEN T
AR
JA TUULIKKI
4
5000
0,
2
1,
3
WOO
D
AGENT
NIEM
ELÄ
O
Y
4
47
7
8
0,
2
1,
3
HANNO
LA
HANNU J
UHANI
40000
0,
2
1,
2
NO
KEL
AIN
EN AR
TO
37
9
47
0,
2
1
,1
KIVILUOMA TIMO JUH
ANI
2
6000
0
,1
0,8
T
AR
KK
AN
EN JUHA H
EIKK
I
2
3927
0
,1
0,7
MANDA
TUM
HENK
IV
AKUUT
USOSAKEY
HT
IÖ
2
0000
0
,1
0,6
RI
N
T
A
-
J
OU
PPI JAR
MO
AULIS
20000
0
,1
0,6
JOHAN
SSON PERT
TI
T
AP
ANI
1
999
5
0
,1
0,
6
HJOR
TH SANN
A V
ILHELMIINA
19
8
5
5
0
,1
0,6
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
120
T
oimintaker
tomuksen ja tilinpää
töksen allek
irjoituk
set
Joensu
ussa, 7
. päivänä ma
alisku
uta 20
2
4
V
esa
T
uomi
V
eli-Mat
ti
Kärkkäinen
hallituk
sen puhe
enjohtaja
hallituk
se
n varapuhe
enjohtaja
Jouni Paa
janen
S
onj
a London
hallituk
sen jäsen
hallituk
sen
jäsen
Ari
V
irt
anen
Petri
Saavalainen
hallituk
sen jäsen
hallituk
sen
jäsen
Ilkka Miettinen
toimitusjohtaja
Tilinpää
tösmerkintä
Suoritetust
a tilintarkastuk
ses
ta on
annet
tu tänään ker
tomus.
Helsi
ngissä, 7
. päivän
ä maalis
kuuta 20
2
4
Pric
ewaterhouseCoopers Oy
Ti
lintar
kas
tus
yhte
isö
Riit
ta Ul
vinen
KHT
K
esl
a Oyj:n tal
oudellinen tiedot
taminen vuonna 2024
9
.
3.
20
24 Vuosik
e
r
tomus ja vas
tuullisuusrapor
t
ti
2.4.
202
4 Yhtiö
kokous Joe
nsuussa
26.4.202
4 Liiketoimintakatsaus t
ammi-m
aaliskuu 20
2
4
1
6.8
.202
4 Osavuosikat
saus tammi
-kesäkuu 202
4
3
1
.
1
0.202
4 Liiketoimintakatsaus t
ammi-s
y
yskuu 20
24
Julk
aisut ovat s
aatavilla y
rit
y
k
sen kotisiv
uilla w
w
w.kesla.com
.
Sij
oit
taja
suht
eisii
n liitt
y
viin kys
ymyksiin va
staa v
t. toimi
tusjoh
taja Ilkka Miettinen, puh 0
50 384 83
1
8.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
121
1 (7)
Pricewaterh
ouseCoopers
Oy,
ti
lin
tark
astu
sy
htei
sö,
PL
4000 (Viestikatu 7A), 70601 KUOPIO
Puh. 020 787 70
6
0, www.pwc.fi
Kotip
aikka Helsi
nki, Y
-
tunnus 0486406
-
8
Tilintarkastusk
ertomus
Kesla
Oyj:n yhtiökok
ouksell
e
Tilinpäätöksen tilint
ark
astus
Lausunto
Lausunton
amme esitäm
me, että
•
konsernitilinpäät
ös antaa oi
kean ja riittäv
än kuvan k
onsernin t
aloudellis
esta asem
asta sekä sen
toiminnan
tuloksesta j
a rahavirro
ista EU:ss
a käyttöön hy
väksytty
jen kansai
nvälisten ti
linpäätös
standardie
n (IFRS) mu-
kaisest
i
•
ti
l
inpäätös ant
aa oikean j
a riittävän k
uvan emoy
htiön toimi
nnan tuloks
esta ja tal
oudellisesta
asemasta
Suo-
messa voi
massa olevi
en tilinpää
töksen laat
imista kosk
evien sä
ännösten muk
aises
ti ja täyttää l
akisääteiset
vaatimuks
et
.
Lausuntom
me on rist
iriidaton tark
astusvaliok
unnalle
a
nnetun lisära
portin kans
sa.
T
ilint
arkast
uksen kohd
e
Olemme t
ilintarkastane
et
Kes
la
Oyj:n
(y
-
tunnus
0168715
-8
)
tilinpä
ätöksen ti
likaudelta
1.1.–
31
.
12.2023
. T
ilinpää-
tös sisält
ää:
•
konsernin laajan t
uloslaskel
man, konserni
n taseen, ko
nsernin r
ahavirtalas
kelman,
lask
elman
k
onsernin
oman pääom
an muutok
sista
ja
liiteti
edot
, muk
aan
lukien yhte
enveto m
erkittävistä
tilinpäätök
sen laatim
ispe-
riaatteista
•
emoyhtiön tulosl
askeman
,
t
aseen,
rah
avirtalas
kelman
ja l
iitetiedot
.
Lausunn
on perustelut
Olemme suor
ittaneet ti
lintark
astuksen Suomes
sa noud
atettavan hy
vän tilintar
kastus
tavan mukaises
ti. Hyv
än
tilintark
astustavan
mukaisia v
elvollisuuks
iamme kuvat
aan tarke
mmin kohdas
sa Tilintark
astajan ve
lvollisuudet
tilinpäät
öksen tilintark
astuks
essa.
