Uutinen

Kansainvälisen talouskasvun hidastuminen ja Euroopan rahoitusmarkkinoiden epävarmuus painoivat Keslan liiketoimintaa katsauskaudella

Joensuu, Suomi, 2012-04-24 08:00 CEST (GLOBE NEWSWIRE) -- KESLA OYJ  OSAVUOSIKATSAUS 24.4.2012 klo 9.00         

KESLA OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.–31.3.2012

Kansainvälisen talouskasvun hidastuminen ja Euroopan rahoitusmarkkinoiden epävarmuus painoivat Keslan liiketoimintaa katsauskaudella. Konsernin liikevaihto ylsi lähes vertailukauden tasolle, mutta tulos ennen veroja heikentyi selvästi.

Vertailukautena tarkoitetaan tässä tiedotteessa vuoden 2011 ensimmäistä vuosineljännestä ellei toisin mainita.

Tammi-maaliskuu 2012 lyhyesti ja tulevaisuuden näkymät:

- konsernin liikevaihto laski 1,9 % vertailukaudesta ja oli 10,6 miljoonaa euroa (1-3/2011 10,8 miljoonaa euroa)

- konsernin liikevoitto heikkeni selvästi vertailukaudesta ja oli 409 tuhatta euroa voitollinen (1 125 tuhatta euroa)

- liiketoiminnasta kertynyt rahavirta oli positiivinen ja oli 1 897 tuhatta euroa (2 229 tuhatta euroa)

- osakekohtainen tulos oli 0,06 euroa (0,24 euroa)

- konsernin omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 42,9 % (31.12.2011 44,3 %)

- konsernin tilauskanta oli katsauskauden lopussa 6,8 miljoonaa euroa (31.3.2011 8,3 miljoonaa euroa).

- Näkymät: Euroopan rahoituskriisin, epävarmojen talousnäkymien sekä ohentuneen tilauskannan seurauksena Keslan odotukset vuodelle 2012 ovat vuotta 2011 heikommat. Konsernin liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan jäävän vuonna 2012 alle vuoden 2011 tason, ellei vallitseva liiketoimintaympäristön epävarmuus poistu alkuvuoden aikana.

Toimintaympäristö

Keslan katsauskauden liiketoimintaympäristöä heikensi Euroopan rahoituskriisin jatkuminen sekä kansainvälisen talouskasvun hidastuminen syksystä 2011 alkaen. Liiketoimintaympäristö säilyi kuitenkin syksyn 2011 odotuksia parempana sekä selkeästi vuoden 2009 taantumaa aktiivisempana.

Metsäteollisuuden suhdanne säilyi katsauskaudella syksyn odotuksia parempana näkyen mm. tehdaslomautusten suunniteltua pienempinä toteutumisina. Sääoloiltaan kostea ja pitkä syksy vaihtui hyvää talveen aktivoiden myös myrskytuhojen korjuun kautta talvihakkuiden määrän Suomessa hyvälle tasolle. Metsäenergian käytön kasvu haki katsauskaudella muotoaan korvaavien polttoaineiden hintojen ja metsäenergian tukimuotojen muodostaessa epävarmuutta alalle.

Myös konepajajärjestelmien liiketoimintaympäristö säilyi syksyn 2011 odotuksia parempana katsauskaudella. Suomalaisten investointituotteiden kysyntä säilyi rahoitusmarkkinoiden epävarmuudesta sekä talouskasvun heikentymisestä huolimatta vähintään tyydyttävällä tasolla.

Vuoden 2011 aikana toteutuneet tuotantotekijöiden kustannusnousut yhdessä julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävien veronkorotusten kanssa muodostivat kasvavan haasteen yritystoiminnan kannattavuuden kehittämiselle sekä katsauskaudella että sen jälkeen.

Liikevaihto

Kesla-konsernin liikevaihto laski 1,9 % vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vertailukauteen nähden. Metsäkoneet–liiketoiminnan ulkoinen myynti laski 5,0 %, mutta konepajajärjestelmien ulkoinen myynti puolestaan kasvoi 13,1 % vertailukauteen nähden. Koko konsernin liikevaihto kuitenkin laski vertailukauteen nähden yhteensä 1,9 % ollen 10,6 miljoonaa euroa (1-3/2011 10,8 miljoonaa euroa).