Käsityksemm
e mukaan
olemme hank
kineet la
usuntomme p
erustaks
i tarpeellisen
määrän tark
oitukseen
sovel-
tu
vaa tilint
arkastusev
idenssiä.
Riippumattomuus
Olemme ri
ippumattomi
a emoyhtiös
tä ja kons
erniyrityk
sistä niiden S
uomessa no
udatettavi
en eettisten v
aatimus-
ten mukaises
ti, jotka k
oskevat s
uorittamaam
me tilintar
kastusta ja ol
emme täy
ttäneet muut
näiden vaat
imu
sten
mukaiset eet
tiset velv
ollisuutem
me.
Emoyhtiöll
e ja konsern
iyrityk
sille suoritt
amamme muut
kuin tilint
arkastuspalv
elut ov
at parhaan tie
tomme ja kä
si-
tyksemme
m
ukaan
olle
et Suomessa
noudatettav
ien, näitä
palveluja k
oskevien sä
ännösten m
ukaisia, emm
ekä
ol
e suoritt
aneet EU
-
as
etuksen 53
7/2014 5
. ar
tikla
n 1
-
k
ohdassa tarko
itettuja kie
llettyjä pa
lveluja. Suor
ittamamme
muut kuin
tilintarkas
tuspalvelut
on esitet
ty konsern
itilinpäät
öksen liiteti
edossa
10
.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
122
2 (7)
Tarkastuk
sen ylein
en lähestymis
tapa
Yhteenveto
•
Konser
n
itilinp
äätökselle mä
äritetty olenn
aisuus: €
550.000
, j
oka on
n.
1%
liik
e-
vaihdosta.
•
Tar
kastuksen la
ajuus: Kon
sernin emoyht
i
ön, Kes
la Oyj:n os
alta suorit
ettiin tilin-
tarkastus
. Kesla Oyj
:n tytäry
htiöiden, Kes
la GmbH:n
j
a MFG Com
ponents Oy
:n
osalta suor
itettiin an
alyyttisiä tar
kastusto
imenpiteitä k
onsernitas
olla.
•
Mak
suvalmius
•
K
onemyynn
in
oikea
-
aikainen t
uloutus
•
Vaihto
-
omaisuud
en arvostu
s
Osana tili
ntarkastuks
en suunnitte
lua olemme
määrittä
neet
olenn
aisuuden ja ar
vioi
neet
r
iskiä
siitä, e
ttä t
ilinpä
ä-
töksess
ä on olennaine
n virhee
llisyys.
Erityisesti ol
emme arvioin
eet alue
ita, joiden os
alta johto o
n tehnyt sub
jek-
tiivisia arv
ioita. Tä
llaisia ov
at esimerkiks
i
merkittävät
kirj
anpidolliset
arviot, joih
in liitty
y oletuksia j
a tulevien t
a-
pahtumien ar
viointia
.
Olennaisuu
s
Tarkast
uksemme suunn
itteluun ja s
uorittamis
een on va
ikuttanut sov
eltamamme
olennaisuus
. Tilint
arkastuks
en
tavoitteen
a on hankk
ia kohtuul
linen varmuus
siitä, onk
o tilinpä
ätöksessä k
okonais
uutena ole
nnaista virh
eelli-
syyttä. Vir
heellisyyk
siä voi aiheut
ua väärink
äytöksestä
tai virhees
tä. Niiden k
atsot
aan olevan o
lennaisia, j
o
s
niiden yk
sin tai yhd
essä voitais
iin
kohtuu
della odotta
a vaikuttav
an taloude
llisiin p
äätöksiin, j
oita käyttäj
ät tekev
ät
tilinpäät
öksen perus
teella.
Perustuen a
mmatillis
een hark
intaamme määr
itimme o
lennaisuute
en liittyen
tiettyjä k
vantitatiivis
ia raja
-
arvoja,
kuten alla o
levassa ta
ulukos
sa kuvatun kons
ernitil
inpäätöksel
le määritety
n olenna
isuuden. N
ämä raja
-
arvot
yhdessä k
valitatiivis
ten tekij
öiden kanssa
auttoivat me
itä määr
ittämään tar
kastuksen k
okonaisl
aajuuden ja yk
sit-
täisten
tilin
tarkastusto
imenpite
iden luonte
en, ajoituks
en ja laaj
uuden sekä
arvioimaan v
irheellis
yyksien vaik
utus-
ta tilinpä
ätökseen kok
onaisuute
na.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
123
3 (7)
Konse
rnitilinpäät
ökselle määri-
tetty olenna
isuus
€ 550.000
Olennaisuu
den määr
ittämisessä
käytetty verta
ilukohde
1% liikeva
ihdosta
Perustelut v
ertailukohteen va-
linnalle
Valitsimm
e olennaisu
uden määri
ttämisen v
ertailukoht
eeksi
liikev
aih-
don
, koska k
äsityks
emme mukaan
lii
kevaihto on yksi yl
eisimmistä
tunnusluvu
ista jota
t
ilinpäät
öksen lukij
at käyttävät
arvioidessaa
n kon-
sernin su
oriutumista
j
a kehitt
ymistä
.
Liikev
aihto on
myös Kesla O
yj:n
tulevaisuu
den näkymien oh
jeistukses
sa
käyttämä tun
nusluku.
Lisäksi
liikev
aihto
o
n yleisesti
hyväk
sytty ver
tailukohde. Va
litsimme sove
llet-
tavaksi pr
osenttios
uudeksi
1
%
, joka on y
leisesti hy
väksytty
jen mää-
rällisten raj
ojen p
u
itteiss
a.
Konserni
tilinpäätöksen
t
arkastuk
sen laajuu
den mä
ärittäminen
Tilintarkas
tuksemme la
ajuutta määrit
täessämme ole
mme ottaneet huo
mioon Kesla
-
konsernin
rakenteen,
toi-
mialan sek
ä taloude
lliseen r
aportointiin l
iittyvät pr
osessit j
a
kontro
llit.
Konsernin em
oyht
i
ön, Kes
la Oyj:n os
alta suoritet
tiin tilintar
kastus. Kes
la Oyj:n tyt
äryhtiöiden
, Kesla G
mbH:n ja
MFG Compon
ents Oy:n os
alta suor
itettiin an
alyyttisiä t
arkastus
toimenpiteitä
konsernitas
olla. Tark
astuksen
laa-
juus kons
ernin
osissa
on määritelty
konsernii
n kuuluvien y
htiöiden mer
kittävyy
den ja risk
ien peruste
ella site
n,
että pys
tymme hankk
imaan kohtuu
llisen var
muuden siit
ä, että konsern
itilinpäät
öksess
ä tai emoyhti
ön tilinpäät
ök-
sessä ei o
le kokona
isuutena v
äärinkäytök
sestä tai vir
heestä joht
uvaa olenn
aista virhee
llisyyttä.
Tilint
arkastuksen ka
nnalta kesk
eiset seik
at
Tilintarkas
tuksen ka
nnalta k
eskeiset seikat
ovat se
ikkoja, jotk
a ammatillise
n harkinta
mme mukaan
ovat ollee
t
merkittäv
impiä tarkas
tuksen kohte
ena olevan t
ilikaude
n tilintark
astuksess
a. Nämä s
eikat on otettu
huomioo
n
tilinpäät
ökseen koko
naisuutena k
ohdistune
essa tili
ntarkastuk
sessamme sek
ä laaties
samme siit
ä annettavaa
lausuntoa
, emmekä an
na näistä se
ikoista eri
llistä laus
untoa.
Otamme
kaikissa
tilintarkas
tuks
i
ssamme huo
mio
on ris
kin siitä,
että johto siv
uuttaa kontr
olleja. Täh
än sisälty
y
arviointi s
iitä, onko v
iitteitä s
ellaisesta joh
don tarkoi
tushakuises
ta suhta
utumisest
a, josta aihe
utuu vääri
nkäytök-
sestä johtuv
an olen
naisen vir
heellisyy
den riski.
Konserni
tilinpäätöksen
ja
emoyhtiön tilinpä
ä-
töksen
t
ilin
tarkastuk
sen kannalta kes
keinen
seikka
Miten seikk
aa on käsit
elty tilint
arkastukses
sa
Maksuvalm
ius
Ks. konser
nitilinpäät
öksen
liit
etieto 26
”Ra
hoitus
ris-
kien halli
nta, alakoht
a ”Maks
uvalmius ja r
ahoitusris
-
kien halli
nta” sekä ko
nsernitilinp
äätöksen j
a
emoyh-
tiön
ti
linpäätöksen
la
atimis
periaatteet
.
Konsernin ti
likauden 2023 laaj
a tulos oli 0,5 miljoo-
naa euroa
voitollinen j
a liik
etoiminnan n
ettorahavirta
3,6 miljo
onaa euroa
positiivine
n. Taseen os
oitta-
mien
lyhyt
aikaisten ve
lkojen mä
ärä tilinp
äätöshet-
Osana tark
astustoim
enpiteitämm
e muodos
timme
käsityk
sen yhtiön johd
on proses
seista
mak
suvalmiu-
den ja raho
itusriskie
n hallinnas
sa.
Tarkast
ustoimenpite
isiimme sisälty
i muu
n muass
a:
•
j
ohdon tekem
ien budj
ettien, kas
savirtaennus
-
teiden ja
eri rahoitus
skenaarioid
en arvioint
ia
,
•
r
ahoituss
opimusten tes
tausta
,
•
t
ilikauden
päättymise
n jälkeisten t
apahtumi
en
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
124
4 (7)
kellä 31.12.
2023 oli
13,4 milj
oonaa euroa
(31.12.20
22: 16,7 mi
ljoonaa euro
a). Lyhyta
ikaisten
varojen mä
ärä tilinp
äätöshetkel
lä 31.12.2023
oli
25,9 miljoon
aa euroa (31.12.20
22: 28,8 miljoonaa
euroa), jos
ta vaihto
-
omaisuutee
n sitoutunee
n pää-
oman määr
ä oli 31.12.
2023 17,9
miljoonaa
euroa
(31.12.20
22: 22,0 mi
ljoonaa euro
a). Liiteti
edon 26
mukaisest
i seuraavan v
uoden a
ikana erää
ntyvien
rahoitusv
elkojen mä
ärä oli tilinp
äätöshetke
llä
31.12.2023 y
hteens
ä 10,7 miljo
onaa eu
roa.
Kuten laat
imisperiaatt
eissa on k
uvattu, yht
iön johto
on arvioin
ut liiketo
imintaympäris
töön liitty
vät epä-
varmuustek
ijät ja ris
kit, yhti
ön käytettäv
issä olevat
rahoituslä
hteet ja rah
oituslimiitit,
liiketoi
minnan kas
-
savirtaen
nusteet seur
aavan 12 k
uukaude
n aik
ana
sekä laatin
ut tulevais
uutta kos
kevia ennus
teita.
Kaikissa r
ahoituksen s
kenaar
ioissa mm. om
avarai-
suusaste j
a nettove
lkaantuneisu
us kohenev
at ja
rahoitusr
eservi on r
iittävä.
Maksuvalm
ius on til
intarkastuk
sen kannalt
a keskei-
nen seikk
a, koska sen ar
viointi j
a kassavirta
ennus-
teiden laa
timinen ede
llyttävät j
ohdolta mer
kittävää
harkintaa.
identifio
intia ja test
austa
, sekä
•
m
aksuv
almiutta ja r
ahoitusris
kejä kosk
evien
liitetietoj
en testaust
a
.
K
onemyynn
in oikea
-
a
ikainen tu
loutus
Ks. konser
nitilinpäät
öksen la
ati
misper
ia
atteet koht
a
”Tuloutus
periaatteet”
ja
liit
etieto 3 ”My
yntituotot
asiakass
opimuksista”
sekä emoyht
iön tilinpä
ätök-
sen liiteti
edot kohta
1 ”Liikev
aihdon eritte
ly”.
Yhtiö kirj
aa tuotot t
avaroiden my
ynnistä, k
un tava-
roiden omis
tamiseen
liittyvät merk
ittävät r
iskit, edut
ja määräys
valta
ovat s
iirtyneet os
tajalle.
Pääsään-
töisesti täm
ä tapahtuu
t
uotteid
en incoterms
-
sopimuseht
ojen muk
aisen luovutuk
sen yhtey
dessä.
Liikevaiht
oa oikaist
aan vähentä
mällä inco
terms
-
lausekkei
den mukaan r
aportoint
ihetkellä ku
ljetuk-
sessa olev
ien osuus l
iikevaihdos
ta ja palaut
tamalla
varaston ar
voon.
Johtuen
my
yntitapaht
umie
n merk
ittävästä
ta
pahtu-
mamääräst
ä myös lähe
llä tilinpää
töshetkeä,
k
o-
ne
myynn
in oikea
-
aikais
een tuloutuks
een sisä
ltyy
risk
i siitä, e
ttä my
ynti tu
lout
ettais
iin lii
an aika
isin t
ai
liian myöh
ään. Tästä j
ohtuen
k
onemyynnin
oikea
-
aikainen tu
loutus on
tilintark
astuksen k
annalta kes
-
Osana tark
astustoim
enpiteitämm
e
muodos
timme
käsityks
en
myynnin oikea
-
a
ikaiseen tu
louttamise
en
liittyvistä pr
osess
eista ja kontr
olleista sek
ä suoritim-
me liikev
aihdon aine
istotark
astusta.
Aineis
totark
astus
toime
npite
isiimme
sisälty
i
muun
muassa:
•
tilikaud
en päättymis
en lähett
yvillä kirj
attujen
myyntitapaht
umien
tes
tausta,
•
tilikaud
en aikaisten myy
ntitapahtum
ien tes-
tausta
,
•
tilikaud
en aikaist
en sekä tili
kauden päätt
ymi-
sen jälkeist
en myy
ntiin liittyv
ien hyvityslas
ku-
jen testaust
a
,
•
liikevaih
toon liitty
vien tase
-
erien testaust
a
,
sekä
•
liikevaih
toon liitty
vien laadi
ntaperiaatte
iden ja
liitetietoj
en testaust
a
.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
125
5 (7)
keinen seik
ka.
Vaihto
-
oma
isuuden arv
ostus
Ks. konser
nitilinpäät
öksen laati
misperia
atteet kohta
”Vaihto
-
o
maisuus”
,
k
ohta ”Arvionv
araiset er
ät ja
j
ohdon harkin
ta
”
ja
liitet
ieto
18 ”
Vaihto
-
om
aisuus”
sekä emoyht
iön tilinp
äätöksen la
adintaperi
aatteet
kohta ”Vai
hto
-
omaisu
uden arvostus
”
.
Vaihto
-
oma
isuus koost
uu raaka
-
aine
ista, pu
oliva
l-
miista ja v
almiista t
uotteista. T
ilikauden 202
3 päät-
tyessä v
aihto
-
omaisuu
den arvo ol
i yhteensä
n.17,9
miljoonaa e
uroa (2022:
22,0 milj
oonaa euro
a) vas-
taten n. 49%
taseen k
okonaisvar
oista (202
2: 55%).
Kuten laat
imisperiaatt
eissa on to
dettu, va
ihto
-
omaisuus ar
vostetaan
hankintamen
oon tai s
itä al-
haisempa
an nettorea
lisointi
arvoon. Hanki
ntameno
määritellä
än painot
etun keskihin
nan menet
elmällä.
Valmiiden j
a kesken
eräisten tuo
tteiden hank
intame-
no muodos
tuu raaka
-
ai
neista, väl
ittömistä ty
ösuori-
tuksista j
ohtuvista m
enoista, mu
ista välitt
ömistä
menoista sek
ä asianm
ukaises
ta osuudesta v
almis-
tuksen mu
uttuvista m
enoista j
a kiinteistä y
le
iskus-
tannuks
ista normaali
lla toimint
a
-
asteella. J
ohto jou-
tuu tekemä
än arvioit
a mm. epäkur
antin vai
hto
-
omaisuud
en määrään j
a varaustar
peisiin.
Johtuen v
aihto
-
oma
isuuden merk
ittävästä t
ase
-
arvosta, s
en arvosta
miseen liitty
västä joh
don arvi-
oista sekä
erityisest
i valmiiden j
a kesken
eräisten
tuotteiden hank
intamenon määr
ittämisee
n liittyvän
laskennan v
ähäistä s
uuremmas
ta monimutk
aisuu-
desta, va
ihto
-
omaisuu
den arv
ostus on til
intarkas-
tuksen kann
alta kesk
einen seikk
a.
Osana tark
astustoim
enpiteitämm
e muodos
timme
käs
ityk
sen vaihto
-
oma
isuuden arvos
tukseen liittyv
istä
prosess
eista ja kontr
olleista sek
ä suoritim
me
aineis-
totarkastus
ta.
Aineistotar
kastusto
imenpiteis
iimme sisälty
i
muun
muassa:
•
v
aihto
-
oma
isuuden täsmäyt
y
srutiini
en tes-
tausta
,
•
s
ovellettav
an
epäkurant
tiusmalli
n t
estaust
a
,
•
h
ankintamen
on määrit
tämisen test
austa
,
•
v
aihto
-
oma
isuuden
ar
von määrittäm
iseen lii
t-
tyvien johd
on arvioi
den testaus
ta
,
•
m
ahdollise
n fyysisen e
päkurantti
uden ha-
vainnointia
ja arvio
intia
fyysisen inv
entoinnin
yhteydess
ä
, sekä
•
v
aih
to
-
oma
isuuden ar
vostuk
seen liittyvi
en
laadintap
eriaatteide
n ja liite
tietojen test
austa
.
Konsernit
ilinpäätök
sen
tai
emoyhti
ön tilinpää
töksen os
alta ei ole
EU
-
as
etuksen 53
7/2014 10
.
ar
tikla
n 2
c
-
kohdassa
tar
koitettuj
a
merkittävi
ä olenna
isen
virheelli
syyden riske
jä
.
Tilinpäät
östä koskev
at halli
tuksen ja toi
mitusjohtaj
an velvolli
suudet
Hallitus j
a toimitusj
ohtaja vas
taavat tilin
päätöksen
laatimisesta s
iten, että k
onserniti
linpäätös a
ntaa oikea
n
j
a
riittäv
ä
n kuvan
EU:ssa käy
ttöön hyv
äksyttyj
en kansainv
älisten tilinpä
ätösstandar
dien (IFRS)
mukaisest
i ja
siten,
että tilin
päätös antaa
oikean j
a riittävän k
uvan Suo
messa voimas
sa olevien t
ilinpäätök
sen laati
mista kos
kevien
säännöst
en mukaisesti
j
a täyttää lak
isääteis
et
vaatimuk
set
.
Hallitus j
a toimitusj
ohtaja vas
taavat myös
sellais
es-
ta sisäisest
ä valvonnas
ta, jonka n
e katsovat t
arpeellis
eksi void
akseen laat
ia tilinpäätök
sen, jos
sa ei ole v
äärin-
käytöks
estä tai virhees
tä joht
uvaa olenn
aista virhee
llisyy
ttä.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
126
6 (7)
Hallitus j
a toimitusj
ohtaja ov
at tilinpäätös
tä laatiess
aan velv
ollisia arv
ioimaan em
oyhtiön ja k
onsernin ky
kyä
jatkaa to
imintaansa ja s
oveltuviss
a tapauk
sissa esittä
mään seikat,
jotka liitty
vät toimin
nan jatkuvu
uteen ja si
i-
hen, että t
ilinpäätös o
n laadittu t
oiminnan j
at
kuvuuteen
perustuen. Ti
linpäätös laadi
taan toiminnan jatk
uvuuteen
perustuen
,
p
aitsi jos
emoyhtiö t
ai konserni
aiotaan p
urkaa tai t
oiminta lakk
auttaa ta
i ei ole muut
a realistis
ta vaih-
toehtoa ku
in tehdä n
iin.
Tilint
arkastajan vel
vollisuud
et tilinpäät
öksen ti
lintarkastuks
essa
Tavoitteena
mme on ha
nkkia koht
uullinen var
muus siit
ä, onko ti
linpäätökses
sä kok
onaisuutena väär
inkäytök
ses-
tä tai virhe
estä johtuv
aa ole
nnaista virh
eellisyyttä, s
ekä antaa t
ilintarkastus
kertomu
s, joka sis
ältää lausunt
om-
me.
Kohtuu
llinen varm
uus on kor
kea varmuus
taso, m
utta se ei ol
e tae siitä,
että olenna
inen virheel
lisyys
aina
havaitaan
hyvän tilint
arkastust
avan mukaises
ti suoritet
tavassa ti
lintarkastuk
sessa. Virh
eellisyy
ksiä voi aihe
utua
väärinkäyt
öksestä tai v
irheest
ä, ja
niiden ka
tsotaan o
levan olen
naisia, jo
s ni
i
den yk
sin tai yhdess
ä voisi
koht
uu-
della odot
taa vaikutt
avan talou
dellisiin pä
ätöksiin, j
oita käyt
täjät tekevät
tilinpäätök
sen peruste
ella.
Hyvän ti
lintarkastust
avan muk
aiseen tilintar
kastuksee
n kuuluu, e
ttä käytä
mme am
matillista har
kintaa ja s
äily-
tämme amma
tillisen sk
eptisy
yden koko tilin
tarkastuks
en ajan. L
isäksi:
•
tunnistamme ja
arvioimm
e väärinkäy
töksestä t
ai virhees
tä johtuvat ti
linpäätöks
en olennaisen v
irheell
isyyden
riskit, suun
nittelem
me ja suorita
mme näih
in riskeihi
n vastaavia
tilintarkas
tustoime
npiteitä ja h
ankimme
lau-
suntomme
perustaksi t
arpeellisen
määrän t
arkoituksee
n soveltuvaa t
ilintarkas
tusevidens
siä. Riski s
iitä, että
väärinkäyt
öksestä joh
tuva olenna
inen virh
eellisyy
s jää havaits
ematta, on s
uurempi
ku
in risk
i siit
ä, ett
ä vir-
heestä jo
htuva olenn
ainen virhee
llisyys
jää havaitse
matta, sil
lä väärinkäytök
seen
voi liittyä yhte
istoiminta
a,
väärentämis
tä, tietojen
tahallista
esittämätt
ä jättämist
ä tai virheel
listen tietoj
en esittäm
istä taikka s
isäisen v
al-
von
nan s
ivuuttamista.
•
muodostamme käs
ityks
en tilintarkas
tuksen kann
alta relev
antista sisä
isestä va
lvonnasta pys
tyäksemm
e
suunnitte
lemaan olos
uhteisiin nä
hden asi
anmukaiset t
ilintarkastus
toimenp
iteet mutta e
mme siinä t
arkoituk-
sessa, että
pystyis
imme antamaan
lausunno
n emoyhti
ön tai konser
nin sisäise
n valvonnan
tehokkuudes
ta.
•
arvioimme sov
ellettujen t
ilinpäätök
sen laatim
isperiaatte
iden asianm
ukaisuutta s
ekä johdo
n tekemien k
irjanpi-
dollisten ar
vioiden ja
niistä es
itettävien ti
etojen koht
uullisuutta.
•
teemme johtop
äätöksen s
iitä, onko
hallituksen j
a toimit
usjohtajan o
llut asian
mukais
ta laatia tilinpä
ätös perus
-
tuen oletuk
seen toim
innan jatk
uvuudesta, j
a teemme
hankkima
mme tilintark
astusev
idenssin per
usteella joh-
topäätöks
en siitä, esi
intyykö sel
laista tapaht
umiin ta
i
olosuhteisi
in liittyvää
olennais
ta epävarmuut
ta, joka vo
i
antaa merki
ttävää ai
hetta epäill
ä emoyhtiön
tai konser
nin kykyä j
atkaa toimin
taans
a. Jos johtop
äätöksemme
on, että ole
nnaista epäv
armuutt
a esiintyy,
meidän täy
tyy kiinnittä
ä tilintark
astusker
tomuks
ess
amme lukijan
huomiota e
pävarmuutt
a kosk
eviin tilinpäätök
sessä es
itettäviin
tietoihin ta
i, jos epäv
armuutta kos
kevat tied
ot
eivät ole r
iittäviä, m
ukauttaa la
usuntomm
e. Johtopäät
öksemme per
ustuvat ti
lintarkas
tuskertomuk
sen anta-
mispäivää
n menness
ä hankittuun ti
lintarkastus
evidens
siin. Vastais
et tapahtu
mat tai olos
uhteet voiv
at kuiten-
kin johtaa s
iihen, ett
ei emoy
htiö tai konser
ni pysty j
atkamaan to
imintaans
a.
•
arvioimme tili
npäätöksen, k
aikki til
inpäätöksess
ä esitett
ävät tiedot m
ukaan luk
ien
, yleistä esitt
ämi
stapa
a,
rakennett
a ja sisältö
ä ja sitä, k
uvastaako ti
linpäätös s
en perustan
a olevia l
iiketoimia ja
tapahtumia s
iten, ett
ä
se antaa o
ikean ja rii
ttävän k
uvan.
•
hankimme tarp
eellisen m
äärän tarkoi
tukseen sove
ltuva
a tilintarkas
tusevidenss
iä konserni
in kuuluvi
a yhteisö-
jä tai liik
etoimintoj
a koskevas
ta taloudell
isesta infor
maatiosta py
styäks
emme antamaan
lausun
non konserni
ti-
linpäätöks
estä. Vasta
amme konser
nin tilint
arkastuks
en ohjauksesta,
valvonnas
ta ja suoritta
misesta. V
as-
taamme til
intarkastus
lausunnos
ta yksin
.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
127
7 (7)
Kommuniko
imme hal
lintoelinten ka
nssa muun
muassa t
ilintarkast
uksen suunnit
ellusta la
ajuudesta j
a ajoitukse
s-
ta sekä m
erkittävist
ä tilintark
astushavain
noista, muk
aan lukien ma
hdolliset s
isäisen v
alvonnan mer
kittävät
puut-
teellisuude
t, jotka t
unnistamme
tilintark
astuksen aik
ana.
Lisäksi a
nnamme hall
intoelimil
le vahvistuks
en siitä, et
tä olem
me noudatta
neet riip
pumattomuut
ta koskevia r
ele-
vantteja e
ettisiä va
atimuksia, j
a kommunik
oimme niid
en kanss
a kaikista s
uhteista j
a muista seiko
ista, joide
n voi
kohtuudel
la
ajatell
a vaikutt
avan riippuma
ttomuutee
mme, ja sov
eltuvissa t
apauksis
sa niihin
liittyvistä var
otoimis-
ta.
Päätämme,
mitkä hall
intoelinten k
anssa k
ommunikoidu
ista seiko
ista olivat m
erkittäv
impiä tarkaste
ltavana ol
e-
van tilika
uden tilintar
kastuks
essa ja näin
ollen ovat
tilintark
astuksen kann
alta kesk
eisiä. Kuvaam
me kyseis
et
seikat til
intarkastusk
ertomuk
sessa, paitsi j
os säädös ta
i määräys
estää kyseis
en seikan ju
lkistamisen
tai kun
äärimmä
isen harvin
aisissa tapa
uksissa tote
amme, ette
i kyseises
tä seikast
a viestit
ä tilintarkas
tuskertomuk
ses-
sa, kosk
a siitä aiheu
tuvien epäe
dullisten va
ikutusten v
oitaisi
in kohtuude
lla odottaa ol
evan suur
emmat kuin t
äl-
laisesta v
iestinnäst
ä koituva y
leinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilint
arkastustoimek
siantoa kosk
evat tiedot
Ol
emme toimin
eet yhtiökok
ouksen val
itsemana t
ilintark
astajana
8.3.2
022
alka
en
.
Muu infor
maatio
Hallitus j
a toimitusj
ohtaja vas
taavat muusta
informaat
iosta. M
uu informaa
tio käsitt
ää toimintak
ertomuks
en ja
vuosikert
omukseen sis
ältyvän infor
maation
, mutta se e
i sisällä
tilinpäätös
tä eikä si
tä koskev
aa tilintarkas
tusker-
tomustamm
e.
Tilinpäätös
tä koskev
a lausuntomme
ei kata
muuta infor
maatiota.
Velvollisuu
tenamme o
n lukea muu
informaat
io tilinpää
töksen tili
ntarkastuks
en yhtey
dessä ja tät
ä tehdessäm
me
arvioida, onk
o muu infor
maatio olenn
aisesti ris
tiriidass
a tilinpäätök
sen tai ti
lintarkastus
ta suoritett
aessa hank
ki-
mamme tiet
ämyksen k
anssa ta
i vaikuttaako s
e muuto
in olevan
olennaisesti
virheellist
ä. Toimintak
ertomuks
en
osalta velv
ollisuut
enamme on l
isäksi arvi
oida, onk
o toimintak
ertomus l
aadittu sen
laatimisee
n sovellettav
ien
säännöst
en mukaisesti.
Lausunton
amme esitäm
me, että
•
toimintaker
tomuksen j
a tilinpäät
öksen tiedo
t ovat yhde
nmukaisia
•
toimintaker
tomus on la
adittu to
imintakertomuk
sen laati
miseen sov
ellettavien s
ää
nnös
ten mukaises
ti.
Jos teem
me suoritta
mamme työn
perusteel
la johtopää
töksen, ett
ä muussa inf
ormaati
ossa on olenn
ainen v
ir-
heellisy
ys, meidän o
n raportoitav
a tästä seik
asta. Meil
lä ei ole tä
män asian s
uhteen rapor
toitavaa
.
Helsingiss
ä
7
.3
.202
4
Pricewaterhous
eCoopers Oy
Tilintarkas
tusyhteisö
Riitta
Ulvin
en
KHT
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
128
1 (2)
Pricewaterh
ouseCoopers
Oy, tilin
tarkastusyhteis
ö,
PL 4000 (Viestikatu 7A), 70601 KUOPIO
Puh. 020 787 70
6
0, www.pwc.fi
Kotip
aikka Helsi
nki, Y
-
tunnus 048640
6
-8
Kesla Oyj
:n ESEF
-
tilinpäätös
tä kosk
eva kohtuu
llisen varmu
u-
den antava rii
ppumattoman t
ilintark
astajan varmen
nusra-
portti
Kesl
a Oyj
:n j
ohdolle
Olemme
Ke
sla
Oyj
:n (y
-
tunnus 01
68715
-8
) (j
äljempänä my
ös ”yhtiö”
) johdon py
ynnöstä suor
ittaneet koh
tuullisen
varmuuden a
ntavan to
imeksiann
on, jonka koht
eena on ol
lut yhtiön IF
RS
-
konser
nitilinpää
tös tilikaud
elta
1.1
.-
31.12.20
23
European
S
ingle Electr
onic Forma
t
-
muodos
sa (”ESEF
-
t
ilinpäätös
”).
Johdon vas
tuu ESEF
-
t
ilinpäätökses
tä
Kesla
Oyj:n
johto v
astaa ESEF
-
tilinpäätöks
en laat
imisesta site
n, että se täy
ttää 17.12.
2018 annet
un komissi
on
delegoidu
n asetuksen (
EU) 2019/81
5 vaatim
ukset (”E
SEF
-
vaatim
ukset
”
). Tähä
n vastuus
een kuuluu,
että suunn
i-
tella
a
n, otetaan k
äyttöön ja
ylläpidetää
n sisäistä v
alvontaa, j
oka on re
levanttia sel
laisen E
SEF
-
tilinp
äätöksen l
aa-
timisen ka
nnalta, jos
sa ei ole v
äärinkäytök
sestä tai vir
heestä joht
uvaa olenn
aista ESEF
-
vaatimuste
n noudatt
a-
matta jättä
mistä.
Meidän ri
ippumattom
uutemme ja
l
aadunhall
intamme
Olemme n
oudattaneet
IESBAn (Inter
national
Ethics St
andards Boar
d for Account
ants) Kans
ainvälisten
eettis
ten
sääntöjen
tilintarkas
tusammatt
ilaisille (
sisältäen Ka
nsainväliset
riippumat
tomuuss
tandardit) (IE
SBAn eettis
et
säännöt) muk
aisia r
iippumattomu
usvaatimuks
ia ja muit
a eettisiä v
aatimuks
ia. Sääntöjen
pohjana olev
at perus
pe-
riaatteet
ovat rehellis
yys, obj
ektiivisuus
, ammatilli
nen pätevy
ys ja huo
lellisuus, sa
lassapitov
elvollisuus j
a ammati
l-
linen käytt
äytyminen.
Yhtiömme sov
eltaa k
ansainvälist
ä laadunhall
intastand
ardia
ISQM
1, jonka muka
an tilintar
kastusyht
eisön on
suunnite
ltava, otettav
a käyttöön j
a pidett
ävä toiminn
assa laadunha
llintajär
jestelmä, muka
an lukien
eettisten v
aat
i-
musten, am
matillist
en standar
dien sekä sov
ellettav
ien säädöksi
in ja määräyk
siin perus
tuvien vaa
timusten no
u-
dattamista
koskevat to
imintaperi
aatteet ja
menettelyta
vat.