Keslan kotimaan myynti oli katsauskaudella vertailukauden tasolla ollen 4,8 miljoonaa euroa (4,8 miljoonaa euroa). Keslan vientimyynti laski 3,3 % ollen 5,7 miljoonaa euroa (5,9 miljoonaa euroa). Viennin osuus konsernin liikevaihdosta oli 54,4 % (55,2 %). Vientitoiminnan osuus metsäkoneryhmän myynnistä oli 64,5 % (64,7 %).

Keslan liikevaihdon laskun taustalla on vuoteen 2011 nähden heikentynyt liiketoimintaympäristö. Konsernin aktiiviset tuotekehitys- ja markkinointiponnistelut eivät riittäneet paikkaamaan kokonaiskysynnän heikkenemistä jo ennen katsauskautta ja katsauskauden aikana.

Tulos

Konsernin tulos heikkeni katsauskaudella selvästi vertailukauteen nähden. Vuoden 2012 ensimmäisen vuosineljänneksen liikevoitto oli 409 tuhatta euroa voitollinen (1-3/2011 1 125 tuhatta euroa) ja tulos ennen veroja 346 tuhatta euroa voitollinen (1 102 tuhatta euroa).

Metsäkoneryhmän tulos ennen veroja heikkeni katsauskaudella vertailukauteen nähden ollen 223 tuhatta euroa (1-3/2011 1 011 tuhatta euroa). Myös konepajajärjestelmien tulos heikkeni ollen 144 tuhatta euroa (1-3/2011 216 tuhatta euroa).

Molempien liiketoiminta-alueiden tulosta heikensi heikentyneestä liiketoimintaympäristöstä seurannut liiketoimintavolyymien jääminen alle tavoitetason. Konsernin rakenteet ja kapasiteetti olivat katsauskaudella vajaakäytössä eikä sovituilla ja toteutetuilla sopeutustoimenpiteillä pystytty vajaakuormitusta täysimääräisesti kompensoimaan. Myös vuodelta 2011 seuranneet sekä vuoden 2012 alusta voimaan tulleet välittömien ja välillisten kustannusten korotukset heikensivät konsernin operatiivista kannattavuutta vuoteen 2011 nähden. Merkittävä yksittäinen kustannustekijä vertailukauteen nähden oli Saksaan perustettavan tytäryhtiön käynnistykseen liittyvät kustannukset katsauskauden aikana.

Konsernissa jatkettiin katsauskaudella aktiivisia kehitystoimenpiteitä tuottavuuden, laadun ja toimitusvarmuuden edelleen kehittämiseksi tukemaan konsernin kannattavan kasvun tavoitetta.

Investoinnit ja kehitys

Kesla-konsernin investoinnit olivat matalat vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä ollen yhteensä 148 tuhatta euroa (1-3/2011 194 tuhatta euroa).

Kesla julkaisi 18.1.2012 päivätyllä pörssitiedotteella KESLA 2015 –kehityshankkeen, jonka ensimmäisiä investointipäätöksiä tehtiin katsauskaudella. Pääosa kehityshankkeista on vielä esiselvitys- tai suunnitteluasteella toteutuksen ajoittuessa tuleville vuosille. KESLA 2015 –kehityshanke muodostuu Kesla Oyj:n ja Kesla Oyj:n tytäryhtiön MFG Components Oy:n toimipisteisiin suunnitelluista investoinneista sekä tuotteiston ja liiketoimintojen tavoitteiden mukaisesta kehittämisestä Keslan neljällä toimipaikkakunnalla Joensuussa, Kesälahdella, Tohmajärvellä ja Ilomantsissa. Kehityshankkeen kokonaisbudjetti on noin 16 miljoonaa euroa jakautuen vuosille 2011 – 2015.

Inspecta Sertifiointi Oy myönsi 20.3.2012 MFG Components Oy:lle ISO 9001:2008 järjestelmän mukaisen laatusertifikaatin MFG Components Oy:n Tohmajärven ja Ilomantsin tehtaille. Rakennettu ja sertifioitu laatujärjestelmä tukee Keslan jatkuvan kehittämisen tavoitteita sekä vahvistaa yhtiön kansainvälistä asemaa ja kilpailukykyä.

Tuotekehitys

Kesla jatkoi panostuksia tuotteistonsa kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja edelleen kehittämiseksi katsauskauden aikana. Myös tuotteiden valmistettavuutta kehitettiin tuottavuuden ja laadun näkökulmasta. Aikaisempien vuosien mukaisesti Kesla tulee esittelemään tuoteuudistuksia ja -uutuuksia kuluvan vuoden merkittävissä metsä- ja kuljetusalan näyttelyissä Euroopassa.

Markkinointi - Kesla GmbH

Keslan hallitus päätti joulukuussa 2011 tytäryhtiön perustamisesta Saksaan. Tytäryhtiö tulee vastaamaan Keslan metsäkoneryhmän tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista saksalaisille jälleenmyyjille ja teollisille kumppaneille. Tytäryhtiö vastaa myös tuotteisiin liittyvästä jälkimarkkinointituesta.

Kesla GmbH rekisteröitiin Saksan kaupparekisteriin 19.2.2012. Tytäryhtiön sai toimitilat käyttöönsä 1.3.2012 alkaen, jolloin myös tytäryhtiöön suunnitellut henkilöstörekrytoinnit saatiin valmiiksi. Tytäryhtiön toimintaedellytysten luominen vei vuoden 2012 ensimmäisen vuosineljänneksen ajan jatkuen osin vielä toisella vuosineljänneksellä. Tytäryhtiön tavoitteiden mukaisia myynti- ja markkinointitoimenpiteitä käynnistetään toisella vuosineljänneksellä, jolloin järjestetään mm. kuluvan vuoden tärkeimmät metsäkonealan näyttelyt Euroopassa 16th KWF-Tagung kesäkuussa Saksassa.

Tase ja rahoitus

Konsernin katsauskauden päättävän taseen loppusumma oli 28,8 miljoonaa euroa (31.12.2011 29,3 miljoonaa euroa). Taseen loppusummaa vuoden vaihteeseen nähden pienensi konsernin liiketoiminnan supistumisen kautta pienentynyt käyttöpääoman tarve.

Konsernin rahoitustilanne ja maksuvalmius säilyivät katsauskaudella hyvinä. Rahalaitoslainoja lyhennettiin katsauskaudella nettomääräisesti yhteensä 528 tuhatta euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli katsauskaudella 1 897 tuhatta euroa positiivinen (1-3/2011 2 229 tuhatta euroa).

Konsernin katsauskauden lopun omavaraisuusastetta pienensi vuoden vaihteeseen nähden katsauskaudella maksettu osinko vuodelta 2011. Katsauskauden lopun omavaraisuusaste oli 42,9 % (31.12.2011 44,3 %). Konsernin nettovelkaantumisaste kehittyi suotuisasti katsauskaudella ollen katsauskauden päätteeksi 75,4 % (31.12.2011 77,8 %).

Henkilöstö

Kesla-konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 259 henkilöä (1-3/2011 260 henkilöä). Henkilöstön kokonaismäärä oli katsauskauden päättyessä 276 henkilöä (31.12.2011 283 henkilöä).

Kesla Oyj ja MFG Components Oy kävivät henkilöstönsä kanssa yhteistoimintaneuvottelut joulukuussa 2011 sopeutuakseen heikentyneeseen liiketoimintaympäristöön. Neuvotteluissa sovittiin molempien yhtiöiden henkilöstöä koskevat lomautussuunnitelmat, joiden mukaan lomautusten määrä, kohdentuminen ja ajankohta tulevat tarkentumaan yhtiöiden tilauskantojen ja toimintaympäristön kehityksen mukaisesti. Lomautukset tulevat kestämään enintään 90 päivää ja ajoittumaan vuodelle 2012. Konsernin tilauskannan ja liikevaihdon jäädessä tavoitteesta ja rakenteiden mukaisesta kapasiteettitasosta oli osa henkilöstöstä lomautettuna osan aikaa katsauskauden aikana.

Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsen, markkinoinnista vastannut Eero Lukkarinen, 
erosi yhtiön palveluksesta katsauskauden aikana siirtyessään toisen yhtiön 
palvelukseen. Hakutoimenpiteet uuden markkinointijohtajan rekrytoimiseksi 
olivat kesken katsauskauden päättyessä

Riskit ja epävarmuustekijät

Keslan liiketoiminnan riskit ja epävarmuustekijät liittyvät mahdollisiin liiketoimintaympäristön äkillisiin ja voimakkaisiin, ennustamattomiin muutoksiin sekä mahdollisiin muutoksiin Keslan merkittävissä liiketoimintakumppanuuksissa.