Meidän v
elvollisuute
mme
Meidän v
elvollisuute
namme on es
ittää suor
ittamiemme to
imenpite
iden ja hank
kimamme ev
idenssin p
erusteella
lausunto ESEF
-
til
inpäätök
sestä.
Olemme suor
ittaneet k
ohtuullis
en varmuu
den antavan
toimeksian
tomme kans
ainvälisen v
armennust
oimeksian-
tostandar
din (ISAE)
3000 (uud
istettu)
Muu
t varmennu
stoimeksiann
ot kuin m
enneitä ka
usia koskev
aan talou
delli-
seen inform
aatioon koh
distuva ti
lintarkas
tus tai yleis
luonteine
n tarkastus
mukaise
sti. Kyseinen
standardi
edellyt-
tää, että su
unnittele
mme ja s
uoritamme to
imeksiann
on hankkiaks
emme kohtu
ullisen var
muuden si
itä, onko
ESEF
-
ti
linpäätökses
sä olennais
ta ESEF
-
v
aatimusten
noudattam
atta jättä
mistä
.
ISAE 3000
(uudistett
u) mukaisee
n kohtuull
isen varmuu
den antava
an toimeks
iantoon kuu
luu toimenp
iteitä evi-
denssin hank
kimiseks
i siitä, onko
ESEF
-
tili
npäätös ESEF
-
v
aatimusten m
ukainen.
Valittavat to
imenpiteet p
erustu-
vat tilintar
kastajan
harkintaan,
johon kuu
luu väärink
äytöks
estä tai virhe
estä johtuv
an olennais
en ESEF
-
v
aatimus-
ten noudatta
matta jätt
ämisen risk
ien arvioim
inen. Näit
ä riskejä arv
ioidessam
me olemme t
arkastel
leet sisäist
ä val-
vontaa, j
oka on yhtiöss
ä relev
anttia ESEF
-
tilinpäätöks
en laatimis
en kannal
ta.
Käsityksemm
e mukaan
olemme hank
kineet la
usuntomme p
erustaks
i tarpeellis
en määrän tar
koitukseen
soveltu-
vaa evidens
siä
.
Kes
l
a 2
02
3
V
astuullisuus
Hallituk
sen toimintakertomus
ja tilinpäätö
s
Hallinnointi
129
2 (2)
Lausunto
Lausunton
amme esitäm
me, että
K
esla
Oyj:n ESEF
-
tilinpäätös 31
.
12.20
23
päätty
neeltä til
ikaudelta
noudatta
a
olennaisil
ta osin
ES
EF
-
vaat
imuksissa ase
tettuja vähi
mmäisvaat
imuksia
.
Tämä kohtuu
llisen var
muuden antav
a varmen
nusrapo
rttimme on l
aadittu toimek
siantomme
ehtojen
mukaisesti.
Vastaamm
e työstämme
, tästä rapor
tista ja esi
ttämästä
mme lausunn
osta vain
Kesla
O
yj:lle
,
emme ko
lmansille
osapuolill
e.
Helsingiss
ä
7.3
.202
4
Pricewate
rh
ouseCoopers Oy
Tilintarkas
tusyhteisö
Riitta
Ulvin
en
KHT
Pää
toimipiste
Kuurnankatu 24
FI-80100 JOENSUU
Metsolantie 2
FI-59800 KESÄLAHTI
T
eollisuustie 8
FI-82900 IL
OMANTSI
Kesla Oyj
T
el. +358 207 862 841
www.kesla.com
Y
OUR
RESPONSIBLE
P
ARTNER
743700YGE1GQ2DNT5T52
2023-01-01
2023-12-31
743700YGE1GQ2DNT5T52
2022-01-01
2022-12-31
743700YGE1GQ2DNT5T52
2023-12-31
743700YGE1GQ2DNT5T52
2022-12-31
743700YGE1GQ2DNT5T52
2021-12-31
743700YGE1GQ2DNT5T52
2022-12-31
ifrs-full:IssuedCapitalMember
743700YGE1GQ2DNT5T52
2023-12-31
ifrs-full:IssuedCapitalMember
743700YGE1GQ2DNT5T52
2022-12-31
ifrs-full:SharePremiumMember
743700YGE1GQ2DNT5T52
2023-12-31
ifrs-full:SharePremiumMember
743700YGE1GQ2DNT5T52
2022-12-31
ifrs-full:RetainedEarningsMember
743700YGE1GQ2DNT5T52
2023-01-01
2023-12-31
ifrs-full:RetainedEarningsMember
743700YGE1GQ2DNT5T52
2023-12-31
ifrs-full:RetainedEarningsMember
743700YGE1GQ2DNT5T52
2022-12-31
KES:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember
743700YGE1GQ2DNT5T52
2023-12-31
KES:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember
743700YGE1GQ2DNT5T52
2021-12-31
ifrs-full:IssuedCapitalMember
743700YGE1GQ2DNT5T52
2021-12-31
ifrs-full:SharePremiumMember
743700YGE1GQ2DNT5T52
2021-12-31
ifrs-full:RetainedEarningsMember
743700YGE1GQ2DNT5T52
2022-01-01
2022-12-31
ifrs-full:RetainedEarningsMember
743700YGE1GQ2DNT5T52
2021-12-31
KES:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember
iso4217:EUR
iso4217:EUR
xbrli:shares