Vallitsevan markkinatilanteen yksittäisiä epävarmuustekijöitä ovat mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt, jotka toteutuessaan voivat heijastua negatiivisesti investointirahoituksen saatavuuteen ja siten investointituotteiden kysyntään. Myös läntisten teollisuusmaiden toteuttamat julkisten talouksien tasapainotustoimenpiteet,  menojen leikkaukset ja veronkorotukset, voivat heikentää kansainvälisen talouden kasvumahdollisuuksia pidemmälläkin aikajänteellä.

Kansainvälinen investointituotteiden kysynnän pidempiaikainen häiriintyminen voisi aiheuttaa Keslalle vaikeuksia liiketoimintojen tason ja kannattavuuden ylläpidossa. Mahdolliset rahoitusmarkkinoiden häiriöt kasvattaisivat konsernin rahoituksellisia riskejä rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa sekä potentiaalisten asiakasluottorappioriskien kasvuna.

Välittömien ja välillisten kustannusten nousu mm. valtioiden tasapainotustoimenpiteiden seurauksena tuo paineita yritysten liiketoimintakustannusten nousulle, joiden siirtäminen lopputuotehintoihin riippuu vallitsevasta kilpailutilanteesta.

Kesla pyrkii ennaltaehkäisemään ja pienentämään riski- ja epävarmuustekijöiden vaikutusta konsernin liiketoimintoihin hakemalla pitkäjänteisiä ja luotettavia yhteistyökumppanuuksia ja liiketoimintaratkaisuja eri muodoissaan. Konsernin asiakkuuksien laajentaminen yhdessä laajan tuotevalikoiman myötä pienentävät konsernin riippuvuutta yksittäisen markkinan ja asiakkuuden kysyntävaihteluilta. Liiketoiminnan kannattavuutta pyritään ylläpitämään tuottavuuden parantamiseen liittyvillä kehitystoimenpiteillä ja investoinneilla sekä markkinaperusteisilla hinnantarkastuksilla. Rahoitusriskejä pienennetään aktiivisella kassavirran ohjaamisella, myyntisaamisten aktiivisella valvonnalla sekä rahoitustarpeiden hyvällä ennakoinnilla. Riskeistä ja niihin varautumisesta löytyy enemmän tietoa vuoden 2011 vuosikertomuksesta sivuilta 26 ja 27.

Lähiajan näkymät

Keslan lähitulevaisuuden liiketoimintaympäristöä leimaa epävarmuus. Euroopan rahoituskriisin jatkuminen yhdessä läntisten teollisuusmaiden julkisten talouksien tasapainotustarpeiden kanssa voivat entisestään heikentää kansainvälisen talouskasvun kehitystä. Suotuisimmillaankin kansainvälinen talouskasvu tulee olemaan maltillista lähitulevaisuudessa. Tämä heijastuu Keslan molempiin liiketoiminta-alueisiin, metsä- ja konepajateollisuuteen. Metsäenergian käytön odotetaan jatkavan Suomessa ja Euroopassa myös vuonna 2012 kasvu-uralla vuoden 2020 uusiutuvan energiakäytön tavoitteiden mukaisesti.

Vallitsevassa epävarmuudessa Kesla pyrkii omilla kehitystoimenpiteillään tukemaan tuotteidensa ja palvelujensa suotuisaa kysyntää mahdollistaen vähintään kohtuullisen liiketoimintavolyymin lähitulevaisuudessa.

Keslan tilauskanta oli katsauskauden lopussa vajaan viidenneksen heikompi kuin vuosi sitten ollen 6,8 miljoonaa euroa (31.3.2011 8,3 miljoonaa euroa). Euroopan rahoituskriisin, epävarmojen talousnäkymien sekä ohentuneen tilauskannan seurauksena Keslan odotukset vuodelle 2012 ovat vuotta 2011 heikommat. Konsernin liikevaihdon ja liikevoiton odotetaan jäävän vuonna 2012 alle vuoden 2011 tason, ellei vallitseva liiketoimintaympäristön epävarmuus poistu alkuvuoden aikana.

Yhtiökokouksen päätökset

Keslan yhtiökokous hyväksyi 1.3.2012 hallituksen esityksen, jonka mukaisesti vuodelta 2011 maksettiin osinkoa 0,25 euroa/osake, yhteensä 842 tuhatta euroa (vuodelta 2010 0,30 euroa/osake). Hallituksen jäseniksi valittiin Harri Forss, Rainer Häggblom, Veli-Matti Kärkkäinen, Roger Nyqvist ja Eeva Punta. Tilintarkastajaksi valittiin Ernst & Young Oy, jonka vastuullisena tilintarkastajana toimii KHT-tilintarkastaja Ulla Nykky. Välittömästi yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Eeva Punta ja varapuheenjohtajaksi Veli-Matti Kärkkäinen.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Kesla Oyj:n johtoryhmän jäsen, taloushallinnosta vastannut Marke Tyrväinen, 
ilmoitti eroavansa yhtiön palveluksesta siirtyäkseen toisen yhtiön palvelukseen. 
1.6.2012 lähtien konsernin talousasioista vastaa toistaiseksi toimitusjohtaja 
Jari Nevalainen. Kesla käynnisti uuden taloushallinnosta vastaavan henkilön haun.  

Hyvä hallinnointitapa

Kesla Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n laatimaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 1.1.2009 alkaen. Kesla Oyj:n hallinnointikoodi löytyy Keslan Internet –sivuilta osoitteessa www.kesla.fi kohdasta Sijoittajille - Hallinnointi. Lisätietoja Keslan hallinnointitavasta löytyy Keslan kotisivuilta sekä Keslan vuosikertomuksesta, joka on julkaistu pdf-muodossa Keslan kotisivuilla osoitteessa www.kesla.com. Vuosikertomuksen voi tilata myös puhelimitse numerosta 0207 862 841.

Kesla Oyj:n hallitus on päättänyt, ettei yhtiön toiminta ja toiminnan laajuus huomioiden ole tarpeellista perustaa erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallituksella on ohjelma ja tavoitteet tarkastustoiminnan järjestämiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että liiketoiminnan riskien hallinta on riittävää ja asianmukaista, että yhtiössä tuotettava informaatio on luotettavaa sekä että yhtiön sisäinen valvonta on toimivaa ja luotettavaa.

Hallussa olevat omat osakkeet

Yhtiön hallussa oli katsauskauden lopussa omia osakkeita 14 570 kpl, joiden osuus kaikkien osakkeiden määrästä on 0,4 % ja 0,1 % äänimäärästä.

TAULUKKO-OSA

Konserniliikearvo on syntynyt MFG Components Oy:n hankinnan yhteydessä.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSESTA (1000 EUR)

 Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma:

VELAT JA NIIDEN VAKUUDEKSI ANNETUT KIINNITYKSET (1000 EUR)

TOIMINTASEGMENTIT

Yhtiön vuosineljännesten liikevaihdot ja tulokset ennen veroja (1000 EUR)

Laadintaperiaatteet

Osavuosikatsaus on laadittu noudattaen IAS 34 standardin mukaisia vaatimuksia.

Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita ja laskentamenetelmiä kuin tilinpäätöksessä vuodelta 2011.

Tilinpäätöstiedotteen luvut ovat tilintarkastamattomia.

Seuraava osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2012 julkaistaan 7.8.2012 klo 9.00.

Joensuu 24.4.2012

KESLA OYJ

Jari Nevalainen

toimitusjohtaja

LISÄTIETOJA:

Toimitusjohtaja Jari Nevalainen, 040 - 830 7750

JAKELU:

NASDAQ OMX Helsinki

Keskeiset tiedotusvälineet

www.kesla.com

Kesla on metsäteknologian kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka hallitsee aines- ja energiapuunkorjuun tuotantoketjun kannolta tehtaalle. Keslan tuotteita ovat mm. kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara- ja metsäkonenosturit, harvesteri- ja energiakourat sekä hakkurit. Kesla on myös merkittävä konepajatuotteiden järjestelmätoimittaja suomalaiselle konepajateollisuudelle. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2011 43,9 miljoonaa euroa. Metsäkoneryhmän liikevaihdosta viennin osuus oli 63,8 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä sekä myyntiyhtiöt Venäjällä ja Saksassa. Keslan palveluksessa on noin 280 henkeä. Keslan A-osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä.